Luumäen kunnassa oppilashuoltopalveluiden järjestämisestä vastaa EKHVA. Vuosittain laadittavassa palvelusopimuksessa määritellään, millaiset oppilashuollon palvelut kaupunki EKHVA ostaa.

EKHVA:n oppilashuollon palvelukokonaisuus muodostuu kouluterveydenhuollosta sekä koulukuraattori- ja -psykologipalveluista (ns. psykososiaalinen tuki), jota hallinnoidaan yhdessä yksikössä. Kyseinen toiminne asemoituu osaksi EKHVA:n perhepalvelujen kokonaisuutta, jossa se on neuvolatoiminnan sekä opiskeluterveydenhuollon kanssa osa lasten ja nuorten ehkäiseviä palveluja.

Perusopetuksen yksilökohtainen opiskeluhuollon kokonaisprosessi toteutetaan Luumäellä osana Länsi-Saimaan aluetiimiä siten, että tiimi koostuu koulupsykologista, koulukuraattorista, kouluterveydenhoitajasta sekä koululääkäristä. Työ toteutetaan kiinteässä yhteistyössä koulun apulaisrehtorin, opettajien, erityisopettajien ja oppilaanohjaajien sekä muiden koululla toimivien aikuisten kanssa.

Opiskeluhuoltotyö on suunnitelmallista hyvinvoinnin ja terveyden arviointia ja seurantaa. Se pyrkii tavoitteisiinsa ennaltaehkäisevästi ja yhteisöllisin menetelmin. Keskeistä on myös tarvittavan tuen ja avun tarjoaminen yksittäiselle oppilaalle ja hänen läheisilleen. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttamisprosessissa henkilöstön toimintaroolit ja käytänteet ovat seuraavat:

Kouluterveydenhuoltoa toteuttavat kouluterveydenhoitaja sekä koululääkäri. Kouluterveydenhuolto on ennaltaehkäisyyn painottuvaa toimintaa, mm terveystarkastuksia ja neuvontaa. Sairauksien tutkimus ja hoito tapahtuu pääsääntöisesti terveyskeskuksessa. Kouluterveydenhoitajan tehtävänä on oppilaan kasvun ja kehityksen seuranta sekä terveiden elämäntapojen edistäminen. Koululääkäri on mukana 1. 5. ja 8. luokalla järjestettävissä laajoissa terveystarkastuksissa, joihin myös vanhemmat kutsutaan mukaan.

Terveydenhoitaja tukee yhdessä kodin ja koulun kanssa terveellistä ja turvallista koulunkäyntiä auttaen samalla luomaan perustaa aikuisiän terveydelle ja hyvinvoinnille. Kouluterveydenhoitaja tapaa lapsen/nuoren jokaisella luokkatasolla.

Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä. Koulukuraattorilta saa apua, jos lapsella tai nuorella on pulmia koulunkäynnissä, kaverisuhteissa tai hänen elämässään tapahtuu muutoksia. Lapsi tai nuori voi saada tukea koulukuraattorilta myös omaan elämäänsä ja kehitykseensä liittyvissä asioissa. Vanhemmat voivat keskustella koulukuraattorin kanssa kotitilanteesta tai kasvatusasioista. Ratkaisuja pulmatilanteisiin etsitään yhdessä vanhempien ja koulun muiden aikuisten kanssa. Yhteistyötä tehdään sosiaali- ja terveystoimen muiden toimijoiden kanssa. Vastaavan koulukuraattorin palvelut on toteutettu yhteistyössä EKHVA:n lastensuojelun kanssa, jossa alkuarviointitiimistä on nimetty sosiaalityöntekijä toimimaan rajapintana vaadituissa tarpeissa. Kyseinen työntekijä on systemaattisesti mukana koulukuraattoreiden tapaamisissa, hän on myös erikseen konsultoitavissa tarpeen mukaan.

