Kirjallisuuden päättötyö

Kirjallisuuden lopputyö - pohjana Särmä 9:n projekti

Jokainen oppilas valitsee yhden suomalaisen kirjailijan ja lukee vähintään yhden hänen teoksensa. Kirjailija tulee valita opettajan antamasta listasta - tutustu kirjailijoihin ja teoksiin etukäteen kirjaston kirjavinkkauksen ja oman tiedonhakusi avulla. Et voi valita samaa kirjaa kuin joku luokkatoverisi.

Projektissa on tarkoitus tutustua kirjailijaan ja hänen tuotantoonsa sekä aikaan, jolloin hän on elänyt. Tietoa aikakaudesta saat äidinkielen kirjasta sekä muista lähdeteoksista.

Omassa työssäsi tulee olla seuraavat osiot:

1) yleiset osat:
- kansi, jossa on oma nimesi, kirjailijan nimi sekä jotakin hänen tuotantoonsa johdattavaa (pyydä opettajalta esimerkkejä nähtäväksesi)
- sisällysluettelo
- johdantoteksti, jossa kerrot esim. miksi valitsit tämän kirjailijan, kuinka työn tekeminen sujui (esim. lukeminen, tiedonhaku, aikataulutus), kuinka työsi omasta mielestäsi onnistui, mitä opit työtä tehdessäsi jne.) Johdannon tulee olla yhtenäinen asiatyylinen teksti.
- lukupäiväkirja (tämä tulee aloittaa ennen kuin alat lukea kirjaa - katso erillinen ohje!) 
- lähdeluettelo, johon tulee merkitä kaikki tiedonhaussa käytetyt teokset (kertaa lähdemerkintöjen tekeminen esim. Särmä 7 s.54)

2) kirjailijaa ja hänen tuotantoaan käsitteleviä tehtäviä (valitse seuraavista vähintään 2):
- kirjailijan elämän esitteleminen sarjakuvana, aikajanana tai karttana
- kirjailijan oikea tai kuvitteellinen haastattelu (tarkoitus ei ole kopioida valmista haastattelua, vaan keksiä itse; haastattelussa tulee käsitellä ainakin kirjailijan elämää ja tuotantoa)
- mainosjuliste kirjailijan tuotannosta (sisällytä julisteeseen esim. katkelmia arvosteluista, tuotannon kuvailua, tuotantoon liittyviä kuvia tms.)
- essee kirjailijan tuotannon vastaanotosta ja merkityksestä

3) lukemaasi kirjaan/kirjoihin liittyviä kirjoitustehtäviä (valitse seuraavista vähintään 3):
- kirja-analyysi, jossa käsittelet lukemaasi teosta useista näkökulmista (kertaa kirjallisuustermit!)
- kirjan henkilön kuvitteellinen kirje / päiväkirjateksti / haastattelu (tämän tulee liittyä jollakin tavalla kirjan tapahtumiin)
- kirjan henkilön kuvitteellinen Instagram-tili, WhatsApp-keskustelu tai Facebook-sivu (tämän tulee liittyä jollakin tavalla kirjan tapahtumiin)
- luku, jota kirjassa ei ole mutta joka voisi siinä olla - pyri jäljittelemään kirjan tyyliä (pituus vähintään 300 sanaa)
- vaihtoehtoinen loppu kirjalle - pyri jäljittelemään kirjan tyyliä (pituus vähintään 300 sanaa)

Keskustele valinnoistasi opettajan kanssa, jotta saat tarvittavia lisäohjeita ja vinkkejä!
Suunnittele projektisi aikataulu huolellisesti, jotta kaikki tehtävät eivät kasaudu lähelle palautuspäivää.

Sisällysluettelon malli

Sisällysluettelo 

 
1. Johdanto

2. Aleksis Kiveen liittyvät tehtävät

2.1. Kiven elämä sarjakuvana

2.2. Essee tuotannon vastaanotosta ja merkityksestä: Kunniaa kuoleman jälkeen

3. Lukupäiväkirja

4. Teokseen Seitsemän veljestä liittyvät tehtävät

4.1. Kirja-analyysi: Koltiaisista kunnon kansalaisiksi

4.2. Eeron kirje veljille

4.3. Ylimääräinen luku kirjaan: Seunalan Anna ja Eero

Lähdeluettelo


Lähdeluettelo

Lähdeluettelo sijoitetaan työn viimeiseksi osaksi yleensä omalle sivulleen. Se ei kuitenkaan ole luku, joten sille ei merkitä sisällysluetteloon omaa lukunumeroa. Pelkkä sana "Lähteet" tai "Lähdeluettelo" riittää.

