Oppimisen tuki
Tuen portaat
Kaiken oppilaille annettavan tuen tavoitteena on ennaltaehkäistä oppimisen ja koulunkäynnin ongelmien muodostumista ja turvata koulunkäynnin mahdollisuus kaikissa tilanteissa.
Ongelmien ennaltaehkäiseminen perustuu varhaiseen puuttumiseen, jolla tarkoitetaan riittävän ja oikeaaikaisen tuen tarjoamista mahdollisimman nopeasti ongelmien ilmaannuttua. Tuen tarve voi ilmaantua missä vaiheessa tahansa lapsen tai nuoren koulupolkua. Tuen tarpeen havainnointi ja tarpeeseen vastaaminen edellyttää organisaation sisäisen yhteistyön lisäksi monialaista ja monihallinnollista yhteistyötä sekä eri tuen tasoilla tapahtuvaa toimintaa.
Monialaisen ja monihallinnollisen yhteistyön rakentamiseksi ja kehittämiseksi kinnitetään huomiota yhteisen kielen kehittämiseen eri ammattikuntien välillä sekä riittäviin rakenteisiin ja verkostoihin yhteistyön edellytysten luomiseksi. Mänttä-Vilppulan opetustoimessa oppimisen ja koulunkäynnin tuki järjestetään alla olevan prosessikuvauksen mukaisesti:
Yleinen tuki
- koulun toimintakulttuuri, ohjaus, oppilashuolto, eriyttäminen, samanaikaisopetus, joustavat opetusryhmät, tukiopetus, oppimissuunnitelmat, osa-aikainen erityisopetus, ohjaaja-/avustajapalvelut
Jatkuvan arvioinnin, kokeiden ja seulojen avulla tehdään pedagoginen arvio.
Tehostettu tuki
- laaditaan oppimissuunnitelma, kaikki yleisopetuksen tukimuodot, oppimääriä ei yksilöllistetä.
Pedagoginen selvitys
- laaditaan monialaisena yhteistyönä.
Erityinen tuki
- tehdään erityisen tuen hallinnollinen päätös, laaditaan HOJKS.
Yleinen tuki
Yleistä tukea on koulun toimintakulttuuriin kuuluva ajatus siitä, että lapsella on oikeus saada tukea kaikilta kouluyhteisöön kuuluvilta aikuisilta.Opetustyöhön kuuluu säännöllisen ohjauksen lisäksi jatkuva oppilaan tuen tarpeiden arviointi. Yleiseen tukeen kuuluvat eriyttäminen, tukiopetus, samanaikaisopetus, joustavat opetusjärjestelyt ja -ryhmät, oppimissuunnitelmat, osa-aikainen erityisopetus ja avustajapalvelut.
Oppilaiden oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyviä tuen tarpeita kartoitetaan ja arvioidaan säännöllisesti. Tämä edellyttää opettajien yhteistyötä ja pedagogista keskustelua. Ennaltaehkäisevään oppilashuoltoon kuuluu tiivis yhteistyö huoltajan kanssa. Aloite keskusteluun tuen tarpeesta voi tulla myös oppilaalta itseltään tai huoltajalta.
Alakouluilla luokanopettaja ja yläkouluilla aineenopettajat sekä luokanvalvoja seuraavat oppilaiden koulunkäynnin tilannetta ja ovat tarvittaessa yhteydessä huoltajiin ja muihin asiantuntijoihin.
Mikäli näyttää siltä, että oppilas tarvitsee tehostettua tukea perusopetuksen tavoitteiden saavuttamiseen, luokanopettaja/luokanvalvoja, aineenopettaja ja erityisopettaja keskustelevat asiasta. Luokanopettaja/ luokanvalvoja ottaa huoltajaan yhteyttä. Tarvittaessa tehdään monialaista yhteistyötä eri asiatuntijoiden kanssa ja päätetään mahdollisen pedagogisen arvioinnin tarpeellisuudesta. Tuen tarpeen arvioinnissa on hyvä ottaa huomioon myös oppilaan omat näkemykset ikä- ja kehityskausi huomioiden. Huoltajaa kuullaan tuen tarpeen arvioinnissa, mutta koulu päättää tuen antamisesta.