Koulupsykologi on tarvittaessa auttamassa lasten kouluselviytymisessä, mikäli lapsen oppimisessa tai kehityksessä ilmenee pulmia. Yhteistyössä oppilaan huoltajien ja opettajien kanssa tehtyjen selvittelyjen pohjalta koulupsykologi suosittelee lapsen kehityksen ja oppimisen tukemiseen tarvittavia toimenpiteitä sekä seuraa niiden vaikutusta lapsen kouluselviytymiseen.

Yksilökohtaisen opiskeluhuoltoprosessin käynnistäjänä saattaa toimia oppilaan itsensä, hänen huoltajansa, opetuksen järjestäjän, muun opiskeluhuollon työntekijän tai kolmiportaisen tuen tarvetta arvioivan tahon suunnalta tuleva signaali. Yksilöllisen opiskeluhuollon prosessi saattaa käynnistyä myös rutiininomaisten seulontojen, terveystarkastusten tai vastaavien huolta herättävien löydösten johdosta.

Havaittujen lisätutkimusta ja/tai korjaavia toimia vaativien tarpeiden osalta kuuluu jokaisen opiskeluhuollon palvelujen työntekijän tehtäviin huolehtia tiedon jakamisesta huoltajille ja oppilaille sekä ohjaamisesta kyseisten palvelujen piiriin. Kukin opiskeluhuollon eri ammattikunnan edustaja toimii rajapintana oman ammatillisen erityistason palveluiden suuntaan (mm. erikoissairaanhoito ja sosiaalitoimi).

 

Tämän lisäksi oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan

yhteistyö kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa:

• Laajoissa terveystarkastuksissa luonteva yhteistyö sekä opettajien että huoltajien kanssa on ensiarvoisen tärkeää. ’Epämuodollisen’ vuorovaikutuksen tueksi noudatetaan myös THL:n ja Opetushallituksen tiedon vaihtamisen ohjetta. Huoltajien suuntaan ollaan yhteydessä myös ennen varsinaista laajaa tarkastustapahtumaa, jolloin molemmat huoltajat kutsutaan mukaan tarkastukseen.

oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen koulussa:

• Kouluterveydenhuollon rooliin kuuluvat tarkastusten lisäksi ensisijaisesti neuvonta sekä tarpeen mukaan ohjaaminen tarkoituksenmukaiseen hoitopaikkaan. EKHVA:n yhteinen terveydenhuollon tietojärjestelmä edesauttaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa toteutettavaa yhteistyötä. Lääkehoidon osalta on laadittu suunnitelma kasvatus- ja opetustoimen kanssa. Kyseinen suunnitelma löytyy edellä mainitusta EKHVA:n neuvolatoimen, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä suun terveydenhuollon toimintaohjelmasta.

yhteistyö sairaalaopetuksen kanssa:

• Myös sairaalaopetuksessa oleville oppilaille on osoitettu kaikkien oppilashuoltoa toteuttavien ammattilaisten palvelut. Näissä tapauksissa terveydenhuollon painopiste on erikoissairaanhoidon toiminnassa, ja toiminnallinen yhteistyö tapahtuu yhteistyönä opetuksen järjestäjän ja erikoissairaanhoidon välimaastossa. Opiskeluhuollon rooli korostuu sairaalajakson jälkeisessä ajassa.

opiskeluhuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä:

• Kirjallisen varoituksen ja/tai määräaikaisen erottamisen varalta on Eksoten oppilashuollon palvelujen ja kasvatus- ja opetustoimen yhteistyönä laadittu tilannetta kuvaava prosessikaavio, jossa on kuvattu suunnitelma opiskeluhuollollisen tuen toteuttamiseksi. Lähtökohtaisesti suunnitelma laaditaan jo kirjallisen varoituksen vaiheessa, jossa yhteydessä pyritään samalla sitouttamaan huoltaja voimakkaammin toimimaan lapsensa edun toteuttamiseksi.

asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyssä:

