Suomen kieli ja kirjallisuus

Kirjan suoritustehtäviä

Kirjan suoritustehtäviä

Kirjan henkilöt

Esittele kirjan henkilöt. Esittele lyhyesti kuka kukin henkilö on ja kerro miten hän liittyy kirjan tapahtumiin.
Kirjoita lukemallesi kirjalle jatko, jossa kerrot mitä henkilöille myöhemmin tapahtuu.
Kuka kirjan henkilö haluaisit olla? Perustele, miksi valitsit juuri tuon henkilön. Laadi henkilökuva joko kirjoittaen tai miellekartan ja piirrosten avulla.
Luo kirjaan uusi sivuhenkilö. Kerro, millainen hän on ja millaiset suhteet hänellä on kirjan muihin henkilöihin. Missä ja milloin päähenkilö tutustuisi luomaasi sivuhenkilöön ensi kerran?
Valitse joku kirjan henkilöistä ja kirjoita hänelle kirje.

Kommentoi asioita, joita tiedät hänelle tapahtuneen. Voit neuvoa, lohduttaa, kysyä, ihmetellä, kannustaa tai arvioida.

Kirjoita teoksen päähenkilön monologi eli yksinpuhelu, jossa henkilö kertoominä-muodossaomasta elämästään ja toiveistaan.
Kirjoita nekrologi eli muistokirjoitus yhdestä kirjan pää- tai sivuhenkilöstä.
Laadi dialogi eli vuoropuhelu, jossa teoksen kaksi henkilöä keskustelevat loppuratkaisun jälkeen. Keskustelun aiheiden tulee liittyä teoksen tapahtumiin.
Poimi henkilöistä stereotyyppiset roolit (esim. sankari, konna, pelastaja, ratkaisija, auttaja). Miten kirjailija on vahvistanut henkilöiden kaavamaisuutta (ulkoasu/toiminta/kieli tms.)?
Kirjoita jonkun kirjan henkilön puolesta päiväkirjaa muutamilta päiviltä, jotka olivat tarinassa erityisiä. Päiväkirjamerkintöjen kieli saa olla henkilön ”suuhun sopivaa”, esim. murretta tai slangia.
Olet toimittaja, joka on tekemässä haastattelua jostakin kirjan henkilöstä. Kirjoita haastattelukysymykset ja vastaukset vuoropuheluna. Otsikoi lehtijuttusi. Voit myös liittää juttuun kuvia kuvateksteineen.
Listaa ne ristiriidat ja ongelmat, joita teoksen pää- ja sivuhenkilöt elämässään kohtaavat. Lisäksi kirjoita lyhyesti, miten nämä henkilöt ovat kyenneet ongelmansa ratkaisemaan.
Laadi kirjasta henkilösuhdekaavio elisosiogrammi, johon merkitset keskelle päähenkilön/-henkilöt ja ympärille tärkeimmät sivuhenkilöt. Henkilöiden välisten suhteiden luonnehtimiseen voit käyttää myös erilaisia symboleja, kuten nuolia, salamoita tai sydämiä.

Kirjan juoni ja tapahtumat

Kirjoita referaatti kirjan tapahtumista. Kerro ensin, kenestä kirja kertoo ja selosta sitten teoksen juoni kronologisessa järjestyksessä. Kerro myös tarinan loppuratkaisu. Voit tehdä tämän myös sähköisenä esityksenä haluamallasi sovelluksella.
Keksi ja kirjoita teokselle uusi perusteltu loppuratkaisu.
Kirjoita muistiin ne teoksen kohdat, jotka ovat sinusta hauskoja, surullisia, vaikeita ymmärtää, pelottavia, ärsyttäviä ja jopa turhia.
Piirrä juonikäyrä teoksen tapahtumien kulusta. Merkitse käyrälle tärkeimmät tapahtumat ja käännekohdat ja selosta niitä lyhyesti. Voit myös piirtää tapahtumia.
Piirrä kartta kirjan tärkeimmistä tapahtumapaikoista. Kirjoita kunkin paikan kohdalle, mitä siinä tapahtui. Kerro, mikä osuus paikoilla oli tapahtumien kulussa tai mikä merkitys niillä on kirjan henkilöiden elämässä.
Kirjoita sanomalehtiuutinen jostakin kirjan tapahtumasta tai asiasta. Kirjoita uutistyyliin ja kirjakielellä. Muista uutisen rakenne (=tärkein asia ensin, taustat sitten) ja uutiskysymykset (mitä, missä, milloin, kuka, mitkä syyt ja seuraukset). Otsikoi iskevästi.
Mieti, mikä on lukemasi teoksen teema, idea tai johtoajatus. Voisiko sen tiivistää yhteen virkkeeseen? Kirjoita virke ja selitä, miten siihen päädyit. Voit käyttää apuna jotain valmista ajatelmaa, mietelausetta, sanalaskua tai iskelmän kertosäettä tms., ja selittää, miksi se osuvasti kuvaa kirjan keskeistä sanomaa.
Poimi kirjasta kohtia, jotka toimivat ennakointina tai takaumina. Mikä niiden merkitys on kertomuksen etenemisen kannalta? Minkälaisia ratkaisuja kirjailija on käyttänyt (esim. unet, muistelu, ajankohdan mainitseminen)?