Jos huolenaiheet liittyvät johonkin muuhun kuin varsinaiseen koulunkäyntiin, luokanopettaja/ luokanvalvoja ottaa yhteyttä huoltajaan ja tarvittaessa huoltajan luvalla muihin asiantuntijoihin sekä sopii jatkotoimista yhdessä heidän kanssaan. Tilanteesta riippuen huoltaja voi asioida esim. terveydenhoitajan tai koulukuraattorin kanssa.
Lastensuojelullisissa kysymyksissä pyritään tekemään yhteistyötä huoltajan kanssa. Huoltajan lupaa ei kuitenkaan tarvita lastensuojelun tarpeen selvittämiseen liittyvissä asioissa. Lastensuojelulaki (25§) velvoittaa opetustoimen Oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvät keskeiset linjaukset 49 Oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvät keskeiset linjaukset palveluksessa olevaa "salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä".
Tehostettu tuki
Mikäli yleinen tuki koetaan riittämättömäksi, oppilaalle laaditaan pedagoginen arvio. Esiopetuksen ja alakoulujen osalta esiopettaja tai luokanopettaja laatii pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman konsultoituaan erityisopettajaa, oppilaan muita opettajia ja tarvittaessa muita asiantuntijoita. Yläkoulussa pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman laadinnasta vastaa aineenopettaja yhteistyössä muiden opettajien ja erityisopettajan kanssa. Pedagogisen arvion laadinnassa yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä tuen tarpeen selvittämisen, suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Arvion laadinnassa voidaan käyttää myös muita asiantuntijoita. Tämä korostuu etenkin silloin, kun on kyse oppilaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Pedagoginen arvio annetaan huoltajalle tiedoksi ja huoltajalla on mahdollisuus osaltaan kommentoida arviota. Pedagogisen arvion perusteella voidaan tehdä päätös jatkamisesta yleisen tuen piirissä ja pohditaan mahdollisten käyttämättömien tukitoimien hyödyntämistä. Jos yleisen tuen menetelmät on käytetty ja todettu riittämättömiksi, tehdään päätös tehostetun tuen aloittamisesta. Tehostetun tuen piirissä olevalle oppilaalle tehdään aina oppimissuunnitelma. Tehostetun tuen vaiheessa voidaan käyttää koulun omien resurssien mukaisia tukimuotoja. Oppimissuunnitelma (kts. 4.5.1) tehdään yhteistyössä oppilaan, opettajien ja huoltajan kanssa. Oppimissuunnitelma päivitetään vuosittain. Päivityksen yhteydessä arvioidaan annetun tuen 50 vaikutus ja tuen tarve jatkossa. Alakoulussa laadinnasta ja päivityksestä vastaa luokanopettaja tai aineenopettaja, yläkoulussa aineenopettaja. Pedagoginen arvio ja oppimissuunnitelma tehdään Wilma-järjestelmään, jossa ne ovat huoltajien nähtävissä.
Erityinen tuki
Erityinen tuki Mänttä-Vilppulassa Mikäli tehostettu tuki ei riitä oppilaan tavoitteiden saavuttamiseen, esiluokanopettaja, luokanopettaja tai aineenopettaja laatii pedagogisen selvityksen yhteistyössä erityisopettajan kanssa. Huoltajaan on yhteydessä se opettaja, joka on arviointivastuussa oppiaineesta.Selvitys tehdään monialaisena yhteistyönä. Tilanteesta riippuen ryhmään voi kuulua esimerkiksi kuraattori, terveydenhoitaja, koululääkäri, edustaja sosiaalitoimesta ja kasvatus- ja perheneuvolasta sekä Tampereen yliopistollisesta keskussairaalasta. Selvitys kirjataan Wilmaan. Se annetaan huoltajalle tiedoksi ja huoltajalla on mahdollisuus osaltaan kommentoida selvitystä.
