Paikalliset kirjaukset ÄI 1-8
Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärä tarjotaan kahden opintopisteen laajuisina opintojaksoina. Kaikkiin opintojaksoihin sisältyy tekstien tulkintaa ja tuottamista sekä vuorovaikutusosaamisen ja kieli- ja kulttuuritietoisuuden kehittämistä. Näiden keskinäinen painotus määräytyy moduulikohtaisesti valtakunnallisen opintosuunnitelman mukaan.
Lukion ensimmäinen äidinkielen opintojakso perehdyttää lukio-opintoihin. Tämä opintojakso opiskellaan yleensä omissa ohjausryhmissä, joten ryhmäytymiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Oppisisältöihin liittyviin tehtäviin pyritään integroimaan tutustumista ja vuorovaikutusta edistäviä elementtejä, ja ryhmädynamiikkaa pyritään tukemaan pedagogisin ratkaisuin.
Opiskelijaa ohjataan pitkäjänteiseen työskentelyyn ja opintojen vaatimaan itseohjautuvuuteen. Näitä taitoja kehittävät muun muassa romaanin lukeminen ja siihen liittyvät projektiluontoiset tehtävät sekä aineistokirjoittaminen prosessityöskentelynä. Opiskelija syventää monipuolisesti tietojaan eri tekstilajeista ja samalla saa tuntumaa tekstien analyyttiseen lähestymistapaan elämyksellistä lukemista unohtamatta. Opintojaksossa luetaan vähintään yksi kokonaisteos, esimerkiksi romaani.
Laaja-alaisen osaamisen osa-alueista tässä opintojaksossa painottuvat hyvinvointiosaaminen ja vuorovaikutusosaaminen, koska jaksolla työskennellään tavallisesti yhdessä oman ryhmänohjausryhmän kanssa ja tutustutaan oman ryhmän jäseniin. Tavoitteena on luoda yhteisöllisyyden tunnetta kaikkien lukiovuosien ajaksi. Tavoitteena on myös omaksua lukio-opintojen vaatimia opiskelutaitoja, mikä rakentaa osaltaan erityisesti psyykkistä hyvinvointiosaamista. Nämä arvioidaan osana oppimisprosessin arviointia.
ÄI2&3 Kieli- ja tekstitietoisuus ja vuorovaikutus 1 (2 op)
Moduulit 2 (1 op) ja 3 (1 op) yhdistetään yhdeksi opintojaksoksi, joka opiskellaan yhden periodin aikana, ja opiskelija saa siitä yhden arvosanan. Opintojakson keskeinen tavoite on vahvistaa opiskelijan identiteettiä kielen käyttäjänä ja kieliyhteisön jäsenenä. Tätä tukevat opintojakson keskeiset tiedolliset sisällöt, kuten kieli sosiaalisena ja yhteisöllisenä ilmiönä sekä vuorovaikutukseen perustuvat harjoitukset.
Opintojaksolla perehdytään ryhmäviestintätaitoihin, mikä vahvistaa lukio-opintojen vaatimia vuorovaikutustaitoja. Itsearviointitaitoja sekä palautteen antamista ja vastaanottamista harjoitellaan.
Opintojaksossa luetaan vähintään yksi kokonaisteos.
Laaja-alaisisista osaamisalueista ovat keskeisiä vuorovaikutusosaaminen ja globaali- ja kulttuuriosaaminen. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet nousevat suoraan opintojakson yllä esitellyistä tavoitteista ja näitä arvioidaan osana summatiivista arviointia.
ÄI4 Kirjallisuus 1 (2 op)
Opintojaksolla perehdytään monipuolisesti eri kirjallisuuden lajeihin. Tulkintataitoja syvennetään muun muassa opiskelemalla kirjallisuuden käsittelyyn tarvittavia työkaluja – kaunokirjallisuuden käsitteitä. Analyysitaitojen kehittämisen lisäksi painotetaan kirjallisuuden elämyksellisyyttä ja hyvinvointia tukevaa merkitystä. Opintojaksossa opiskellaan kaunokirjallisuuden pohjalta kirjoittamista.