Kirja ja kirjailija

Keksi lukemastasi teoksesta 10 kysymystä. Vastausten tulee löytyä kirjasta.
Kirjoita kirjaesittely. Mikä kirjassa oli hyvää ja mikä huonoa? Kenelle suosittelisit kirjaa?
Mikä on mielestäsi kirjan tärkein lause? Kirjoita se ja perustele, miksi se on tärkeä.
Tee kirjan henkilöistä, teemoista ja tapahtumista tagipilvi. Keksi mahdollisimman paljon sanoja. Piirrä ja kirjoita tai käytä haluamaasi sovellusta. 8
Tee lukemastasi kirjasta digiruno tai kerro kirjasta videolla.
Piirrä miellekartta tai aikajana lukemastasi kauno- tai tietokirjasta. Voit myös käyttää jotain sovellusta.
Kirjoita kirjasta arvostelu. Sisällytä arvosteluusi faktat (kirjan nimi, laji ja ilmestymisvuosi). Muista arvostelun rakenne: johdanto, yleisarvio, esittely, poimintoja ja havaintoja yksityiskohdista, arviointia/mielipide, merkityksen pohdintaa tai vertailua vastaaviin teoksiin, kirjailijan aiempiin teoksiin tai mahdolliseen kirjasta tehtyyn elokuvaan. Jaksota tekstisi.
Luonnehdi lukemaasi runoteosta kokonaisuudessaan, eli sen aiheita, kieltä ja tyyliä sekä sanomaa.
Tee tarkempi analyysi vähintään kolmesta valitsemastasi teoksen runosta. (Kuka on runon minä? Onko runo kertova vai kuvaava? Mikä on runon aihe/miljöö/teema? Onko kyseessä perinteinen vai moderni runo? Onko kyseessä kuvaruno? Millaisia vertauskuvia runo käyttää? jne.) Mikä runoissa puhutteli/ kosketti/ herätti ajatuksia/ kuulosti erityiseltä? Poimi runoista esimerkkejä mm. kuvailmauksista ja -kielestä, riimittelystä tai säejaosta.
Pohdi teoksen, novellin tai runon nimeä. Miksi ko. teos on nimetty näin? Mihin nimi viittaa? Onko nimi teemallinen? Etsi tekstistä kohtia, joissa teoksen nimi esiintyy. Erittele näitä kohtia. Nimeä teos uudelleen. Perustele nimiehdotuksesi kirjan teeman pohjalta.
Laadi kirje teoksen kirjoittajalle. Voit kysyä esimerkiksi henkilöistä ja heidän välisistä suhteistaan ja ongelmistaan, juonesta, miljööstä. Mitä haluaisit tietää kirjailijasta itsestään?
Tee lyhyt esittely lukemasi kirjan kirjoittajasta. Etsi tietoa hänestä ja hänen tuotannostaan. Kirjoita yhtenäinen teksti omin sanoin ja merkitse näkyviin lähteet, joista tiedot ovat peräisin.
Tutustu tietokirjan kirjoittajaan ja tee hänestä esittely. Pohdi miksi hän on asiantuntija kirjoittamaan tietokirjan.

Kirja ja elokuva

Vertaile kirjaa ja siihen pohjautuvaa elokuvaa. Kumpaa pidit parempana ja miksi? Kirjoita yhtenäinen teksti.
Poimi kohtia, joissa elokuvan käsikirjoitus seuraa tarkasti kirjaa ja missä se poikkeaa kirjan tarinasta. Ota kantaa elokuvakäsikirjoittajan ratkaisuihin.
Millä keinoilla kirjassa kuvailtuja asioita on tuotu esiin elokuvassa? Esimerkiksi puvustus, tapahtumapaikat ja henkilöhahmot. Vastasiko elokuva omaa mielikuvaasi tarinasta? Ota kantaa elokuvaohjaajan ratkaisuihin.