Mikäli pedagogisesta selvityksestä ilmenee perustelut erityisen tuen saamiseksi, tekee rehtori asiasta hallinnollisen päätöksen ja oppilaalle laaditaan HOJKS. Hallinnollinen päätös annetaan kotiin tiedoksi kirjallisena. HOJKSiin kirjataan kaikki opetusjärjestelyt ja muut mahdolliset tukipalvelut, esim. ohjaajapalvelut. HOJKS laaditaan yhteistyössä oppilaan, huoltajan ja opettajien kanssa ja se pohjautuu erityisen tuen päätöksessä sovittuihin järjestelyihin. Mikäli oppilaan huoltaja tai huoltajat vastustavat oppilaan erityisopetukseen ottamista tai siirtämistä, päätöksen tekee sivistyslautakunta.
Mikäli luokanopettaja tai aineenopettaja arvioi, että oppilaalla ei ole enää erityisen tuen tarvetta, tehdään uusi pedagoginen selvitys ja tämän perusteella hallinnollinen päätös erityisen tuen purkamisesta. Oppilas siirtyy tehostettuun tai yleiseen tukeen.
Kun oppilaan opetuspaikka vaihtuu yleisopetuksen ryhmästä pienryhmään oppilaan tuen järjestämisen vuoksi, tulee muutosvaiheessa tehdä tai päivitää pedagoginen selvitys. Pedagoginen selvitys toimii pohjatyönä siirtopalaveria varten. Pedagogisessa selvityksessä on lueteltu oppilaan saamat erityisen tuen muodot. Siirtopalaveriin osallistuvat oppilas, huoltajat, lähettävän ja vastaanottavan ryhmän opettajat sekä tarvittaessa muuta henkilöstöä.
Mänttä-Vilppulan kaupungin hallintosäännön (kv 27.12.2012) 65 §:n mukaan sivistysjohtaja päättää oppilaan opetuksen järjestämispaikasta tai sen vahvistamisesta (65 §, sivistysjohtajan päätösvalta kohta 2) ellei tehtävää ole annettu muulle viranhaltijalle.
HOJKS Mänttä-Vilppulassa
Rehtorin tekemän erityisen tuen päätöksen jälkeen oppilaalle laaditaan HOJKS. HOJKS laaditaan yhteistyössä oppilaan, huoltajan ja oppilasta opettavien opettajien sekä mahdollisesti muiden oppilaan tukiverkostoon kuuluvien asiantuntijoiden kanssa. Oppilas osallistuu HOJKSin laadintaan ikäkautensa ja edellytystensä mukaisesti. Mikäli HOJKS tehdään toisesta kunnasta muuttaneelle, Mänttä-Vilppulan alueelle lastensuojeluyksikköön sijoitetulle lapselle, on palaverissa oltava läsnä oppilaan virallinen huoltaja eli huostaanottaneen kunnan lapselle nimeämä sosiaalityöntekijä. Jo olemassa olevat HOJKSit pyritään päivittämään lokakuun loppuun mennessä, jolloin HOJKSiin kirjataan lukuvuoden sisällöt ja tavoitteet. Mikäli oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yleisopetuksen ryhmässä, laatii luokanopettaja/aineenopettaja tavoitteet ja sisällöt sekä arvioi oppilaan oppimista konsultoituaan erityisopettajaa. Jos oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan pienryhmässä, sisällöistä, tavoitteista ja arvioinnista vastaa erityisopettaja.Tavoitteiden saavuttamista ja oppimisen edistymistä arvioidaan alakouluissa arviointikeskustelussa ja yläkouluissa vanhempien vartissa tai tarvittaessa palaverissa vanhempien kanssa. Mänttä-Vilppulassa HOJKS-asiakirja tehdään Wilmaan, jossa se on huoltajan, rehtorin ja oppilasta opettavien opettajien luettavissa. Yläkoulun oppilas voi lukea oman HOJKSinsa Wilmassa.
Päivitetty HOJKS siirretään nivelvaiheelta toiselle. Oppilaan siirtyessä keskiasteelle tarvitaan huoltajan suostumus HOJKSin siirtämiseen.