Mahdollisuuksien mukaan tehdään yhteistyötä paikallisen kirjaston ja muiden kulttuurilaitosten, kuten Jyväskylän kaupunginteatterin, Murmuu-teatterin tai Kino Metson kanssa.
Opintojaksossa luetaan vähintään kaksi kokonaisteosta, jotka edustavat eri kirjallisuuden lajeja. Luettavia teoksia voivat olla esimerkiksi runokokoelma, novellikokoelma, näytelmäteksti tai sarjakuva-albumi.
Laaja-alaisesta osaamisesta korostuvat hyvinvointiosaaminen ja monitieteinen ja luova osaaminen. ÄI4-jaksolla tuodaan esiin kirjallisuuden hyvinvointivaikutuksia, kuten luovuuden, eläytymisen ja empatiakyvyn merkitystä. Tavoitteena on, että kirjallisuuden keinoihin tutustuminen lisää opiskelijan uteliaisuutta ja motivaatiota perehtyä kirjallisuuteen ja sen eri muotoihin ympäröivässä maailmassa ja hän osaa nauttia siitä myös elämysten ja luovuuden lähteenä. Nämä ovat osana jakson itsearviointia.
ÄI5 Tekstien tulkinta 1 (2 op)
Opintojakson yhdistävä tekijä on vaikuttaminen: niin lukemiseen, kirjoittamiseen kuin puhumiseenkin liittyvät aiheet syventävät tietoja vaikuttamisen keinoista ja taitoja käyttää kieltä vaikuttamisen välineenä. Erityisesti mediatekstien lukemisessa korostuvat monimuotoisten tekstien hallinta ja mediakriittisyys.
Opintojaksolla luetaan vähintään yksi kokonaisteos, joka voi olla kaunokirjallinen teos tai tietokirja.
Tehtävissä pyritään huomioimaan lukion kestävän kehityksen sertifikaattiin liittyvä vuoden kehitysteema, esimerkiksi analyysitehtävien tai kirjoitustehtävien aineistoissa tai suullisten tehtävien aiheissa.
Opintojakson arvioinnissa huomioidaan analyysitaidot ja suullinen sekä kirjallinen oma tuottaminen tarkoituksenmukaisella tavalla.
Laaja-alaisen osaamisen osa-alueista yhteiskunnallinen osaaminen vahvistuu luonnollisesti opiskeltavien sisältöjen kautta, koska vaikuttamistapojen tunnistaminen ja hallitseminen tukevat yhteiskunnallista osallistumista. Eettisyys ja ympäristöosaaminen näkyvät opintojaksolla monipuolisissa aineistoissa ja tuottotehtävien aiheissa. Nämä osa-alueet tulevat arvioiduiksi luontevasti eri tehtävien ja mahdollisen teoriakokeen arvioinnissa.
ÄI6&7 Kirjoittaminen 1 ja Vuorovaikutus 2 (2 op)
Moduulit 6 (1 op) ja 7 (1 op) yhdistetään yhdeksi opintojaksoksi, joka opiskellaan yhden periodin aikana, ja opiskelija saa siitä yhden arvosanan. Tällä opintojaksolla vahvistetaan erityisesti opiskelijan viestinnällisiä tietoja ja taitoja niin kirjoittamisen kuin puheviestinnän alueilla.
Opintojakson kirjoitus- ja/tai puheviestinnän harjoituksien sisällön aineksien kokoamisessa voidaan tehdä yhteistyötä reaaliaineiden kanssa. Aihe voisi tulla samassa periodissa opiskeltavan reaaliaineen puolelta, jolloin kirjoittamisen ja puhumisen harjoitukset motivoivat myös sisällöllisesti ja palvelevat oppimista yksilöllisesti.
Opintojaksolla luetaan tietokirja. Opiskelijaa rohkaistaan valitsemaan kirja samaan aikaan opiskeltavan reaaliaineen aihepiireistä tai kestävän kehityksen teemoista, mutta ensisijaisena valintaperusteena on opiskelijan oma kiinnostus. Kirjan sisältöä hyödynnetään opintojakson kirjallisissa ja/tai suullisissa tuotoksissa.
