8.2 Yhteisöllinen opiskeluhuolto

Koulukohtaisen opiskeluhuoltoryhmän jäsenten tehtävät

Koulukohtaisen opiskeluhuoltoryhmän jäsenten tehtävät:

Rehtori/apulaisrehtori vastaa ryhmän koollekutsumisesta ja toimii ryhmän puheenjohtajana.
Erityisopettajan työn tarkoituksena on turvata jokaiselle oppilaalle sopiva opetus, tarpeellinen tuki, kuntoutus ja apuvälineet. Pyrkimyksenä on tarjota mahdollisuus oppivelvollisuuden suorittaminen omien edellytysten mukaisesti.
Opinto-ohjaaja perehdyttää oppilaat/opiskelijat opintopolun etenemiseen. Oppilaanohjaus muodostuu henkilökohtaisesta, pienryhmä- sekä luokkaohjauksesta. Huolehtii myös omalta osaltaan nivelvaiheyhteistyöstä.
Kouluterveydenhoitaja vastaa oppilaan/opiskelijan terveyden seuraamisesta ja edistämisestä yhteistyössä huoltajien kanssa. Tarvittaessa hän pyytää lääkärin konsultaatiota.
Kuraattorin työn tavoitteena on oppilaiden/opiskelijan hyvinvoinnin, myönteisen kokonaiskehityksen ja koulunkäynnin tukeminen sekä hyvinvoinnin edistäminen kouluyhteisössä sosiaalityön keinoin. Tavoitteellinen työskentely edellyttää jatkuvaa yhteistyötä ja vuorovaikutusta vanhempien, opettajien ja muiden lapsen/nuoren psykososiaaliseen verkostoon kuuluvien kanssa.
Koulupsykologi on tarvittaessa auttamassa lasten/nuorten kouluselviytymistä, mikäli lapsen/nuoren oppimisessa tai kehityksessä ilmenee pulmia. Yhteistyössä oppilaan/opiskelijan huoltajien ja opettajien kanssa tehtyjen selvittelyjen pohjalta koulupsykologi suosittelee lapsen/nuoren kehityksen ja oppimisen tukemiseen tarvittavia toimenpiteitä sekä seuraa niiden vaikutusta.

0 kommenttia

Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja sen toimintatavat

Opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan yhteisöllisen opiskeluhuollon kokonaisuus, josta ilmenee

yhteisöllisen opiskeluhuollon järjestäminen ja sen toimintatavat kouluyhteisön ja -ympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi

Opiskeluhuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa.

Opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto on tärkeä osa koulun toimintakulttuuria. Se on lapsen ja nuoren kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Opiskeluhuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea ja kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista vastaaville viranomaisille.

Käytännön toimintamuotoja ovat esim. oppilaskuntatoiminta, tukioppilaat, vanhempainyhdistys, juhlat- ja teemapäivät, KiVa-toiminta, kerhot, retket ja leirikoulut.

Tämän lisäksi opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan

koulukohtaisen opiskeluhuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt
- Löytyy kohdasta 8.1 Monialainen opiskeluhuollon yhteistyö, Perusopetuksen opiskeluhuoltoryhmät, kohta 2. Koulukohtainen yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä

yhteistyö koulun ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittämisessä
- Vuosiluokat 1-6
- Vuosiluokat 7-9
  - Ehyt ry on mahdollisuuksien mukaan mukana 7.-luokkien ryhmäytymispäivässä
  - Nuorisotoimi, seurakunta ja liikuntatoimi ovat mukana keväällä 6.-luokkien tutustumispäivässä ja 7.-luokkien syksyn ryhmäytymispäivässä.
  - Yhteistyö etsivä nuorisotyön kanssa
  - Yhteistyö nuorisotoimen kanssa
  - nuorisotoimen ja seurakunnan pitämä kahvilatoiminta kerran viikossa 7-9.luokille eri ajankohtiin sovittuina aikoina.
  - yhteistyö toisen asteen koulujen kanssa
  - yhteistyö oppilaan ohjauksessa, koulutuksen siirtymävaiheissa sekä jatko-opintojen suunnittelussa

Esikoulusta alakouluun

Esiopetus ja perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt oppimiskokemus. Tämä edellyttää esi- ja alkuopettajien tiivistä yhteistyötä opetussuunnitelmien laatimisessa ja tarkentamisessa sekä lasten siirtymisessä esiopetuksesta perusopetukseen.