Luovat tehtävät

Leikkaa lehdistä kuvia, jotka liittyvät kirjaan. Laadikuvakollaasijota voit koristella myös muulla tavoin. Kirjoita kuvatekstit, joista ilmenee, miten kuvat ja henkilöt ja tapahtumat liittyvät toisiinsa.
Tee kuvakollaasi, jonka avulla esittelet kirjan päähenkilöä, hänen kotiaan ja muuta ympäristöä sekä henkilökohtaisia tavaroitaan. Käytä lehtikuvia, joihin kirjoitat sopivat kuvatekstit.
Tee kirjasta mainos, elokuvajuliste tai traileri. Voit tehdä paperille tai käyttää haluamaasi sovellusta.
Suunnittele ja toteuta kuva tai kuvia, jotka sopisivat lukemasi kirjan kuvitukseksi. Kirjoita kuviin selostavat kuvatekstit. Voit myös käyttää lainauksia eli sitaatteja kirjasta.
Askartele kirjalle uudet kannet: tee etukansi kuvineen ja kiinnostava takakansiteksti, jotka houkuttelevat lukemaan kyseisen kirjan.
Kuvita lukemasi kirjan runo.
Laadi runo tai laulu lukemastasi teoksesta tai yksittäisestä tarinasta.
Muuta jokin kirjan kohtaus runoksi tai räpiksi. Runo voi olla perinteinen (säkeet, säkeistöt, loppusoinnut) tai moderni (vapaamuotoinen tai kuvaruno). Nimeä runo.
Laadi sarjakuva jostakin teoksen tapahtumaketjusta. Ruutuja voi olla viidestä kahdeksaan. Muista vaihtelevat kuvakoot ja -kulmat. Käytä sarjakuvan kieltä ja kerrontaa (erilaiset puhekuplat, teksti kuvan alle, tehosteäänet yms.) Liitä mukaan kirjan sivunumerot, joilta sarjakuvaksi muunnettu kohtaus löytyy tai selosta tilanne. Voit myös käyttää jotain sovellusta.
Laadi 20-30 sanan ristikko, jossa vihjeet liittyvät lukemaasi kirjaan ja jonka keskelle tulee jokin avainsana (esim. päähenkilön tai kirjailijan nimi). Ratkaise ristikko.
Tee jotain kirjan ohjeen mukaan (nikkaroi, askartele, leivo, meikkaa, kampaa, neulo tai virkkaa). Dokumentoi tekemäsi asiat jollain tavalla, esim. ottamalla kuvia.
Perusta julkinen tai yksityinen kirjallisuusblogi, jossa kerrot kirjallisuusdiplomin suorittamisesta sekä lukemistasi kirjoista. Keksi blogille hyvä nimi ja suunnittele ulkoasu.
Keksi oma diplomitehtävä ja sovi sen tekemisestä opettajan kanssa.

Oppiaineen tehtävä

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden kieli-, vuorovaikutusja tekstitaitoja ja ohjata heitä kiinnostumaan kielestä, kirjallisuudesta ja muusta kulttuurista ja tulemaan tietoiseksi itsestään viestijöinä ja kielenkäyttäjinä. Oppilaiden arjen kieli- ja tekstitaitoja laajennetaan niin, että he saavat valmiuksia havaintojen ja ilmiöiden käsitteellistämiseen, ajattelunsa kielentämiseen ja luovuutensa kehittämiseen.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus vastaa yhteistyössä muiden oppiaineiden ja kotien kanssa oppilaiden kielikasvatuksesta ja auttaa heitä rakentamaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä monikulttuurisessa ja medioituneessa yhteiskunnassa. Äidinkieli ja kirjallisuus on monitieteinen taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Opetus perustuu laajaan tekstikäsitykseen. Keskeisiä ovat monimuotoisten tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen sekä tiedon hankinnan ja jakamisen taidot.

Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten tekstien tulkinnan ja tuottamisen taitoa, taitoa toimia tekstien kanssa erilaisissa tilanteissa ja erilaisia tehtäviä varten. Se on kykyä hankkia, muokata, tuottaa, esittää ja arvioida tietoja eri muodoissa ja erilaisten välineiden avulla. Monilukutaidon eri osa-alueet ovat yksilön, ihmisten keskinäisen vuorovaikutuksen, yhteiskunnan, kansalaisuuden ja työelämän näkökulmasta keskeisiä perustaitoja. Monilukutaidon kehittyminen luo perustaa muulle oppimiselle ja opiskelulle. Monilukutaidon kehittyminen alkaa jo varhaislapsuudessa ja jatkuu koko elämän ajan.