Laaja-alaisesta osaamisesta korostuvat luonnollisesti vuorovaikutusosaaminen sekä monitieteinen ja luova osaaminen. Prosessikirjoitelman sisältöjen kokoamisessa harjoitellaan käytännönläheisellä tavalla lähdekriittisyyttä ja mediakriittisyyttä. Luottamuksellisen ja välittömän ilmapiirin luomiseen ja esiintymisjännityksen hallitsemiseen kiinnitetään erityistä huomiota esiintymisharjoituksissa. Tavoitteena on tukea opiskelijan viestinnällistä pystyvyyden tunnetta, joka puolestaan tukee hyvinvointiosaamista. Laaja-alaisen osaamisen arviointi on osana opintojakson tuotosten ja työprosessin arviointia. Hyvinvointiosaamisen osalta arvioinnissa korostuu itsearviointi.
ÄI8 Kirjallisuus 2 (2 op)
Opintojaksolla perehdytään Suomen kirjallisuuden ja maailmankirjallisuuden tunnettuihin teoksiin. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten kirjallisuus on heijastanut yhteiskuntaa ja ihmisten elämää eri aikoina ja eri puolilla maailmaa. Opiskelija harjaantuu kirjallisuuden lukijana huomaamaan kontekstin merkityksen tulkintaan.
Opintojaksolla luetaan kaksi kokonaisteosta. Teokset voivat edustaa eri kirjallisuuden lajeja, ja toinen teoksista voi olla jonkin tunnetun teoksen adaptaatio. Luetuista teoksista tehdään kirjallisia ja/tai suullisia tuotoksia, joissa opiskelija pohtii teosta sen eri konteksteissa, esimerkiksi historiallisessa, yhteiskunnallisessa ja tekstilajin kontekstissa.
Laaja-alaisesta osaamisesta painottuu erityisesti gobaali- ja kulttuuriosaaminen, sillä kirjallisuus on osa kulttuuriperintöä. Myös monitieteinen ja luova osaaminen tulevat esiin: kirjallisuus on itsessään luovuuden tuote, mutta se myös ruokkii luovuutta monin tavoin. Opintojakson harjoituksissa voidaan esimerkiksi tehdä adaptaatioita tunnetuista teksteistä tai soveltaa eri aikakausien tyylipiirteitä omiin kirjoitustehtäviin.
Arviointi
Äidinkielen ja kirjallisuuden opintojen arvioinnissa korostuu kannustavuus ja ohjaavuus. Se näkyy sekä suullisessa että kirjallisessa palautteessa, jota opiskelijalle opintojaksoissa annetaan. Oppimisprosessin arvioinnissa suullisella palautteella on merkittävä rooli, kun taas kirjallisissa töissä korostuu luontevasti kirjallinen palaute. Arvioinnissa hyödynnetään itsearviointia, vertaispalautetta sekä opettajan palautetta.
Opintojaksojen arviointiperusteet sovitaan opintojakson alussa. Arvosana muodostuu useista eri suorituksista sekä oppimisprosessista, ja niiden keskinäinen painotus riippuu tarkoituksenmukaisesti kulloisenkin opintojakson työtapojen ja tavoitteiden mukaan. Oppiaineen luonteeseen kuuluu, että osa arviointikohteista, kuten kirjallinen ja suullinen kielitaito, kehittyvät kumulatiivisesti, mutta arvioinnissa painottuvat kunkin opintojakson tavoitteista nousevat asiat.
Laaja-alainen osaaminen yleisesti:
Hyvinvointiosaaminen
Hyvinvointiosaaminen liittyy kaikkiin suomen kielen ja kirjallisuuden opintojaksoihin tiiviisti. Äidinkieli liittyy vahvasti kaikkiin elämänalueisiin, kuten identiteettiin, vuorovaikutukseen, aktiiviseen kansalaisuuteen ja itseilmaisuun. Hyvä äidinkielen taito lisää pystyvyyden ja hallinnan tunnetta elämässä, ja se on siten erityisesti psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kulmakiviä. Fyysinen hyvinvointi huomioidaan opiskelutavoissa, kuten tauottamalla oppitunteja.
