PS1: Oppimiseen vaikuttavat tekijät (bongaa eri tekijöitä!)

Hyvinvointi|Opiskelu
Tuomas Uoti pääsi kertaheitolla sisään oikeustieteelliseen ja kertoo nyt, miten se onnistui – professorin mukaan tietty lukukeino auttaa lähes kaikkia
Pääsykokeisiin valmistautuminen vaatii sinnikkyyttä, lukurutiineja ja itsetuntemusta. Motivaatio antaa paljon työntöapua, kertovat Helsingin oikeustieteelliseen juuri päässeet opiskelijat.

TILAAJILLE

Eeva Joutsen on tosi nuoresta asti tiennyt haluavansa juristiksi. Nyt unelma on toteutumassa, kun hän pääsi viime vuonna Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan.
Eeva Joutsen on tosi nuoresta asti tiennyt haluavansa juristiksi. Nyt unelma on toteutumassa, kun hän pääsi viime vuonna Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan.­KUVA: KALLE KOPONEN / HS

Katarina Malmberg HS
2:00 | Päivitetty 6:29

PARIKYMPPINEN Eeva Joutsen sai viime syksynä kaveri- ja valmennuskurssiporukkansa parhaat pisteet pyrkiessään Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekuntaan pääsykokeen kautta.

Joutsen ylitti alimman sisäänpääsyrajan 83 pistettä reippaasti 96:lla pisteellä. Maksimipisteet olisivat olleet 140, mutta sitä ei saavuttanut kukaan.

”Kirjoitin ylioppilaskirjoituksissa M:n paperit, eivätkä niistä saadut pisteet olisi mitenkään riittänet sisään todistuskiintiössä”, hän kertoo.

EDESSÄ oli viime keväänä siis noin kuukauden luku-urakka. Jo toisen kerran, sillä edellisenä keväänä Joutsen oli jäänyt täpärästi ilman opiskelupaikkaa.

Pääsykoekirjat julkistettiin 27. huhtikuuta, ja kaksivaiheisen pääsykokeen ensimmäinen osa oli 26. toukokuuta. Huhtikuun lopussa Joutsen sai postissa kolme noin satasivuista kirjaa, joissa hän näki mahdollisuuden.

MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)

MAINOS PÄÄTTYY
”Ajattelin silloin, että pääsen taas työstämään omia unelmiani. Minulle on jo nuoresta ollut selvää, että haluan juristiksi”, Joutsen sanoo.

Samaan aikaan Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä aloittanut Tuomas Uoti sanoo samaa: ammatinvalinta oli selvä jo noin 13-vuotiaasta lähtien. Hän pääsi sisään ensimmäisellä yrittämällä 88 pisteellä.


Tuomas Uoti pääsi Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen ensimmäisellä yrittämällä.
Tuomas Uoti pääsi Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen ensimmäisellä yrittämällä.­KUVA: KALLE KOPONEN / HS

Oikeustieteellisen pääsykokeisiin valmistautuminen vaatii hakijalta poikkeuksellisen paljon, sillä pyrkijöistä vain muutama prosentti saa opiskelupaikan. Viime vuonna edelleen suurin osa oikeustieteellisessä aloittaneista meni sisään pääsykokeen kautta.

MOTIVAATIOLLA voikin olla iso merkitys pääsykoerutistuksessa. Kasvatustieteen professori Raija Hämäläinen Jyväskylän yliopistosta sanoo, että lisäksi itsetuntemus voi auttaa pänttäämään silloinkin, kun lukuinto muuten voisi hiipua.

”Tietty sinnikkyys on välttämätöntä, mutta lukemisrytmiä voi jaksottaa itselle sopivalla tavalla”, Hämäläinen sanoo.

On hyvä esimerkiksi tunnistaa, milloin on päivän aikana vireimmillään, jolloin lukeminen on vaivattominta.

Eeva Joutsen tajusi vasta lukurytmiin päästyään, että on vireimmillään aamulla, vaikka luuli aiemmin olevansa iltavirkku. Kello 8–11 oli hänelle tehokkainta lukuaikaa, jolloin kannatti keskittyä vaikeimpiin ja eniten keskittymistä vaativiin asioihin.

