Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavien periaatteiden pohdinta on keskeinen osa opetussuunnitelmatyötä ja samalla toiminnan jatkuvaa kehittämistä edistävä tekijä. Paikallisesti päätetään, miten oppilaat ja huoltajat osallistuvat toimintakulttuurin kehittämiseen sekä mitä muuta yhteistyötä ja keiden toimijoiden kanssa tehdään toimintakulttuurin kehittämiseksi. Sunnittelussa kiinnitetään huomiota myös toimintakulttuurin jatkuvuuteen esiopetuksesta perusopetukseen ja pertusopetuksen eri vaiheissa.

Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa ja täsmentää soveltuvin osin lukuvuosisuunnitelmassa 

• miten opetuksen järjestäjä mahdollistaa tarkoituksenmukaiset oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt ja toiminnan resursoinnin Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri 
• minkälaista osaamista, toimintaa, yhteistyötä ja rakenteellisia ratkaisuja koulujen toimintakulttuuri ja oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt edellyttävät opetuksen järjestäjän ja yksittäisten koulujen tasolla 
• miten opetuksen järjestäjä ja koulut edistävät ja arvioivat toimintakulttuurin kehittämisen periaatteiden toteutumista; mitkä ovat mahdolliset paikalliset painopisteet ja miten ne ilmenevät käytännössä (toimintakulttuurin periaatteiden kuvaamisessa opetussuunnitelman perusteiden tekstiä voidaan käyttää sellaisenaan)
• mitkä ovat oppimisympäristöjen ja työtapojen valintaa, käyttöä ja kehittämistä ohjaavat paikalliset tavoitteet ja erityiskysymykset (muilta osin oppimisympäristöjen ja työtapojen kuvaamisessa opetussuunnitelman perusteiden tekstiä voidaan käyttää sellaisenaan) • miten opetuksen eheyttämistä käytännössä toteutetaan 
• miten monialaiset oppimiskokonaisuudet toteutetaan 
  • toteuttamista ohjaavat paikalliset tavoitteet (yleiskuvauksen opetussuunnitelman perusteiden tekstiä voidaan käyttää sellaisenaan) osalta
  • toteuttamista ohjaavat periaatteet ja toteuttamistavat (päätetäänkö esimerkiksi oppimiskokonaisuuksien teemoista yhteisessä paikallisessa opetussuunnitelmassa ja tarkemmista tavoitteista ja sisällöistä koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa tai lukuvuosisuunnitelmassa vai miten menetellään; miten turvataan, että jokaisen oppilaan opintoihin sisältyy vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuodessa; miten ohjeistetaan oppimiskokonaisuuksien laajuus, miten sovitaankulloinkin mukana olevista oppiaineista; miten oppilaiden osallistuminen suunnitteluun järjestetään jne.) 
  • tavoitteet ja sisällöt (määrittely joko opetussuunnitelmassa lukuvuosisuunnitelmassa opetuksen järjestäjän päätöksen mukaan) tai 
  • arviointikäytännöt (miten huolehditaan siitä, että ko. kokonaisuuksissa osoitetut työskentelytaidot ja muu osaaminen otetaan huomioon kokonaisuuden toteuttamisessa mukana olevien oppiaineiden arvioinnissa) 
  • toteutumisen seuranta, arviointi ja kehittäminen.

Opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että jokainen koulu täsmentää oman toimintakulttuurinsa sekä oppimisympäristöjen ja työtapojen kehittämisen tavoitteet, yhteiset toimintaperiaatteet sekä yhteistyön ja muun käytännön toteutuksen. Lisäksi opetuksen järjestäjä huolehtii, että monialaisten oppimiskokonaisuuksien sekä mahdollisen muun eheyttämisen suunnittelu, tavoitteiden ja sisältöjen määrittely, toteuttaminen, seuranta ja arviointiyhteistyö täsmennetään koulukohtaisesti. Koulukohtaisesti on tärkeä määritellä eri oppiaineiden ja koulun muun toiminnan yhteistyötä ja työnjakoa koskevat toimintatavat oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa sekä tarkentaa oppimiskokonaisuuksiin liittyvän oppilaan arvioinnin käytänteet. Täsmennykset kirjataan joko koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan ja/tai lukuvuosisuunnitelmaan opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti.

Opetussuunnitelmaan voidaan myös liittää monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamista tukevia yhteistyösuunnitelmia koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa.

Myrskylän koulu on aktiivinen ja ajanmukainen alakoulu.