Viimeisillä kursseilla (ÄI8, ÄI10, ÄI11) pyritään lisäämään luottamusta omiin taitoihin lähestyvien ylioppilaskokeiden paineiden lievittämiseksi.
Vuorovaikutusosaaminen
Vuorovaikutus ja siihen liittyvät tiedot ja taidot ovat sisäänrakennettuina oppimäärään, erityisesti moduuleissa 2, 7 ja 9 (vuorovaikutus 1, 2 ja 3). Vuorovaikutusosaamista tehdään kuitenkin näkyväksi kaikilla opintojaksoilla. Paitsi sisällöissä, se tulee esiin myös pedagogisissa ratkaisuissa, kuten istumajärjestyksessä, ryhmien luomisessa ja työtavoissa.
Monitieteinen ja luova osaaminen
Äidinkieli on luonteeltaan kieli- ja kulttuuriaine sekä tieto-, tiede- ja taitoaine. Siten tämä laaja-alainen osaaminen liittyy luontevasti kaikkiin opintojaksoihin työtavoissa ja asiasisällöissä. Esimerkiksi kirjoittaminen on aina luova prosessi, ja jokaisessa opintojaksossa tehdään kirjoitustehtäviä. Opinnoissa koetetaan yhdistää eri oppiaineiden sisältöjä, mikä näkyy luettavien teosten ja tehtävien aineistojen valinnassa ja käsittelyssä.
Yhteiskunnallinen osaaminen
Vankka äidinkielen taito vahvistaa luottamusta omiin kykyihin osallistua aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan. Opintojaksossa ÄI5 kriittinen lukutaito, argumentointi ja mediataidot ovat keskeistä sisältöä. Kaikissa opintojaksoissa pyritään ottamaan esille ajankohtaisia yhteiskunnallisia keskustelunaiheita esimerkiksi keskustelu-, luku- ja kirjoitusharjoituksissa. Luettava kirjallisuus vahvistaa ymmärrystä siitä, että kirjallisuus on osa yhteiskunnallista keskustelua.
Eettisyys ja ympäristöosaaminen
Lukiollamme on kestävän kehityksen sertifikaatti, joka edellyttää, että kestävän kehityksen arvot läpäisevät kaiken toimintamme. Kaikkea, mitä teemme, tarkastelemme ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävän kehityksen näkökulmasta. Esimerkiksi emme tuhlaa paperia, opettelemme tekemään ryhmä- ja paritöitä erilaisissa työryhmissä ja kierrätämme opetusmateriaaleja (esimerkiksi kirjoja) niin paljon kuin mahdollista. Luku-, kirjoitus- ja keskusteluharjoituksiin tarjotaan usein ympäristöön liittyviä aiheita ja aineistoja.
Globaali-ja kulttuuriosaaminen
Erityisesti opintojakossa Äi2&3 (Kieli- ja tekstitietoisuus ja vuorovaikutus) käsitellään suomen kieltä osana suomalaista kulttuuria. Tieto suomen kielen historiasta ja nykytilanteesta auttaa ymmärtämään oman äidinkielen arvon - ja samalla ylipäätään kielten merkityksen vähemmistökieliä unohtamatta. Opintojaksossa Äi8 länsimaisen kirjallisuuden historian katsauksessa syvennetään kulttuuritietoutta. Opintojaksoilla luettavan kirjallisuuden valinnassa rohkaistaan valitsemaan teoksia monipuolisesti eri puolilta maailmaa, mikä osaltaan rikastuttaa opiskelijoiden maailmankuvaa.
Suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksessa näkyvät monin tavoin Muuramen lukion arvot: ketteryys, rohkeus, luovuus, vastuullisuus ja edelläkävijyys. Työtapoja voidaan vaihdella ja opintojaksojen sisältöjä painottaa ryhmän opiskelijoiden ja opettajan asiantuntemuksen, kiinnostuksen ja sen mukaan, mitä yleisessä keskustelussa on meneillään omassa kouluyhteisössä tai laajemmin yhteiskunnassa.
