Digitaalisuus on osa yhteiskuntaa, jossa lapsi kasvaa. Digitaalista osaamista tarvitaan ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, yhteiskunnassa toimimisessa ja oppimisessa. Digitaalisen osaamisen vahvistaminen edistää lasten koulutuksellista tasa-arvoa. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on yhteistyössä kotien kanssa tukea lapsen ymmärrystä digitaalisuudesta.

Lasten kanssa tutkitaan ja havainnoidaan digitaalisuuden roolia arkielämässä. Digitaalisia välineitä, sovelluksia ja ympäristöjä hyödynnetään dokumentoinnissa, leikeissä, vuorovaikutuksessa, peleissä, tutkimisessa, liikkumisessa sekä taiteellisessa kokemisessa ja tuottamisessa. Mahdollisuudet harjoitella, kokeilla ja tuottaa sisältöjä itse ja yhdessä muiden lasten kanssa käyttäen apuna digitaalisia välineitä edistävät lasten luovan ajattelun ja yhteistoiminnan taitoja sekä monilukutaitoa. Henkilöstö ohjaa lapsia digitaalisten ympäristöjen monipuoliseen, vastuulliseen ja turvalliseen käyttöön.

Digitaalisen osaamisen ja tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kokonaisuus muodostuu neljästä pääalueesta:

1. Käytännön taidot ja oma tuottaminen
2. Turvallisuus ja vastuullisuus
3. Tiedonhallinta sekä tutkiva ja luova työskentely
4. Vuorovaikutus.

Pääalueet on nimetty perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaisesti. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden päivityksen (2022) myötä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kuvaukset on otsikoitu Digitaalinen osaaminen. (Digitaalinen osaaminen - Uudet lukutaidot).

Nakkilassa otamme asteittain käyttöön digitaalisia välineitä, sovelluksia ja ympäristöjä. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa olemme saaneet käyttöön joka ryhmään iPad laitteita ja opettelemme niiden käyttöä sekä tutkimme yhdessä niiden ominaisuuksia; keskiössä erityisesti digitaalinen media ja hyvinvointi digiajassa.

Ruutuaika

Ruutuaika on käsite joka nousee usein esiin puhuttaessa lapsista ja digitaalisista välineistä. Mannerheimin lastensuojeluliiton sivuilla tarjotaan erittäin hyvää sisältöä aiheeseen liittyen. Yrittäjä, kouluttaja ja tietokirjailija Harto Pönkä kirjoittaa MLL:n sivulta löytyvässä artikkelissaan, että "Ruutuaikana tarkoitetaan yleensä lasten ja nuorten vapaa-ajalla tapahtuvaa viihdekäyttöä, ei koulussa tapahtuvaa digitaalisten opetussisältöjen ja oppimisympäristöjen käyttöä. Kotona tietokoneella tai kännykällä tapahtuvaa koulutehtävien tekoa, tiedonhakua tai työskentelyä verkkoympäristöissä ei tavallisesti lasketa mukaan ruutuaikaan" (Lasten omat laitteet ja ruutuaika - Mannerheimin Lastensuojeluliitto (mll.fi)).

Päiväkotiarjessa keskitytään digitaalisten välineiden, sovellusten ja ympäristöjen laadukkaaseen käyttöön. Laadukas mediasisältö tarjoaa uuden oppimisen mahdollisuuksia, kannustaa omaan tekemiseen, tarjoaa rakentavia ongelmanratkaisumalleja ja kehittää myönteistä käsitystä itsestä ja toisista.

Laadukkaalla ja ikätasoisella medialla tarkoitetaan muun muassa kirjoja, elokuvia ja digitaalisia pelejä, jotka saavat lapsen hyvälle mielelle ja tuottavat iloa. Ikätasoinen media viittaa taas lapselle soveltuviin sisältöihin, joita kuvaohjelmien ikärajat määrittävät. Mediakasvatusmateriaaleissa puhutaan usein laadukkaasta sisällöstä. Tämä voi tuntua aikuisesta haasteelliselta, ellei jopa tuskalliselta, tunnistaa yltäkylläisessä mediavirrassa mitkä ovat juuri omalle lapselle laadukkaat mediasisällöt. (Laadukkaat mediasisällöt - Mannerheimin Lastensuojeluliitto (mll.fi)).

Näille sivuille tullaan hankkeen aikana keräämään ehdotuksia näistä laadukkaista ja ikätasoisista sisällöistä, joita voidaan myös sitten kotona hyödyntää kun mietitään medialaitteiden ikätasoista käyttöä. (https://peda.net/id/36796646867)​

Mitä digihyvinvointi tarkoittaa?

Digitaalisella hyvinvoinnilla tarkoitetaan laajasti hyvinvointia arjessa, johon digitaaliset laitteet ja palvelut tuovat hyötyjä ja haasteita. Digihyvinvointi kattaa niin fyysiset, psyykkiset kuin sosiaaliset hyvinvoinnin näkökulmat. (Tammisalo ym. 2020.)

Digitaaliset mediat ovat lyhyessä ajassa mullistaneet arkeamme, ajankäyttöämme ja tapojamme kommunikoida. Ne ovat tuoneet uusia kasvatuksen kysymyksiä lapsiperheiden arkeen. Digihyvinvoinnissa on kyse myös hyvin käytetystä ajasta.

Digitaalisen median käytöllä on erilaisia vaikutuksia lähisuhteisiin, myös pienten lasten ja vanhempien välillä. Läheiset ihmissuhteet ovat tärkeitä hyvinvoinnin peruspilareita, joihin digitaalisella kulttuurilla voi olla sekä voimistavia että heikentäviä vaikutuksia. (Digitaalinen hyvinvointi lapsiperheessä - Mannerheimin Lastensuojeluliitto (mll.fi)).

Mannerheimin Lastensuojeluliiton sivuilta voit lukea lisää digihyvinvoinnista ja kuunnella aivotutkija Minna Huotilaisen haastattelu tasapainoisesta digiarjesta ja perheen hyvinvointia tukevasta päivärytmistä sekä lopuksi testata tietosi videon ohesta löytyvällä visalla. 

​
Ruutujen lumo - uutiskirje tarjoaa myös joka toinen kuukausi ajankohtaista tietoa hyvinvoinnin teemoista digiarjessa vanhemmille, ammattikasvattajille ja nuorisotyöntekijöille. Uutiskirjeen saat tilattua tästä itsellesi: Ruutujen lumo -uutiskirje - Mannerheimin Lastensuojeluliitto (mll.fi)

Kuten me täällä päiväkodilla keskitymme siihen, että päiväkodin arkea ei eletä älylaite edellä, vaan uusi teknologia otetaan yhdeksi osaksi varhaiskasvatuksen toimintaa, niin myös kotona on hyvä panostaa älylaitteiden sekä digitaalisen median vastuulliseen ja laadukkaaseen käyttöön. Luodaan yhdessä lapsille mahdollisimman hyvät lähtökohdat hyvinvointiin digiajassa!