• Yksilöllisen opiskeluhuollon toteuttamiseksi laadittava asiantuntijaryhmä muodostetaan seuraavalla tavalla:
• Ryhmän ”koollekutsujana” toimii se opetushenkilöstön tai opiskeluhuollon palveluiden työntekijä, joka huolen havaitsee. Hän esittää koottavaksi yksilöllisen opiskeluhuollon tarpeita vastaavantapauskohtaisen monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon ryhmän. Ryhmän käynnistämiseen johtava huoli saattaa nousta oppilaan, huoltajan, opetuksen järjestäjän tai oppilashuollon palvelujen työntekijän suunnalta. Huolen havainnut työntekijä ottaa asian aina ensin puheeksi oppilaan kanssa, jonka suostumuksella otetaan kontakti huoltajaan, jonka kanssa mietitään asian ratkaisua huolen selvittämiseksi. ”Koollekutsuja” esittää kutsuttavaksi mukaan ammattihenkilöitä, joista ryhmä tulee koostumaan. Ryhmässä on vain henkilöitä, jotka perustellusti liittyvät ko. tilanteen hoitamiseen. Ryhmä valitsee keskuudestaan vastuuhenkilön, joka vastaa jatkossa ryhmän tavoitteellisesta toiminnasta, tarvittavista kirjaamisista yksilökohtaisen opiskeluhuollon kertomukseen, mahdollisten uusien jäsenien tai asiantuntijoiden mukaan kutsumisesta tai muista vastaavista ryhmän työjärjestykseen tai toimintaan liittyvistä seikoista. Mikäli mukaan kutsutaan oppilashuollon ulkopuolisia tahoja, tapahtuu tämä opiskelijan tai huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella.

opiskeluhuoltokertomusten laatiminen ja säilytys sekä

• Opiskeluhuoltokertomus on kronologinen kertomus, joka muodostuu sarjasta yksilöllisen opiskeluhuollon erillisiä tapahtumia. Ryhmän jäsenet kirjaavat sinne osaltaan tiivistetysti sovitut ja suunnitellut asiat, joilla on merkitystä esiin nousseen huolen selvittämisen suhteen. Luku ja kirjoitusoikeus annetaan vain niille henkilöille, jotka liittyvät tapauskohtaisen ryhmän toimintaan. Kertomus muodostaa sähköisen rekisterin, jonka ylläpitämisestä vastaa opetuksen järjestäjä. Rekisteri sijaitsee tietoturvallisessa suljetussa ympäristössä. Yksittäisen oppilaan yksilölliseen kertomukseen annetaan katseluoikeus erikseen opiskeluhuoltolain tulkinnasta säädettyjen ohjeiden mukaisesti. Tapauskohtaisten ryhmien käyttöoikeuksia hallinnoi rekisterinpitäjän eli opetuksen järjestäjän nimeämä vastuuhenkilö, jolla on myös oikeus tarpeen mukaan avata oppilaan kertomus. Rekisteristä vastaava vastuuhenkilö ei voi olla ko. asiasta hallintopäätöksiä tekevä rehtori. Tarve avata kertomus saattaa muodostua esim. lainsäädännön kautta. Yksilöllisen opiskeluhuollon kertomukseen kirjattuja tietoja ei lähtökohtaisesti saa hyödyntää opetuksen järjestämiseksi, ellei lainsäädännössä toisin määrätä.

yhteistyö koulun ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa kuten nuorisotoimi, lastensuojelu, erikoissairaanhoito ja poliisi.

• Monialainen, organisaatiorajat rikkova yhteistyö on keskeisessä asemassa kokonaisvaltaisesti toteutettavassa oppilashuoltotyössä. Yhteistyövelvoite koskee kaikkia oppilashuollon palvelujen työntekijöitä. Psykososiaalisissa teemoissa korostuu erityisesti koulukuraattorin rooli, johon sisältyy lähtökohtaisesti keskeinen vastuu verkostomaisessa hallinnonrajat ylittävässä yhteistyössä. Koulukuraattorit ovatkin systemaattisessa vuorovaikutusyhteydessä eri viranomaistahojen kanssa