Koulumme arvot antavat suuntaviivat, joiden mukaan pyrimme koko kouluyhteisön voimin luomaan jokaisesta koulupäivästä "hyvän koulupäivän". Yhteisöllisyyteen pyritään monin keinoin. Oppilaiden osallisuus, työskentely yli luokkarajojen sekä yhteisöllinen ja turvallinen ilmapiiri luovat olosuhteet, joiden myötä toimintakulttuuria kehitetään koko kouluyhteisön voimin. Vuorovaikutustaitojen opettaminen ja harjoittelu tähtää tilanteeseen, jossa yhteinen suunnittelu on luontevaa. Oppilailla tulee olla aidosti tunne, että he voivat vaikuttaa koulun arkeen. Vaikuttamista voi harjoitella sekä oman luokan arjessa, että oppilaskuntatoiminnassa. Opettajat toteuttavat luokissa sellaisia sisältöjä ja työtapoja, joissa osallisuus toteutuu. Oppilaiden tulee olla tietoisia omista velvollisuuksistaan ja oikeuksistaan (koulun säännöt), jotta yleistä järjestystä, ilmapiiriä ja turvallisuutta voidaan kehittää. Myrskylän koululla on liikunnallinen toimintakulttuuri. Uusi koulurakennus ja piha tukevat tätä. Lisäksi kädentaidot, ilmaisu sekä musiikki ovat tärkeässä roolissa opetuksessamme ja koulun profiilissa.

Myrskylän koulussa pyritään opetussuunnitelman mukaisesti käyttämään monipuolisia työskentelytapoja, joista vuorovaikutus ja toiminnallisuus ovat ensisijaisen tärkeitä. Oppilas on aktiivinen toimija ja opetus sekä oppiminen ei tapahdu pelkästään omassa luokassa, omalla paikalla. Koulumme fyysisellä oppimisympäristöllä pyritään tukemaan monipuolisia työtapoja. Pyritään toteuttamaan monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Oppiminen tapahtuu yksin, ja yhdessä. Oppimispaikkoja on sekä luokassa, että luokan ulkopuolella erilaisia. Oppimisympäristön tulee mahdollistaa yhteisöllinen toiminta ja vuorovaikutuksellinen oppiminen. Turvallisuutta ja terveyttä vaarantaviin tekijöihin puututaan välittömästi. Koulun piha on suuri ja antaa paljon mahdollisuuksia opiskeluun, liikkumiseen ja leikkimiseen. Koulupiha on turvallinen ja helposti valvottavissa. Koulun pihalla on monenlaisia aktiviteetteja, sekä mahdollisuus niin ohjattuun kuin vapaaseenkin leikkimiseen. Käsityötilat ovat yhteydessä toisiinsa joka tukee käsityön opetussuunnitelman toteutusta ja monimateriaalityötä. Liikuntaa opetetaan liikuntahallissa, koulun pihalla, urheilukentällä sekä läheisessä metsä- ja maaseutuympäristössä. Kunnan kirjastoa käytetään aktiivisesti ja kirjaston kanssa tehdään säännöllistä yhteistyötä. Kirjasto järjestää opetustuokioita sekä projekteja luokkien kanssa. Lisäksi koululla on pieni oma kirjasto.

Koulumme digistrategia on ajan tasalla ja koululla on hyvät valmiudet ja laitteisto tieto- ja viestintäteknologian opetukseen ja laitteiston käyttöön monenlaisissa oppimistehtävissä. Laitteisto on kannettavia tietokoneita ja tablettitietokoneita. Tämä mahdollistaa työskentelyn joustavasti koulun eri tiloissa. Luokissa on käytössä älytaulut. Koulullamme on panostettu tieto- ja viestintäteknologiaan. Koululla on kannettavia - ja tablettietokoneita. Luokissa on käytössä dokumenttikamerat ja älytaulut. Koulu päivittää laitteistoa ahkerasti (mm. robotiikka ja koodaaminen).