Esiopetusvuoden keväällä huhti-, toukokuun aikana pidetään tiedonsiirtopalaveri, johon osallistuu esiopettaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, laaja-alainen erityisopettaja, tuleva 1.luokan opettaja(t) sekä tarvittaessa psykologi, terveydenhoitaja, kuraattori, erityisluokan opettaja, rehtori/apulaisrehtori ja varhaiskasvatuspäällikkö. Tiedonsiirtopalaverin kutsuu koolle varhaiskasvatuksen erityisopettaja.

Koulun laaja-alainen erityisopettaja tai erityisluokan opettaja sekä tulevan 1. luokan opettaja osallistuu keväällä arviointipalaveriin esiopetuksessa tehostetun tai erityisen tuen piirissä olevien lasten osalta. Arviointipalaverissa on myös huoltaja, esiopettaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja mahdollisesti muita asiantuntijoita (terapeutit ja psykologi). Varhaiskasvatuksen erityisopettaja huolehtii lapsen tuen suunnitelman siirtämisestä kouluun.

Kouluuntutustumispäivä/ -tunteja järjestetään kevätlukukaudella. Tavoitteena on, että esiopetuksessa olevat lapset voisivat tutustua kouluun säännöllisesti ja vähitellen. Päivän/tuntien aikana tutustutaan koulun tiloihin ja luokanopettajaan. Toiminnassa otetaan huomioon ryhmäytymisen edistäminen. Myös laaja-alainen erityisopettaja on mukana toiminnassa mahdollisuuksien mukaan. Toukokuussa tulevien 1. luokan oppilaiden huoltajille järjestetään tarvittaessa mahdollisuus tutustua koulun toimintatapoihin ja henkilökuntaan. Vanhempainilta on pian koulun alettua.

Esiopetusryhmien ja alkuopetuksen luontevia yhteistyömuotoja ovat esim. teemapäivät, joihin esiopetuksen lapset osallistuvat yhdessä alkuopetusryhmien kanssa tai mahdollisuuksien mukaan esi- ja alkuopetuksen yhteiset oppitunnit.Muita mahdollisia yhteistoiminnan muotoja ovat kummiluokkatoiminta ja tutustumisvierailut muissa luokissa sekä yhteiset juhlat, retket ja tapahtumat.

Esi- ja alkuopetuksen yhteistyöstä sovitaan tarkemmin koulun toimintasuunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelmaan merkitään, milloin esiopettaja(t) ja alkuopettaja(t) kokoontuvat suunnittelemaan kuluvan lukuvuoden aikana tehtävää yhteistoimintaa. Suunnittelupalaverin kutsuu koolle ensimmäisen luokan opettaja.

Luokanopettaja tapaa luokkansa oppilaiden huoltajat neljännen luokan aikana.

Nivelvaihe kuudennelta seitsemännelle luokalle
- Huhtikuussa opinto-ohjaaja, erityisopettaja ja kuraattori vierailevat 6.luokkien luona kertomassa yläkoulusta ja oppilaat käyvät toukokuussa tutustumassa yläkoulun toimintaan. Keväällä pidetään palaveri luokanopettajan kanssa, missä keskustellaan tulevista 7.luokan oppilaista. Palaveriin osallistuu erityisopettaja(t), opinto-ohjaaja, luokanopettaja ja kuraattori. Erityisen tuen suunnitelmat siirretään keväällä tai viimeistään syksyllä erityisopettajille.
- Luokanopettaja pitää kaikille luokkansa oppilaille kuudennen luokan keväällä ns. nivelvaihekeskustelun, johon osallistuvat luokanopettaja, oppilas, huoltaja sekä tuen papereita samalla päivitettäessä myös erityisopettaja.
- Syksyllä järjestetään 7.-luokkalaisille ryhmäytymispäivä yhdessä Luumäen seurakunnan, liikuntatoimen ja nuorisotoimen kanssa.
- Tukioppilaat pitävät oppitunteja 7.-luokkalaisille ja ovat oppilaiden tukena koululla.
- Luokanvalvojat pitävät oppimiskeskustelut huoltajien kanssa syksyllä.