Itsenäinen opiskelu: Suomen kielen ja kirjallisuuden opintojaksot suoritetaan pääsääntöisesti opetuksessa. Painavista syistä yksittäisiä opintojaksoja voi kuitenkin suorittaa myös itsenäisesti, lukuun ottamatta valinnaista opintojaksoa ÄI09 (vuorovaikutus 3). Itsenäiseen opintojaksoon kuuluvat opettajan henkilökohtainen ohjaus opintojen aluksi ja tarvittaessa opintojen aikana sekä kirjallinen ja/tai suullinen palaute itsenäisesti suoritetuista tehtävistä. Opintojakson sisältöihin kuuluvat puheviestinnän harjoitukset (kuten puhe) voidaan tehdä esimerkiksi opettajan kanssa. Itsenäisten opintojaksojen arviointi noudattaa opetettujen opintojaksojen arviointiperiaatteita.
Lukion ensimmäinen äidinkielen opintojakso perehdyttää lukio-opintoihin. Tämä opintojakso opiskellaan yleensä omissa ohjausryhmissä, joten ryhmäytymiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Oppisisältöihin liittyviin tehtäviin pyritään integroimaan tutustumista ja vuorovaikutusta edistäviä elementtejä, ja ryhmädynamiikkaa pyritään tukemaan pedagogisin ratkaisuin.
Opiskelijaa ohjataan pitkäjänteiseen työskentelyyn ja opintojen vaatimaan itseohjautuvuuteen. Näitä taitoja kehittävät muun muassa romaanin lukeminen ja siihen liittyvät projektiluontoiset tehtävät sekä aineistokirjoittaminen prosessityöskentelynä. Opiskelija syventää monipuolisesti tietojaan eri tekstilajeista ja samalla saa tuntumaa tekstien analyyttiseen lähestymistapaan elämyksellistä lukemista unohtamatta. Opintojaksossa luetaan vähintään yksi kokonaisteos, esimerkiksi romaani.
Laaja-alaisen osaamisen osa-alueista tässä opintojaksossa painottuvat hyvinvointiosaaminen ja vuorovaikutusosaaminen, koska jaksolla työskennellään tavallisesti yhdessä oman ryhmänohjausryhmän kanssa ja tutustutaan oman ryhmän jäseniin. Tavoitteena on luoda yhteisöllisyyden tunnetta kaikkien lukiovuosien ajaksi. Tavoitteena on myös omaksua lukio-opintojen vaatimia opiskelutaitoja, mikä rakentaa osaltaan erityisesti psyykkistä hyvinvointiosaamista. Nämä arvioidaan osana oppimisprosessin arviointia.
ÄI2&3 Kieli- ja tekstitietoisuus ja vuorovaikutus 1 (2 op)
Moduulit 2 (1 op) ja 3 (1 op) yhdistetään yhdeksi opintojaksoksi, joka opiskellaan yhden periodin aikana, ja opiskelija saa siitä yhden arvosanan. Opintojakson keskeinen tavoite on vahvistaa opiskelijan identiteettiä kielen käyttäjänä ja kieliyhteisön jäsenenä. Tätä tukevat opintojakson keskeiset tiedolliset sisällöt, kuten kieli sosiaalisena ja yhteisöllisenä ilmiönä sekä vuorovaikutukseen perustuvat harjoitukset.
Opintojaksolla perehdytään ryhmäviestintätaitoihin, mikä vahvistaa lukio-opintojen vaatimia vuorovaikutustaitoja. Itsearviointitaitoja sekä palautteen antamista ja vastaanottamista harjoitellaan.
Opintojaksossa luetaan vähintään yksi kokonaisteos.
Laaja-alaisisista osaamisalueista ovat keskeisiä vuorovaikutusosaaminen ja globaali- ja kulttuuriosaaminen. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet nousevat suoraan opintojakson yllä esitellyistä tavoitteista ja näitä arvioidaan osana summatiivista arviointia.