Pedagogisina menetelminä Myrskylän koulussa käytetään mahdollisimman paljon yhteisöllisen ja ilmiölähtöisen oppimisen menetelmiä, vertaisoppimista ja leikkiä (etenkin esiopetus). Oppilaiden väliseen aktiivisuuteen, luovuuteen ja yhteistyöhön kannustetaan. Oppilasta tuetaan etsimään ja löytämään oma mielekäs tapansa työskennellä, joten erilaisilla oppimistiloilla on tärkeä merkitys. Suuri osa opetuksesta on  luokkaopetusta, joka laajenee usein muihin lähistöllä oleviin tiloihin (eriyttämistilat, työskentelypisteet käytävillä, ruokasali-aulan työskentelypisteet). Oppilaiden välinen avoin ja aktiivinen vuorovaikutus kannustaa dialogiin ja tasaveroiseen keskustelukulttuuriin luokkarajat ylittäen

Ympäröivä yhteiskunta, yhdistykset, yritykset, muut sidosryhmät ovat tärkeitä yhteistyökumppaneitamme. Luvussa 5.2. on esitelty koulun yhteistyötahoja, joiden kanssa teemme säännöllisesti yhteistyötä. Säännöllinen yhteistyö pienen kunnan toimijoiden kanssa luo helposti positiivisen leiman koulun toimintakulttuuriin.

Osallisuuden tukeminen
Koulussa tuetaan oppilaan osallisuutta. Oppilaalla tulee olla tunne, että pystyy vaikuttamaan omaan arkeensa ja tekemään valintoja sen eteen. Tarkoituksena on, että koulussa tehdään yhteistyötä yli luokkarajojen, oppilaille annetaan vastuuta ja he saavat riittävästi tietoa koulun toiminnasta ja siinä tapahtuvista muutoksista.

Oppilaskunta
Koulun oppilaat kuuluvat oppilaskuntaan. Hyödynnämme hakumenettelyä, jolloin saadaan aidosti kiinnostuneita oppilaita hallitukseen. Hallituksen jäseniä voi olla jokaiselta luokka-asteelta. Hallituksen jäsenet kokoontuvat ohjaavien opettajien johdolla. Hallitus ideoi, suunnittelee ja järjestää erilaisia teemapäiviä ja –tapahtumia. Hallituksen jäsenet toimivat tiedonvälittäjinä hallituksen ja luokan välillä. Jokaisella oppilaalla on mahdollisuus vaikuttaa koulun toimintaan. Oppilaskunnan hallituksen jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa myös koulun arjen toimintaan.

Välkkäritoiminta
Koulussa on välkkäritoimintaa ympäri lukuvuoden. Toimintaan koulutetut 5- ja 6-luokan oppilaat ohjaavat välituntien leikkejä ja pelejä. Tavoitteena on saada koulun oppilaat liikkumaan enemmän ja rohkaista lapsia vuorovaikutukseen yli luokkarajojen. Vanhempia oppilaita kannustetaan vastuunottamiseen.

Kummitoiminta
Kouluun tulevien oppilaiden sopeutumista kouluyhteisöön pyritään helpottamaan kummitoiminnalla. Viidennen luokan oppilaat toimivat kummeina esikoululaisille ja kuudennen luokan oppilaat toimivat opettajien ohjauksella kummeina ensiluokkalaisille. Kummitoimintaa on mahdollisuuksien mukaan kerran viikossa. 

Alkuluokkatoiminta
Koulussa tehdään yhteistyötä esikoululaisten ja alkuopetuksen (1-2) luokkien kanssa. Toiminta pohjautuu erilaisiin ajankohtaisiin teemoihin. Tavoitteena on lasten vuorovaikutuksen ja vastuullisuuden lisääntyminen ja yhteistyötaitojen harjoittelu. Alkuluokkatoiminta mahdollistaa esiopetuksen ja 1-2 luokkien monialaisia oppimiskokonaisuuksia.

Kerhot
Koulussamme järjestetään erilaisia kerhoja oppilaille. Kerhojen pitäjinä toimivat koulun henkilökunta ja muut yhteistyötahot. Kerhot järjestetään yleensä pitkällä välitunnilla ja oppilaat saavat osallistumistodistuksen vuoden lopussa.

Yhteispeli
Yhteispelin toimintatavoissa luokkatyöskentely ja työyhteisön toiminta saa uusia muotoja, mm. uusien harjoituksien ja työskentelytapojen pohjalta sekä yhdessä tekemisen ja oppimisen kautta.

Lauluhetket
Lauluhetkissä koko koulu kokoontuu kerran viikossa laulamaan yhdessä. Lauluhetkissä huomioidaan vuodenkierto ja juhlapyhät. Lauluhetki on myös kanava yhteiseen tiedottamiseen sekä vierailijoiden esiintymiseen.

Kansainvälisyys
Koulu on ollut vuodesta 2002 lähtien mukana Comenius,- ja Erasmus -hankkeissa. Sen tiimoilta yhteistyötä on tehty useiden koulujen kanssa eri puolilta Eurooppaa. Myös jatkossa hakeudutaan kansainvälisiin hankkeisiin.