HOJKS-kopio tulee säilyttää koulun arkistossa oppivelvollisuusajan lisäksi 10 vuotta (Kuntaliiton suositus).
Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Mänttä-Vilppulassa
Mikäli yleisestä ja tehostetusta tuesta huolimatta oppilas ei saavuta oppiaineen keskeisiä tavoitteita ja sisältöjä, oppimäärä voidaan yksilöllistää. Tätä ennen on laadittava pedagoginen selvitys monialaisena yhteistyönä sekä kuultava oppilasta ja hänen huoltajaansa. Selvityksessä kartoitetaan ja perustellaan oppilaan erityisen tuen tarve.
Pedagogisen selvityksen perusteella rehtori tekee hallinnollisen päätöksen erityiseen tukeen siirtymisestä. Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen tulee olla erityisen painavat syyt ja se perustuu jokaisen oppilaan kohdalla yksilölliseen harkintaan. Rehtori tekee vapauttamisesta hallinnollisen päätöksen. Oppilaalle tulee järjestää vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa.
Pidennetty oppivelvollisuus Mänttä-Vilppulassa
Pidennetystä oppivelvollisuudesta on säädetty perusopetuslaissa 25 § 2 mom. sekä 9 § 2 mom. Lain esittämät vaihtoehdot oppivelvollisuuden toteutumiseen ovat kaikki käytössä myös Mänttä- 52 Vilppulassa. Huoltajien/vanhempien kanssa yhteistyössä moniammatillisesti päätetään kunkin lapsen pidennetyn oppivelvollisuuden suorittamisen käytännöt.
Koska tarkoitus on vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin, Mänttä-Vilppulan kaupungissa suositellaan tuen antamista oppivelvollisuuden alkuvaiheessa, jossa on mahdollista käyttää kaksi vuotta esiopetukseen. Mänttä-Vilppulan kaupungin hallintosäännön (kv 27.12.2012) 65 §:n mukaan sivistysjohtaja päättää 11-vuotiseen oppivelvollisuuteen siirtämisestä (65 §, sivistysjohtajan päätösvalta kohta 3). Sivistysjohtaja päättää myös pidennetyn oppivelvollisuuden mahdollisesta purkamisesta.
Ongelmien ennaltaehkäiseminen perustuu varhaiseen puuttumiseen, jolla tarkoitetaan riittävän ja oikeaaikaisen tuen tarjoamista mahdollisimman nopeasti ongelmien ilmaannuttua. Tuen tarve voi ilmaantua missä vaiheessa tahansa lapsen tai nuoren koulupolkua. Tuen tarpeen havainnointi ja tarpeeseen vastaaminen edellyttää organisaation sisäisen yhteistyön lisäksi monialaista ja monihallinnollista yhteistyötä sekä eri tuen tasoilla tapahtuvaa toimintaa.
Monialaisen ja monihallinnollisen yhteistyön rakentamiseksi ja kehittämiseksi kinnitetään huomiota yhteisen kielen kehittämiseen eri ammattikuntien välillä sekä riittäviin rakenteisiin ja verkostoihin yhteistyön edellytysten luomiseksi. Mänttä-Vilppulan opetustoimessa oppimisen ja koulunkäynnin tuki järjestetään alla olevan prosessikuvauksen mukaisesti:
Yleinen tuki
- koulun toimintakulttuuri, ohjaus, oppilashuolto, eriyttäminen, samanaikaisopetus, joustavat opetusryhmät, tukiopetus, oppimissuunnitelmat, osa-aikainen erityisopetus, ohjaaja-/avustajapalvelut
Jatkuvan arvioinnin, kokeiden ja seulojen avulla tehdään pedagoginen arvio.
Tehostettu tuki
- laaditaan oppimissuunnitelma, kaikki yleisopetuksen tukimuodot, oppimääriä ei yksilöllistetä.
Pedagoginen selvitys
- laaditaan monialaisena yhteistyönä.
Erityinen tuki
- tehdään erityisen tuen hallinnollinen päätös, laaditaan HOJKS.