Lähteet merkitään luetteloon aakkosjärjestykseen tekijän sukunimen mukaan. Digitaaliset ja painetut lähteet merkitään samaan luetteloon. Jos työssä on käytetty lähteenä esim. haastattelua, se sijoitetaan erikseen muiden lähteiden perään.

Lähdelutteloon tulee merkitä ainakin seuraavat tiedot: käytetyn lähteen nimi, kirjoittaja, julkaisuaika ja kustantaja. Nettilähteistä merkitään myös käytetyn sivun tarkka osoite (se pitkä litania joka ylälaidan osoitepalkissa on) sekä päivämäärä, jolloin sivua on luettu.

 Jos julkaisusta ei ilmene varsinaista tekijää, lähde aakkostetaan joko julkaisijatahon tai julkaisun nimen mukaan.

Lähdeluettelo voisi siis näyttää esimerkiksi tältä:

Keskisarja, Teemu: Saapasnahka-torni. Aleksis Kiven elämä ja kuolema. Siltala 2018.
Kunnas, Mauri: Seitsemän koiraveljestä. Otava 2002.
Majander, Antti: Aleksis Kivi kävi kaupaksi ennätystahtiin. Helsingin Sanomat 28.6.2000.
Sihvo, Hannes: Jukolan veljekset. http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/artikkelit/jukolan-veljekset/ Luettu 5.11.2019.
Tarkiainen, Viljo: Aleksis Kivi. Elämä ja teokset. WSOY 1984.

Ohjeita löytyy myös täältä.

Ohje lukupäiväkirjan kirjoittamiseen

NÄIN TEET LUKUPÄIVÄKIRJAN

 

Lukupäiväkirjassa pohdit lukemaasi kirjaa ja sen herättämiä ajatuksia. Sen ei siis ole tarkoitus olla tiivistelmä lukemasi kirjan juonesta. Kirjaa sen sijaan muistiin omia ajatuksiasi kirjan juonesta, henkilöistä ja tapahtumista. Lukupäiväkirjan avulla osoitat myös lukeneesi koko teoksen.
Voit itse valita, kirjoitatko lukupäiväkirjan koneella vai käsin.

 

  • Kirjoita lukupäiväkirjan otsikoksi kirjan nimi, kirjailija ja julkaisuvuosi.
  • Aloita jokainen lukupäiväkirjamerkintä päivämäärällä.
  • Kirjoita kokonaisilla virkkeillä, ei pelkillä muistiinpanoilla.
  • Aloita lukupäiväkirjan kirjoittaminen jo ennen kuin aloitat kirjan lukemisen.
  • Kirjoita ensimmäiseen merkintään esimerkiksi seuraavia asioita: Miksi valitsit juuri tämän kirjan? Mistä odotat kirjan kertovan? Mitä tiedät kirjasta etukäteen? Mitä kansikuva ja takakansiteksti kertovat kirjasta?
  • Sen jälkeen kirjoita lukupäiväkirjaa jokaisen lukukertasi jälkeen, mikäli mahdollista. Muista merkitä päivämäärä.
  • Pohdi lukiessasi esimerkiksi seuraavia asioita ja kirjoita niistä lukupäiväkirjaan: Millaisen vaikutelman saat kirjan henkilöistä? Entä heidän välisistään suhteista? Kuka on kirjan pahis, entä hyvis? Miten se näkyy? Kehittyvätkö kirjan henkilöt jollakin tavalla juonen edetessä? Onko tarina uskottava - millä perusteella on tai ei ole? Mikä kirjassa sinua ihastuttaa/suututtaa/naurattaa/ihmetyttää? Miten arvelet juonen eri tapahtumien jälkeen jatkuvan?
  • Viimeisessä päiväkirjamerkinnässäsi pohdi mm. kirjan loppuratkaisua. Oliko se onnistunut? Oliko se yllättävä? Perustele näkemyksesi. Lue myös ensimmäisen merkinnän ajatuksesi - täyttyivätkö ne? Millainen olo sinulla oli saatuasi kirjan luettua? Kuka henkilöistä tuntui läheisimmältä, miksi?
  • Kerro lopuksi, mitä mieltä olit kirjasta. Perustele tämäkin näkemyksesi huolellisesti.

Malli lukupäiväkirjan alusta: https://kielipoliisi.files.wordpress.com/2015/02/lukupacc88ivacc88kirja.jpg

Ohje kirja-analyysin kirjoittamista varten

Kirjoita kirja-analyysisi kokonaisilla virkkeillä yhtenäiseksi tekstiksi. Muista kappalejako. Jos tekstistäsi tulee pitkä, voit käyttää myös väliotsikoita. 

Kirjoita kirja-analyysisi alkuun perustiedot lukemastasi kirjasta: mistä kirjasta kirja-analyysisi kertoo ja kuka sen on kirjoittanut. Esimerkiksi seuraavaan tapaan: "Luin kirjan nimeltä Kuokkamummo. Sen on kirjoittanut Marko Hautala ja se on ilmestynyt vuonna 2014."