Nivelvaihe perusopetuksesta toiselle asteelle siirryttäessä
- Yhteistyössä toisen asteen oppilaitosten kanssa oppilaanohjaaja järjestää 8. ja 9.luokan oppilaille mahdollisuuden tutustua toisen asteen koulutukseen. Erityistä tukea tarvitseville oppilaille voidaan järjestää räätälöityjä tutustumiskäyntejä.
- Oppilaanohjaaja pitää yllä yhteyksiä toisen asteen oppilaitoksiin. Hän päivystää erikseen sovittuna ajankohtana yhteisvalintatulosten saavuttua ja opastaa ilman opiskelupaikkaa jääneet jatkuvaan hakuun. Elokuun lopulla tarkistetaan Valpas-järjestelmästä, että opiskelijat ovat aloittaneet opiskelut. Elokuussa on myös jälkiohjauspalaveri toisen asteen kanssa ja selvitetään onko kaikilla 9.-luokkalaislla opiskelupaikka. Oppilaiden siirryttyä toisen asteen oppilaitoksiin opinto-ohjaaja huolehtii siitä, että oppilaitokset saavat erityisen tuen piirissä olleen oppilaan opiskeluun liittyviä välttämättömiä tietoja. Muiden kun oppilaan opiskeluun liittyvien tietojen siirtämiseen tarvitaan huoltajilta tiedonsiirtolupa.
- Uuden nuorisolain muutoksen myötä jokaisella kunnalla on velvollisuus järjestää etsivää nuorisotyötä. Etsivä nuorisotyö tavoittaa ne nuoret, jotka tarvitsevat tukea,esim. työ- ja opiskelupaikan saamiseksi ja joilla on vaara syrjäytyä.

yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa
- ympäristötoimi, terveydenhoitaja ja rehtori tarkistavat koulun tilat joka kolmas vuosi

yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä
- Vuosiluokat 7-9:
- Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen kouluyhteistyön hyvinvoinnin edistämisessä, oppilashuoltotyössä sekä terveystiedon opetuksessa.
- 7.luokille pidettävät suunterveysoppitunnit

Oppilashuolto osana toimintakulttuuria

Oppilashuolto on tärkeä osa perusopetuksen toimintakulttuuria. Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan kouluympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä. Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä tehdään yhteistyötä oppilaiden, huoltajien sekä muiden lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa.

Osallisuus oppilashuollossa

Oppilaiden ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on yhteisöllisessä oppilashuollossa tärkeää ja hyvinvointia vahvistavaa. Oppilaiden osallisuuden edistäminen on opetuksen järjestäjän tehtävä. Oppilashuolto luo kouluyhteisössä edellytyksiä yhteenkuuluvuudelle, huolenpidolle ja avoimelle vuorovaikutukselle. Osallisuutta lisäävät toimintatavat edesauttavat myös ongelmien ennalta ehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan tuen järjestämistä.

Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön

Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja henkilökunnan turvallisuuden varmistaminen kaikissa tilanteissa. Rauhallinen ilmapiiri edistää työrauhaa. Koulun järjestyssäännöt lisäävät kouluyhteisön turvallisuutta, viihtyisyyttä ja sisäistä järjestystä. Opetuksen järjestäjä laatii suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä osana koulukohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa. Opettaja tai rehtori ilmoittaa koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta tilanteeseen osallistuneiden huoltajille.

Turvallisuuden jatkuva varmistaminen

Koulurakennuksesta sekä opetustiloista ja -välineistä huolehtiminen ylläpitää ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Kouluyhteisöllä on yhtenäiset toimintatavat eri oppimisympäristöissä tapahtuvaa opetusta ja välitunteja varten. Eri oppiaineiden opetukseen laadittuja turvallisuusohjeita noudatetaan. Opetuksen järjestäjä varmistaa, että oppilaan oppimisympäristö työelämään tutustumisen aikana on turvallinen. Kouluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä kouluyhteisön hyvinvointia edistetään ja seurataan jatkuvasti. Niitä arvioidaan kolmen vuoden välein toteutettavissa tarkastuksissa. Turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös koulukuljetuksia, tapaturmien ennaltaehkäisyä ja tietoturvallisuutta koskevat toimintatavat.