Motivaation lisäksi myös positiivinen asenne auttaa.
MYÖS tietynlaisen lukurytmin luominen helpottaa Hämäläisen mukaan lähes kaikkia. Jos luo etukäteen aikataulun itselleen, ei tarvitse miettiä, lukisiko nyt vai vasta myöhemmin. Lukujaksojen on joka tapauksessa oltava riittävän pitkiä.

Tuomas Uoti loi itselleen lukurytmin, jota noudatti 10–15 minuutin tarkkuudella joka päivä.

MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)

MAINOS PÄÄTTYY
”Aluksi luin ehkä viisi tai kuusi tuntia päivässä, mutta loppua kohden minulla oli jopa 14 tunnin päiviä”, Uoti kertoo.

Joka päivä hän piti 45 minuutin ulkoilutauon, ruokatauon ja pari pientä breikkiä.

HÄMÄLÄINEN kehottaa palastelemaan vaikeita kokonaisuuksia pienemmiksi osiksi silloin, kun jaksaminen alkaa hyytyä ja oppiminen vaikeutuu.

Motivaation lisäksi myös positiivinen asenne auttaa. Hämäläisen mukaan se, ettei usko saavuttavansa tavoitettaan ja pitää itseään huonona, voi haitata oppimiseen keskittymistä.

”Positiivinen jännittäminen voi lisätä tsemppiä, mutta jos oksettaa ja pyörryttää, on syytä miettiä, miksi jännittää niin paljon”, Hämäläinen sanoo.

Joutsenen motivaatiota lisäsi osittain välivuosi, jonka hän vietti työskentelemällä ravintola-alalla.

”Toista sellaista vuotta en halunnut”, hän sanoo.

MYÖS ITSESÄÄTELY on Hämäläisen mukaan tärkeää. Harva jaksaa päivästä toiseen lukea 12 tuntia päivässä. On hyvä tunnistaa, milloin tauko ja rentoutuminen on paikallaan.

Jos taas tarvitsee enemmän lukemaan kannustamista, voi asettaa itselleen välietappeja. Kannustaa itseään jaksamaan johonkin kellonaikaan asti ja päättää lukemisen jälkeen tehdä jotain itselle mielekästä.

”Musiikki, piirtäminen, liikunta tai mikä tahansa mieleinen harrastus ovat hyviä tapoja rentoutua ja palautua”, Hämäläinen sanoo.

PELKKÄÄN ASIOIDEN pänttäämiseen ja läpilukuun ei enää juuri uskota. Samaa sanovat sekä Joutsen että Uoti, vaikka oikeustieteellisen aineistosta pitää muistaa paljon asioita ulkoakin.

”Luin reilun kuukauden kymmenen tuntia päivässä, mutta vain läpilukemalla en olisi pärjännyt”, Joutsen sanoo.

Hän alleviivasi, värikoodasi asioita, väliotsikoi, kehitti avainsanoja ja muistisääntöjä, ryhmitteli, teki ajatuskarttoja ja kirjoitti tiiviitä muistiinpanoja. Lisäksi valmennuskurssin kautta saadut tehtävät auttoivat kehittämään vastaustekniikkaa.

”Edellisten vuosien pääsykoetehtävien tekeminen oli oleellista. Tajusin, ettei riittänyt, että osasin kertoa jonkin asian omin sanoin. Sen piti olla täsmälleen oikein”, Joutsen kertoo.

TEKNOLOGIAN hyödyntäminen opiskelussa voi Hämäläisen mukaan auttaa kehittämään ajatteluprosesseja. Joillekin sopii esimerkiksi se, että tekee tehtäviä teknologisissa oppimisympäristöissä tai lukee ääneen ja kuuntelee lukemaansa. Myös erilaisia käsitekarttoja voi luoda teknologian avulla.

”Yksi hyvä keino on myös miettiä, miten opettaisi vaikean asian jollekin toiselle”, Hämäläinen sanoo.

JOUTSEN oppi ensimmäisestä luku-urakastaan, etteivät muistikortit hänen kohdallaan toimineet. Lisäksi hän tarvitsi työtunteja enemmän. Keskimäärin kymmenen tuntia päivässä.

”Minua auttoi myös ryhmän tuki ja tsemppi. Valmennuskurssin tutor ja samoihin pääsykokeisiin valmistautuva ystäväni auttoivat purkamaan lukemiseen liittyvää stressiä”, Joutsen sanoo.