Meillä on käytettävissämme useita eri tapoja eli muotokieliä ilmaista merkityksiä tekstien avulla. Kieli on niistä yksi, mutta ei suinkaan ainoa. Monilukutaitoinen osaa tulkita kieltä, symboleja, numeroja, graafisia esityksiä, kuvia, liikkuvaa kuvaa ja ääntä käyttäviä tekstejä ja osaa myös itse tuottaa merkityksiä niiden avulla. Monilukutaitoinen ymmärtää myös tilanteen vaikutuksen lukemisen ja kirjoittamisen käytänteisiin ja osaa valita kuhunkin tilanteeseen sopivan tavan toimia.

Tilanteen lisäksi tekstien kanssa toimimisen käytänteisiin vaikuttaa kulttuuri. Kulttuureiksi katsotaan myös esimerkiksi eri tiedonalat, jotka koulun kontekstissa tulevat ilmi muun muassa eri oppiaineina. Niillä on oma kielensä ja tyypilliset tapansa rakentaa tekstejä. Monilukutaitoinen osaa ottaa tämän huomioon lukiessaan ja tuottaessaan tekstejä.

Monilukutaidon kehittyminen tarvitsee tuekseen myös lukemisen ja kirjoittamisen metastrategioiden hallintaa, esimerkiksi taitoa eritellä kielen merkityksiä, tietoa kielen tilanteen- ja aiheenmukaisesta vaihtelusta ja tekstilajien piirteistä sekä vaikkapa medioiden toimintatavoista.

Monilukutaidon opetus merkitsee myös siirtymää sisältöjen hallinnan korostamisesta toiminnan ja käytänteiden harjaannuttamiseen.

Ikäkaudelle ja kielitaidolle soveltuva kirjallisuus vahvistaa luovuuden ja mielikuvituksen monipuolista kehittymistä ja laajentaa oppilaiden käsitystä oman kielellisen ilmaisunsa mahdollisuuksista. Kirjallisuus yhdistää oppilaan kulttuuriinsa ja avartaa käsitystä muista kulttuureista.

Oppilaita rohkaistaan rakentavaan ja vastuulliseen vuorovaikutukseen erilaisissa viestintäympäristöissä. Osana eettistä kasvatusta oppilaita ohjataan ymmärtämään omien kielellisten ja viestinnällisten valintojen vaikutuksia toisiin ihmisiin. Metakognitiivisista taidoista äidinkielen opetuksessa painottuvat tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen strategiset taidot. Kielitiedon opetuksen tehtävänä on tukea ja kehittää kielitietoisuutta ja kielen havainnoinnin taitoja.

Opetus perustuu yhteisölliseen ja funktionaaliseen näkemykseen kielestä: kielen rakenteita opiskellaan ikäkaudelle tyypillisten kielenkäyttötilanteiden ja tekstilajien yhteydessä. Opetuksessa edetään portaittain oppilaiden kehitysvaiheen mukaan. Opetus tutustuttaa moniin kulttuurisisältöihin, joista keskeisiä ovat sanataide, media, draama, teatteritaide sekä puhe- ja viestintäkulttuurit. Sanataiteeseen kuuluu kaunokirjallisten tekstien kirjoittaminen ja tulkitseminen. Kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on lukemiseen innostaminen, elämysten saaminen ja jakaminen, kulttuurintuntemuksen syventäminen, eettisen kasvun tukeminen sekä oppilaiden kielen ja mielikuvituksen rikastaminen.

Draama vahvistaa oppiaineen toiminnallista, kokemuksellista, elämyksellistä ja esteettistä luonnetta. Mediakasvatus tähtää mediasisältöjen tulkitsemiseen ja tuottamiseen ja niiden ymmärtämiseen kulttuurisena ilmiönä. Puhe- ja viestintäkulttuurien opetus vahvistaa vuorovaikutus- ja viestintätaitoja. Keskeisiä motivaatiotekijöitä äidinkielen ja kirjallisuuden oppimisessa ovat opittavien asioiden merkityksellisyys oppilaille ja osallisuuden kokemukset.

Ilmaisun tunnilta kohtauksesta "Punahilkka saapuu isoäidin luo".

Oppilaiden kiinnostusta vahvistetaan luomalla mahdollisuuksia aktiiviseen toimijuuteen ja omiin valintoihin sekä ottamalla huomioon oppilaiden tekstimaailma ja kokemukset sekä laajentamalla niitä.

Opetuksessa, oppimisympäristön luomisessa ja opetusmenetelmien valinnassa otetaan huomioon oppilaiden erilaisuus, yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo ja tuetaan niin edistyneitä kuin oppimisvaikeuksien kanssa ponnistelevia.