Teemapäivät, tapahtumat ja retket
Teemapäivien tarkoituksena on edistää vuorovaikutusta ja oppilaiden välistä yhteistyötä. Teemapäivät ovat usein sidottuja kouluvuoden teemaan (esim. talviolympialaispäivä liikunnan teemavuotena). Koulu osallistuu aktiivisesti valtakunnallisiin kilpailuihin ja koululaisille suunnattuihin tempauksiin. Koulussa järjestetään mahdollisuuksien mukaan vuosittain koko koulun kevätretki. Retken tavoitteena on pitää hauskaa yhdessä ja oppia havainnoimaan sellaisia asioita, jotka eivät kouluympäristössä mahdollistu. Koulun kevät- ja joulujuhlat ovat koko kylän tapahtumia. Juhlissa kaikilla oppilailla on mahdollisuus päästä esiintymään.

Monialaiset oppimiskokonaisuudet 
Opettajat määrittelevät itse oppimiskokonaisuuksien laajuuksia ja niihin sisällytettäviä oppiaineita. Oppimiskokonaisuuteen osallistuva oppilasryhmä voi mahdollisuuksien mukaan osallistua jakson suunnitteluun (esim. Storyline-menetelmä).

Myrskylän koulu oppimisympäristönä

Rakennus

Myrskylän koulu on turvallinen ja terveellinen hirsikoulu, jossa rakentamisen ja talotekniikan laatuun on panostettu. Hirsirakennus inspiroi luomaan “kylänraittimaista” tunnelmaa koulun sisätiloihin. Koulun käytävät ovat osa kylänraittia ja kaikki kohtaavat päivittäin keskellä kylää.

Tilojen nimeämisessä käytettiin lastenkirjallisuudesta ja suomalaisesta kulttuurista tuttua nimistöä. Rakennus on mitoitettu 150 oppilaalle. Keittiö toimii valmistuskeittiönä. Koulussa ei kuljeta ulkokengillä, joten kenkien ja ulkovaatteiden säilytystilat on ulko-oven tuntumassa eteistiloissa.

Oppiminen

Uusi Myrskylän koulu on melko perinteinen käytäväkoulu, jossa kaikilla luokilla on omat kotiluokat. Perinteisesti toteutettu koulukin voi olla oppimisympäristöiltään taipuisa. Sisustuksella ja kalustuksella toteutetaan osaltaan tätä taipuisuutta. Muut keinot liittyvät mm.

koulun rakenteellisiin ratkaisuihin. Luokkatilat ovat siirtoseinillä tai pariovilla yhdisteltävissä. Läpikulkutiloista ja käytävistä tehdään oppimisen paikkoja. Läpinäkyvyyttä luodaan myös käytävien ja muiden tilojen välisillä lasiseinillä/ikkunoilla. Työskentelyn yhtenä tärkeänä tavoitteena on yhteistyö ja yhteisöllisyys. Positiivisen pedagogiikan ideologia auttaa kiinnittämään huomiota erilaisten oppilaiden yksilöllisiin vahvuuksiin ja sitä kautta tapahtuvaan oppimisen sekä koulunkäynnin edistämiseen. Motivaatio ja uteliaisuus nähdään keskeisenä osana oppimista. Oppimisen yksilöllisyys ja henkilökohtaiset oppimaan oppimisen taidot kehittyvät suhteessa koko kouluyhteisön kanssa. Uuden koulun oppimistilojen tulee olla helposti mukautettavissa ja muutettavissa eri tilanteiden oppimis- ja opetusvaatimusten mukaan. Pedagogisina menetelminä Myrskylän koulussa käytetään paljon yhteisöllisen ja ilmiölähtöisen oppimisen menetelmiä, vertaisoppimista ja

leikkiä (etenkin esiopetus). Oppilaiden väliseen aktiivisuuteen, luovuuteen ja yhteistyöhön kannustetaan. Oppilasta tuetaan etsimään ja löytämään oma mielekäs tapansa työskennellä, joten erilaisilla oppimistiloilla on tärkeä merkitys. Suuri osa opetuksesta tulee jatkossakin olemaan luokkaopetusta, joka paisutetaan muihin lähistöllä oleviin tiloihin (ryhmätyötilat, eriyttämistilat, työskentelypisteet käytävillä, ruokasali-aulan työskentelypisteet, monitoimitila). Alkuluokkatoiminnassa eskari, 1. ja 2. luokka toimivat yhdessä, joustavissa, pienemmissä ryhmissä valitun teeman tai oppiaineen parissa. Toiminta levittäytyy luokkien ohella ryhmätiloihin, käytäville ja mahdollisesti käsityöluokkaan. Luokkien välinen yhteistyö on muutenkin aktiivista ja oppimisen ja yhdessä tekemisen paikkoja on luokkien lisäksi muissa koulun tiloissa.