Hänelle oli tärkeää tietää, ettei paini tilanteen kanssa yksin, vaan muillakin on samanlaista. Vaikkapa se, että ulkona on aurinkoinen kesäsää, mutta Joutsen käänsi selkänsä ikkunaan päin ja jatkoi lukemista.

Lisäksi Joutsenen äiti tenttasi häneltä valmennuskurssilta saatuja tehtäviä, joihin vastaaminen kerta toisensa jälkeen oli hyödyllistä.

”Myös kertaaminen oli tehokas tapa. Valmennuskurssia oli kolmena iltana viikossa nelisen tuntia ja seuraavana aamuna kertasin aina siellä käydyt asiat”, Joutsen sanoo.

Myös Uoti oppi valmennuskurssilla kertaamaan. Ja hän hyötyi muistikorteistakin, joissa oli ulkoa opeteltavia asioita lakipykälistä.

”Lisäksi opin tekemään kymmenien sivujen muistiinpanoja, joista oli paljon hyötyä”, Uoti kertoo.

JOUTSEN EROSI Uotista tässäkin. Hänen mielestään lyhyemmät tiiviit muistiinpanot, avainsanat ja värikoodit helpottivat oppimista enemmän.

”Oppimisessa on eroja eri ihmisten välillä”, Hämäläinen sanoo.

Osittain nuoret kehittyvätkin ja aikuistuvat eri tahtia, jolloin itsetuntemus ja itsesäätely paranevat iän myötä. Lisäksi kasvuympäristö ja kaveripiiri vaikuttavat siihen miten asioita hahmotetaan.

”Kasvuympäristöstä tulee usein myös se, kuinka merkityksellisenä nähdään, että ponnistellaan asioiden eteen”, Hämäläinen sanoo.

Myös Uotin isä on juristi ja hänen sukulaisistaan moni muukin on valmistunut oikeustieteellisestä.

”Pääsykokeet oli poikkeuksellinen rutistus. Näytin itselleni, että pystyn siihen”, Uoti sanoo.

Hän epäilee olisiko jaksanut enää toista kertaa, mutta onneksi sitä ei nyt tarvitse miettiä. Hän laskeskelee lukeneensa kirjat läpi noin seitsemän kertaa.

EEVA JOUTSEN on sitä mieltä, että oli toisella hakukerralla aikuisempi ja entistä motivoituneempi. Lukurutistuksesta jäi päälle hyvä opiskelurytmi, jota voi nyt hyödyntää.

”Ipadistä löytyy värikoodeja, jota hyödynnän lukiessa tentteihin”, hän kertoo.

Lisäksi hän piirtää ja kirjoittaa edelleen kompakteja ajatuskarttoja.

”Vaikka fuksivuosi on koronan takia ollut tosi erilainen, olen edelleen sitä mieltä, että olen onnellinen ja kiitollinen tästä opiskelupaikasta. Tämä on todella mun juttu.”

PROFESSORI kertoo kuusi asiaa, joista on hyötyä lähes jokaiselle pääsykokeeseen valmistautuvalle:

1. Sinnikkyyttä tarvitaan.
Tee lukusuunnitelma ja pysy siinä.

2. Rytmitä lukemista.
Tee ajatuskarttoja, muistiinpanoja, palastele vaikeita isoja kokonaisuuksia ja käytä esimerkiksi teknologiaa hyväksesi.

3. Löydä oma tapasi.
Kokeile eri opiskelumetodeja ja mieti päivärytmisi sen mukaan, että opiskelet virkeänä. Itsetuntemus auttaa välttämään tehottomia keinoja.

4. Motivoi itseäsi.
Mieti, mitä haluat saavuttaa ja tee itsellesi välietappeja. Palkitse itseäsi myös tekemällä asioita, joista nautit.

5. Hae sosiaalista tukea.
Muiden tsempistä on monille apua. Juttele opiskelupulmista ja jaa omia ratkaisukeinojasi.

6. Ole positiivinen.
Älä anna epäonnistumisen pilata myönteistä asennetta.

Ohjeet laati kasvatustieteen professori Raija Hämäläinen Jyväskylän yliopistosta.