Esittele kirjan miljöötä eli tapahtumapaikkoja. Kuvaile tärkeimpiä tapahtumapaikkoja. Mihin aikaan tai aikakauteen tapahtumat sijoittuvat? Kuinka aikakautta on kirjassa kuvattu (esim. asunnot, vaatteet, esineet, kulkuvälineet, yhteydenpito jne.)? Kuinka kirjan tapahtuma-aikaa kuvataan - etenevätkö tapahtumat kronologisesti, onko tarinassa ennakointeja tai takaumia?

Esittele kirjan henkilöitä. Esittele aluksi päähenkilö. Mieti vaikkapa seuraavanlaisia asioita: Millainen hän on luonteeltaan? Millaisia ongelmia hänen elämässään on ja kuinka hän niihin suhtautuu? Millaiset asiat ovat hänelle tärkeitä? Mitä hän pelkää? Ketkä kirjan henkilöistä ovat hänelle läheisimpiä, miksi? Muuttuuko hän tarinan aikana jollakin tavalla, mikä sen aiheuttaa?
Esittele samaan tapaan myös sivuhenkilöt, varsinkin ne, jotka ovat tärkeimpiä kirjan juonen ja päähenkilön toiminnan kannalta. Kerro, millaisia ihmissuhteita kirjassa on.

Mistä aiheesta kirjasi kertoo? Kerro siis ensin lyhyesti (1-2 virkkeellä), mistä kirjasi kertoo. Sen jälkeen voit alkaa tarkemmin kuvailla kirjan juonta.  Älä tässä kohdassa kerro kirjan juonta kaikkia yksityiskohtia myöten vaan pyri analysoimaan sitä muin tavoin. Onko juoni esimerkiksi mielestäsi selkeä ja helposti hahmotettava vai tuntuuko se vaikeaselkoiselta ja poukkoilevalta? Mikäli juonta on hankala seurata, pohdi, mitä kirjailija haluaa tällä mahdollisesti kertoa? Tässä luvussa kirja analysoidaan kuitenkin kokonaan eli loppuratkaisun voit hyvin kertoa.

Pohdi lukemasi kirjan teemaa. Se on yleensä jokin laajempi asia, jota teos kokonaisuutena käsittelee, esim. nuoren itsenäistyminen, petos, suvaitsevaisuus, mahdoton rakkaus, vapaus jne. Teemaa esitellessäsi sinun kannattaa poimia lukemastasi kirjasta esimerkkikatkelmia, joiden avulla perustelet ajatuksiasi. Kokonaisessa romaanissa saattaa usein olla usempiakin teemoja. Tämä on todennäköisesti analyysisi vaikein osa-alue, joten tämän pohtimiseen kannattaa käyttää aikaa ja vaivaa.

Mieti, millainen kertoja lukemassasi kirjassa on. Samassa luvussa kannattaa yleensä esitellä myös näkökulma.

Esittele kirjassa käytettyä kieltä. Onko se ehkä humoristista, kuvailevaa, filosofista tai vanhahtavaa? Käytä tässäkin esimerkkikatkelmia avuksesi. Mieti myös, millaista kirjan lukeminen oli ja vaikuttiko kieli siihen. Oliko lukeminen helppoa, nopeaa, työlästä, vastentahtoista tms.?

Kirjoita lopuksi omia ajatuksiasi kirjasta. Tässä ei kuitenkaan ole tarkoitus arvostella kirjaa vaan pohtia, millainen oma lukukokemuksesi oli. Tarjosiko kirja sinulle pohdittavaa - millaista, miten, miksi? Millaisia ajatuksia juoni, teema, henkilöt tms. sinussa herättivät? Jos kirjan lukeminen tuntui sinusta työläältä tai jopa tylsältä, mieti, mikä tähän saattoi vaikuttaa. Mikä kirjassa erityisesti kiinnosti, kummastutti, ihastutti tai vihastutti sinua? Millaiselle henkilölle voisit kirjaa suositella tai olla suosittelematta?

Kun olet saanut analyysisi koottua, lue se muutaman kerran vielä kriittisesti. Onnistuitko ilmaisemaan itseäsi selkeästi? Onko tekstisi ymmärrettävää, vaikka sen lukija ei olisi lukenut käsittelemääsi kirjaa? Muista tarkistaa myös oikeinkirjoitus: alkukirjaimet, yhdyssanat, välimerkit, viittaussuhteet jne. Muistithan kappalejaon? 
Keksi tekstillesi vielä osuva otsikko. Pelkkä kirjan nimi tai sana "kirja-analyysi" eivät riitä otsikoksi.