Tilat tulee olla oppilasta inspiroivat ja innostavat. Virikkeellisessä ja viihtyisässä koulussa löytyy oppimisalueita keskittymiseen, kohtaamiseen ja tekemiseen. Oppimistilanteet (keskustelu, kerronta, toiminnallisuus, toteutus, tiedonhaku, pohdinta, virkistäytyminen) linkittyvät tiiviisti oppimisalueisiin. (Lainaus: Lekolar). Myrskylän koulu on “Liikkuva koulu”-hankkeen pioneereja, joten liikunnallinen toimintakulttuuri saa näkyä myös opetustiloissa ja käytävillä.

Opetus

Suuri osa opetuksesta tapahtuu kotiluokissa. Myrskylän koulun yhteiset tilat mahdollistavat joustavan opiskelun ja työskentelyn sekä yksin että yhteistyössä opetus- ja muun henkilöstön ja monimuotoisten ja joustavien oppimisryhmien kesken. Kalustuksella ja varustelulla tavoitellaan nykyaikaisen oppimisympäristön monimuotoisuuden toteutumista. Tilat ovat akustiikaltaan mahdollisimman miellyttävät. Akustiset ratkaisut on tehty niin tilaratkaisuilla, pintamateriaaleilla kuin kalustuksellakin.

Opetustilat

Koulussa on jokaiselle luokalle oma luokkatila ja tämän lisäksi löytyy pienryhmä työskentelyn mahdollistavia luokkatiloja. Aulatilat mahdollistavat myös opiskelun. Ruokalatila muuntuu tarvittaessa myös opiskelutilaksi (mm.lauluhetket). Kalusteiden värit tuovat eloa luokkatiloihin ja muuntuvat oppilaille sopiviksi. 

Opetushenkilöstön tilat

Opetushenkilöstön tilat sisältävät rehtorin tilat (toimisto ja neuvottelu), opetushenkilöstön yhteisen olohuonetilan, neuvotteluhuoneen sekä yksilötyöskentelytilaa/tilaa rauhalliseen keskusteluun esim. kollegan kanssa sekä puhelinkeskusteluun. Opetushenkilöstön tiloissa on myös riittävät pukeutumis- ja WC-tilat. Tilat ovat valoisat ja kulku päätilaan toteutetaan kahdesta suunnasta. Tilasta löytyy myös keittiövarustus, kopiointimahdollisuus ja keskusradio, tietokonenurkkaus sekä IT-järjestelmän keskus. Yhteinen olohuonetila toimii taukotilana ja yhteisenä oleskelutilana sekä henkilöstökokousen paikkana. Istumapaikkoja on n. 20 hengelle. Riittävän kokoinen neuvottelutila mahdollistaa koko koulun henkilöstön kokoukset. Neuvottelutilassa on nykyaikainen kokoustekniikka. Opettajat voivat käyttää neuvottelutilaa myös työskentelytilana.

Arviointisuunnitelma

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kouluja velvoitetaan koulun toiminnan arviointiin. Kehittyvässä kouluyhteisössä jatkuva ja monipuolinen arviointi on olennainen osa toimintaa. Itsearvioinnin tehtävä on tunnistaa koulun tila ja kehittämistarpeet.

Seuraavassa arvioinnin keinoja:

Koulun henkilökunta arvioi:
- Jatkuva arviointi ja palautteeseen reagointi
- Toiminnan arviointi henkilökuntakokouksissa
- Kunnan hyvinvointikyselyt
- Kehityskeskustelut
- Lukuvuoden arviointi ja suunnittelupäivät
- Sivistystoimen laatutyö (laatukäsikirja)
- Opiskeluhuoltotyö
- muut kyselyt

Huoltajat arvioivat:
- Myrskylän koululla järjestetään huoltajakysely
kolmen vuoden välein. Wilma-kysely
- Opiskeluhuolto (luokan kuulumiset)
- Vapaamuotoiset keskustelut, palautteeseen reagointi
- Kouluterveyskysely
- Muut kyselyt

Oppilaat arvioivat:
- Jatkuva palaute ja palautteeseen reagointi
- Koulupäiväkirja
- Oppilastyytyväisyyskysely
- Oppilaskunnan järjestämät kyselyt
- Kouluterveyskysely
- muut kyselyt