Yleinen tuki
Yleistä tukea on koulun toimintakulttuuriin kuuluva ajatus siitä, että lapsella on oikeus saada tukea kaikilta kouluyhteisöön kuuluvilta aikuisilta.Opetustyöhön kuuluu säännöllisen ohjauksen lisäksi jatkuva oppilaan tuen tarpeiden arviointi. Yleiseen tukeen kuuluvat eriyttäminen, tukiopetus, samanaikaisopetus, joustavat opetusjärjestelyt ja -ryhmät, oppimissuunnitelmat, osa-aikainen erityisopetus ja avustajapalvelut.
Oppilaiden oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyviä tuen tarpeita kartoitetaan ja arvioidaan säännöllisesti. Tämä edellyttää opettajien yhteistyötä ja pedagogista keskustelua. Ennaltaehkäisevään oppilashuoltoon kuuluu tiivis yhteistyö huoltajan kanssa. Aloite keskusteluun tuen tarpeesta voi tulla myös oppilaalta itseltään tai huoltajalta.
Alakouluilla luokanopettaja ja yläkouluilla aineenopettajat sekä luokanvalvoja seuraavat oppilaiden koulunkäynnin tilannetta ja ovat tarvittaessa yhteydessä huoltajiin ja muihin asiantuntijoihin.
Mikäli näyttää siltä, että oppilas tarvitsee tehostettua tukea perusopetuksen tavoitteiden saavuttamiseen, luokanopettaja/luokanvalvoja, aineenopettaja ja erityisopettaja keskustelevat asiasta. Luokanopettaja/ luokanvalvoja ottaa huoltajaan yhteyttä. Tarvittaessa tehdään monialaista yhteistyötä eri asiatuntijoiden kanssa ja päätetään mahdollisen pedagogisen arvioinnin tarpeellisuudesta. Tuen tarpeen arvioinnissa on hyvä ottaa huomioon myös oppilaan omat näkemykset ikä- ja kehityskausi huomioiden. Huoltajaa kuullaan tuen tarpeen arvioinnissa, mutta koulu päättää tuen antamisesta.
Jos huolenaiheet liittyvät johonkin muuhun kuin varsinaiseen koulunkäyntiin, luokanopettaja/ luokanvalvoja ottaa yhteyttä huoltajaan ja tarvittaessa huoltajan luvalla muihin asiantuntijoihin sekä sopii jatkotoimista yhdessä heidän kanssaan. Tilanteesta riippuen huoltaja voi asioida esim. terveydenhoitajan tai koulukuraattorin kanssa.
Lastensuojelullisissa kysymyksissä pyritään tekemään yhteistyötä huoltajan kanssa. Huoltajan lupaa ei kuitenkaan tarvita lastensuojelun tarpeen selvittämiseen liittyvissä asioissa. Lastensuojelulaki (25§) velvoittaa opetustoimen Oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvät keskeiset linjaukset 49 Oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvät keskeiset linjaukset palveluksessa olevaa "salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä".
Tehostettu tuki
Mikäli yleinen tuki koetaan riittämättömäksi, oppilaalle laaditaan pedagoginen arvio. Esiopetuksen ja alakoulujen osalta esiopettaja tai luokanopettaja laatii pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman konsultoituaan erityisopettajaa, oppilaan muita opettajia ja tarvittaessa muita asiantuntijoita. Yläkoulussa pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman laadinnasta vastaa aineenopettaja yhteistyössä muiden opettajien ja erityisopettajan kanssa. Pedagogisen arvion laadinnassa yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä tuen tarpeen selvittämisen, suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Arvion laadinnassa voidaan käyttää myös muita asiantuntijoita. Tämä korostuu etenkin silloin, kun on kyse oppilaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Pedagoginen arvio annetaan huoltajalle tiedoksi ja huoltajalla on mahdollisuus osaltaan kommentoida arviota. Pedagogisen arvion perusteella voidaan tehdä päätös jatkamisesta yleisen tuen piirissä ja pohditaan mahdollisten käyttämättömien tukitoimien hyödyntämistä. Jos yleisen tuen menetelmät on käytetty ja todettu riittämättömiksi, tehdään päätös tehostetun tuen aloittamisesta. Tehostetun tuen piirissä olevalle oppilaalle tehdään aina oppimissuunnitelma. Tehostetun tuen vaiheessa voidaan käyttää koulun omien resurssien mukaisia tukimuotoja. Oppimissuunnitelma (kts. 4.5.1) tehdään yhteistyössä oppilaan, opettajien ja huoltajan kanssa. Oppimissuunnitelma päivitetään vuosittain. Päivityksen yhteydessä arvioidaan annetun tuen 50 vaikutus ja tuen tarve jatkossa. Alakoulussa laadinnasta ja päivityksestä vastaa luokanopettaja tai aineenopettaja, yläkoulussa aineenopettaja. Pedagoginen arvio ja oppimissuunnitelma tehdään Wilma-järjestelmään, jossa ne ovat huoltajien nähtävissä.