ÄI4 Kirjallisuus 1 (2 op)
Opintojaksolla perehdytään monipuolisesti eri kirjallisuuden lajeihin. Tulkintataitoja syvennetään muun muassa opiskelemalla kirjallisuuden käsittelyyn tarvittavia työkaluja – kaunokirjallisuuden käsitteitä. Analyysitaitojen kehittämisen lisäksi painotetaan kirjallisuuden elämyksellisyyttä ja hyvinvointia tukevaa merkitystä. Opintojaksossa opiskellaan kaunokirjallisuuden pohjalta kirjoittamista.
Mahdollisuuksien mukaan tehdään yhteistyötä paikallisen kirjaston ja muiden kulttuurilaitosten, kuten Jyväskylän kaupunginteatterin, Murmuu-teatterin tai Kino Metson kanssa.
Opintojaksossa luetaan vähintään kaksi kokonaisteosta, jotka edustavat eri kirjallisuuden lajeja. Luettavia teoksia voivat olla esimerkiksi runokokoelma, novellikokoelma, näytelmäteksti tai sarjakuva-albumi.
Laaja-alaisesta osaamisesta korostuvat hyvinvointiosaaminen ja monitieteinen ja luova osaaminen. ÄI4-jaksolla tuodaan esiin kirjallisuuden hyvinvointivaikutuksia, kuten luovuuden, eläytymisen ja empatiakyvyn merkitystä. Tavoitteena on, että kirjallisuuden keinoihin tutustuminen lisää opiskelijan uteliaisuutta ja motivaatiota perehtyä kirjallisuuteen ja sen eri muotoihin ympäröivässä maailmassa ja hän osaa nauttia siitä myös elämysten ja luovuuden lähteenä. Nämä ovat osana jakson itsearviointia.
ÄI5 Tekstien tulkinta 1 (2 op)
Opintojakson yhdistävä tekijä on vaikuttaminen: niin lukemiseen, kirjoittamiseen kuin puhumiseenkin liittyvät aiheet syventävät tietoja vaikuttamisen keinoista ja taitoja käyttää kieltä vaikuttamisen välineenä. Erityisesti mediatekstien lukemisessa korostuvat monimuotoisten tekstien hallinta ja mediakriittisyys.
Opintojaksolla luetaan vähintään yksi kokonaisteos, joka voi olla kaunokirjallinen teos tai tietokirja.
Tehtävissä pyritään huomioimaan lukion kestävän kehityksen sertifikaattiin liittyvä vuoden kehitysteema, esimerkiksi analyysitehtävien tai kirjoitustehtävien aineistoissa tai suullisten tehtävien aiheissa.
Opintojakson arvioinnissa huomioidaan analyysitaidot ja suullinen sekä kirjallinen oma tuottaminen tarkoituksenmukaisella tavalla.
Laaja-alaisen osaamisen osa-alueista yhteiskunnallinen osaaminen vahvistuu luonnollisesti opiskeltavien sisältöjen kautta, koska vaikuttamistapojen tunnistaminen ja hallitseminen tukevat yhteiskunnallista osallistumista. Eettisyys ja ympäristöosaaminen näkyvät opintojaksolla monipuolisissa aineistoissa ja tuottotehtävien aiheissa. Nämä osa-alueet tulevat arvioiduiksi luontevasti eri tehtävien ja mahdollisen teoriakokeen arvioinnissa.
ÄI6&7 Kirjoittaminen 1 ja Vuorovaikutus 2 (2 op)
Moduulit 6 (1 op) ja 7 (1 op) yhdistetään yhdeksi opintojaksoksi, joka opiskellaan yhden periodin aikana, ja opiskelija saa siitä yhden arvosanan. Tällä opintojaksolla vahvistetaan erityisesti opiskelijan viestinnällisiä tietoja ja taitoja niin kirjoittamisen kuin puheviestinnän alueilla.
Opintojakson kirjoitus- ja/tai puheviestinnän harjoituksien sisällön aineksien kokoamisessa voidaan tehdä yhteistyötä reaaliaineiden kanssa. Aihe voisi tulla samassa periodissa opiskeltavan reaaliaineen puolelta, jolloin kirjoittamisen ja puhumisen harjoitukset motivoivat myös sisällöllisesti ja palvelevat oppimista yksilöllisesti.