Erityinen tuki
Erityinen tuki Mänttä-Vilppulassa Mikäli tehostettu tuki ei riitä oppilaan tavoitteiden saavuttamiseen, esiluokanopettaja, luokanopettaja tai aineenopettaja laatii pedagogisen selvityksen yhteistyössä erityisopettajan kanssa. Huoltajaan on yhteydessä se opettaja, joka on arviointivastuussa oppiaineesta.Selvitys tehdään monialaisena yhteistyönä. Tilanteesta riippuen ryhmään voi kuulua esimerkiksi kuraattori, terveydenhoitaja, koululääkäri, edustaja sosiaalitoimesta ja kasvatus- ja perheneuvolasta sekä Tampereen yliopistollisesta keskussairaalasta. Selvitys kirjataan Wilmaan. Se annetaan huoltajalle tiedoksi ja huoltajalla on mahdollisuus osaltaan kommentoida selvitystä.
Mikäli pedagogisesta selvityksestä ilmenee perustelut erityisen tuen saamiseksi, tekee rehtori asiasta hallinnollisen päätöksen ja oppilaalle laaditaan HOJKS. Hallinnollinen päätös annetaan kotiin tiedoksi kirjallisena. HOJKSiin kirjataan kaikki opetusjärjestelyt ja muut mahdolliset tukipalvelut, esim. ohjaajapalvelut. HOJKS laaditaan yhteistyössä oppilaan, huoltajan ja opettajien kanssa ja se pohjautuu erityisen tuen päätöksessä sovittuihin järjestelyihin. Mikäli oppilaan huoltaja tai huoltajat vastustavat oppilaan erityisopetukseen ottamista tai siirtämistä, päätöksen tekee sivistyslautakunta.
Mikäli luokanopettaja tai aineenopettaja arvioi, että oppilaalla ei ole enää erityisen tuen tarvetta, tehdään uusi pedagoginen selvitys ja tämän perusteella hallinnollinen päätös erityisen tuen purkamisesta. Oppilas siirtyy tehostettuun tai yleiseen tukeen.
Kun oppilaan opetuspaikka vaihtuu yleisopetuksen ryhmästä pienryhmään oppilaan tuen järjestämisen vuoksi, tulee muutosvaiheessa tehdä tai päivitää pedagoginen selvitys. Pedagoginen selvitys toimii pohjatyönä siirtopalaveria varten. Pedagogisessa selvityksessä on lueteltu oppilaan saamat erityisen tuen muodot. Siirtopalaveriin osallistuvat oppilas, huoltajat, lähettävän ja vastaanottavan ryhmän opettajat sekä tarvittaessa muuta henkilöstöä.
Mänttä-Vilppulan kaupungin hallintosäännön (kv 27.12.2012) 65 §:n mukaan sivistysjohtaja päättää oppilaan opetuksen järjestämispaikasta tai sen vahvistamisesta (65 §, sivistysjohtajan päätösvalta kohta 2) ellei tehtävää ole annettu muulle viranhaltijalle.