Opintojaksolla luetaan tietokirja. Opiskelijaa rohkaistaan valitsemaan kirja samaan aikaan opiskeltavan reaaliaineen aihepiireistä tai kestävän kehityksen teemoista, mutta ensisijaisena valintaperusteena on opiskelijan oma kiinnostus. Kirjan sisältöä hyödynnetään opintojakson kirjallisissa ja/tai suullisissa tuotoksissa.
Laaja-alaisesta osaamisesta korostuvat luonnollisesti vuorovaikutusosaaminen sekä monitieteinen ja luova osaaminen. Prosessikirjoitelman sisältöjen kokoamisessa harjoitellaan käytännönläheisellä tavalla lähdekriittisyyttä ja mediakriittisyyttä. Luottamuksellisen ja välittömän ilmapiirin luomiseen ja esiintymisjännityksen hallitsemiseen kiinnitetään erityistä huomiota esiintymisharjoituksissa. Tavoitteena on tukea opiskelijan viestinnällistä pystyvyyden tunnetta, joka puolestaan tukee hyvinvointiosaamista. Laaja-alaisen osaamisen arviointi on osana opintojakson tuotosten ja työprosessin arviointia. Hyvinvointiosaamisen osalta arvioinnissa korostuu itsearviointi.
ÄI8 Kirjallisuus 2 (2 op)
Opintojaksolla perehdytään Suomen kirjallisuuden ja maailmankirjallisuuden tunnettuihin teoksiin. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten kirjallisuus on heijastanut yhteiskuntaa ja ihmisten elämää eri aikoina ja eri puolilla maailmaa. Opiskelija harjaantuu kirjallisuuden lukijana huomaamaan kontekstin merkityksen tulkintaan.
Opintojaksolla luetaan kaksi kokonaisteosta. Teokset voivat edustaa eri kirjallisuuden lajeja, ja toinen teoksista voi olla jonkin tunnetun teoksen adaptaatio. Luetuista teoksista tehdään kirjallisia ja/tai suullisia tuotoksia, joissa opiskelija pohtii teosta sen eri konteksteissa, esimerkiksi historiallisessa, yhteiskunnallisessa ja tekstilajin kontekstissa.
Laaja-alaisesta osaamisesta painottuu erityisesti gobaali- ja kulttuuriosaaminen, sillä kirjallisuus on osa kulttuuriperintöä. Myös monitieteinen ja luova osaaminen tulevat esiin: kirjallisuus on itsessään luovuuden tuote, mutta se myös ruokkii luovuutta monin tavoin. Opintojakson harjoituksissa voidaan esimerkiksi tehdä adaptaatioita tunnetuista teksteistä tai soveltaa eri aikakausien tyylipiirteitä omiin kirjoitustehtäviin.
Arviointi
Äidinkielen ja kirjallisuuden opintojen arvioinnissa korostuu kannustavuus ja ohjaavuus. Se näkyy sekä suullisessa että kirjallisessa palautteessa, jota opiskelijalle opintojaksoissa annetaan. Oppimisprosessin arvioinnissa suullisella palautteella on merkittävä rooli, kun taas kirjallisissa töissä korostuu luontevasti kirjallinen palaute. Arvioinnissa hyödynnetään itsearviointia, vertaispalautetta sekä opettajan palautetta.
Opintojaksojen arviointiperusteet sovitaan opintojakson alussa. Arvosana muodostuu useista eri suorituksista sekä oppimisprosessista, ja niiden keskinäinen painotus riippuu tarkoituksenmukaisesti kulloisenkin opintojakson työtapojen ja tavoitteiden mukaan. Oppiaineen luonteeseen kuuluu, että osa arviointikohteista, kuten kirjallinen ja suullinen kielitaito, kehittyvät kumulatiivisesti, mutta arvioinnissa painottuvat kunkin opintojakson tavoitteista nousevat asiat.