HOJKS Mänttä-Vilppulassa
Rehtorin tekemän erityisen tuen päätöksen jälkeen oppilaalle laaditaan HOJKS. HOJKS laaditaan yhteistyössä oppilaan, huoltajan ja oppilasta opettavien opettajien sekä mahdollisesti muiden oppilaan tukiverkostoon kuuluvien asiantuntijoiden kanssa. Oppilas osallistuu HOJKSin laadintaan ikäkautensa ja edellytystensä mukaisesti. Mikäli HOJKS tehdään toisesta kunnasta muuttaneelle, Mänttä-Vilppulan alueelle lastensuojeluyksikköön sijoitetulle lapselle, on palaverissa oltava läsnä oppilaan virallinen huoltaja eli huostaanottaneen kunnan lapselle nimeämä sosiaalityöntekijä. Jo olemassa olevat HOJKSit pyritään päivittämään lokakuun loppuun mennessä, jolloin HOJKSiin kirjataan lukuvuoden sisällöt ja tavoitteet. Mikäli oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yleisopetuksen ryhmässä, laatii luokanopettaja/aineenopettaja tavoitteet ja sisällöt sekä arvioi oppilaan oppimista konsultoituaan erityisopettajaa. Jos oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan pienryhmässä, sisällöistä, tavoitteista ja arvioinnista vastaa erityisopettaja.Tavoitteiden saavuttamista ja oppimisen edistymistä arvioidaan alakouluissa arviointikeskustelussa ja yläkouluissa vanhempien vartissa tai tarvittaessa palaverissa vanhempien kanssa. Mänttä-Vilppulassa HOJKS-asiakirja tehdään Wilmaan, jossa se on huoltajan, rehtorin ja oppilasta opettavien opettajien luettavissa. Yläkoulun oppilas voi lukea oman HOJKSinsa Wilmassa.
Päivitetty HOJKS siirretään nivelvaiheelta toiselle. Oppilaan siirtyessä keskiasteelle tarvitaan huoltajan suostumus HOJKSin siirtämiseen.
HOJKS-kopio tulee säilyttää koulun arkistossa oppivelvollisuusajan lisäksi 10 vuotta (Kuntaliiton suositus).
Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Mänttä-Vilppulassa
Mikäli yleisestä ja tehostetusta tuesta huolimatta oppilas ei saavuta oppiaineen keskeisiä tavoitteita ja sisältöjä, oppimäärä voidaan yksilöllistää. Tätä ennen on laadittava pedagoginen selvitys monialaisena yhteistyönä sekä kuultava oppilasta ja hänen huoltajaansa. Selvityksessä kartoitetaan ja perustellaan oppilaan erityisen tuen tarve.
Pedagogisen selvityksen perusteella rehtori tekee hallinnollisen päätöksen erityiseen tukeen siirtymisestä. Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen tulee olla erityisen painavat syyt ja se perustuu jokaisen oppilaan kohdalla yksilölliseen harkintaan. Rehtori tekee vapauttamisesta hallinnollisen päätöksen. Oppilaalle tulee järjestää vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa.
Pidennetty oppivelvollisuus Mänttä-Vilppulassa
Pidennetystä oppivelvollisuudesta on säädetty perusopetuslaissa 25 § 2 mom. sekä 9 § 2 mom. Lain esittämät vaihtoehdot oppivelvollisuuden toteutumiseen ovat kaikki käytössä myös Mänttä- 52 Vilppulassa. Huoltajien/vanhempien kanssa yhteistyössä moniammatillisesti päätetään kunkin lapsen pidennetyn oppivelvollisuuden suorittamisen käytännöt.
Koska tarkoitus on vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin, Mänttä-Vilppulan kaupungissa suositellaan tuen antamista oppivelvollisuuden alkuvaiheessa, jossa on mahdollista käyttää kaksi vuotta esiopetukseen. Mänttä-Vilppulan kaupungin hallintosäännön (kv 27.12.2012) 65 §:n mukaan sivistysjohtaja päättää 11-vuotiseen oppivelvollisuuteen siirtämisestä (65 §, sivistysjohtajan päätösvalta kohta 3). Sivistysjohtaja päättää myös pidennetyn oppivelvollisuuden mahdollisesta purkamisesta.