Laaja-alainen osaaminen yleisesti:
Hyvinvointiosaaminen
Hyvinvointiosaaminen liittyy kaikkiin suomen kielen ja kirjallisuuden opintojaksoihin tiiviisti. Äidinkieli liittyy vahvasti kaikkiin elämänalueisiin, kuten identiteettiin, vuorovaikutukseen, aktiiviseen kansalaisuuteen ja itseilmaisuun. Hyvä äidinkielen taito lisää pystyvyyden ja hallinnan tunnetta elämässä, ja se on siten erityisesti psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kulmakiviä. Fyysinen hyvinvointi huomioidaan opiskelutavoissa, kuten tauottamalla oppitunteja.
Viimeisillä kursseilla (ÄI8, ÄI10, ÄI11) pyritään lisäämään luottamusta omiin taitoihin lähestyvien ylioppilaskokeiden paineiden lievittämiseksi.
Vuorovaikutusosaaminen
Vuorovaikutus ja siihen liittyvät tiedot ja taidot ovat sisäänrakennettuina oppimäärään, erityisesti moduuleissa 2, 7 ja 9 (vuorovaikutus 1, 2 ja 3). Vuorovaikutusosaamista tehdään kuitenkin näkyväksi kaikilla opintojaksoilla. Paitsi sisällöissä, se tulee esiin myös pedagogisissa ratkaisuissa, kuten istumajärjestyksessä, ryhmien luomisessa ja työtavoissa.
Monitieteinen ja luova osaaminen
Äidinkieli on luonteeltaan kieli- ja kulttuuriaine sekä tieto-, tiede- ja taitoaine. Siten tämä laaja-alainen osaaminen liittyy luontevasti kaikkiin opintojaksoihin työtavoissa ja asiasisällöissä. Esimerkiksi kirjoittaminen on aina luova prosessi, ja jokaisessa opintojaksossa tehdään kirjoitustehtäviä. Opinnoissa koetetaan yhdistää eri oppiaineiden sisältöjä, mikä näkyy luettavien teosten ja tehtävien aineistojen valinnassa ja käsittelyssä.
Yhteiskunnallinen osaaminen
Vankka äidinkielen taito vahvistaa luottamusta omiin kykyihin osallistua aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan. Opintojaksossa ÄI5 kriittinen lukutaito, argumentointi ja mediataidot ovat keskeistä sisältöä. Kaikissa opintojaksoissa pyritään ottamaan esille ajankohtaisia yhteiskunnallisia keskustelunaiheita esimerkiksi keskustelu-, luku- ja kirjoitusharjoituksissa. Luettava kirjallisuus vahvistaa ymmärrystä siitä, että kirjallisuus on osa yhteiskunnallista keskustelua.
Eettisyys ja ympäristöosaaminen
Lukiollamme on kestävän kehityksen sertifikaatti, joka edellyttää, että kestävän kehityksen arvot läpäisevät kaiken toimintamme. Kaikkea, mitä teemme, tarkastelemme ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävän kehityksen näkökulmasta. Esimerkiksi emme tuhlaa paperia, opettelemme tekemään ryhmä- ja paritöitä erilaisissa työryhmissä ja kierrätämme opetusmateriaaleja (esimerkiksi kirjoja) niin paljon kuin mahdollista. Luku-, kirjoitus- ja keskusteluharjoituksiin tarjotaan usein ympäristöön liittyviä aiheita ja aineistoja.
Globaali-ja kulttuuriosaaminen
Erityisesti opintojakossa Äi2&3 (Kieli- ja tekstitietoisuus ja vuorovaikutus) käsitellään suomen kieltä osana suomalaista kulttuuria. Tieto suomen kielen historiasta ja nykytilanteesta auttaa ymmärtämään oman äidinkielen arvon - ja samalla ylipäätään kielten merkityksen vähemmistökieliä unohtamatta. Opintojaksossa Äi8 länsimaisen kirjallisuuden historian katsauksessa syvennetään kulttuuritietoutta. Opintojaksoilla luettavan kirjallisuuden valinnassa rohkaistaan valitsemaan teoksia monipuolisesti eri puolilta maailmaa, mikä osaltaan rikastuttaa opiskelijoiden maailmankuvaa.
Kommentit
Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin