ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS LOHJALLA

Maahanmuuttajien opetus

Maahanmuuttajaoppilailla tarkoitetaan näissä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa sekä Suomeen muuttaneita, että Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria. Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan näitä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika huomioon ottaen. Opetuksella on lisäksi erityistavoitteita. Opetuksen tulee tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Maahanmuuttajalle opetetaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea tai ruotsia toisena kielenä, mikäli hänen suomen tai ruotsin kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Maahanmuuttajille tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oppilaan oman äidinkielen opetusta.

Suomen tai ruotsin kielen ja oppilaan äidinkielen opetuksen ohella tulee maahanmuuttajille antaa tukea myös muilla oppimisen osa-alueilla tasavertaisten oppimisvalmiuksien saavuttamiseksi. Maahanmuuttajaoppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma, joka voi olla osa oppilaan kotoutumissuunnitelmaa.

Opetuksessa on otettava huomioon maahanmuuttajaoppilaan aikaisempi oppimishistoria sekä kasvatus- ja opetusperinteet. Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaan koulujärjestelmästä. Huoltajat tutustutetaan suomalaiseen koulujärjestelmään, koulun toiminta-ajatukseen, opetussuunnitelmaan, arviointiin, opetusmenetelmiin sekä oppilaan oppimissuunnitelmaan. Oppilaan ja hänen huoltajiensa tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, kielistä ja kulttuureista hyödynnetään opetuksessa.

Lohjalla Tytyrin alakoulu ja Anttilan yläkoulu ovat vastaanottavia kouluja oppivelvollisuusikäisille maahanmuuttajaoppilaille. Perusopetukseen valmistava opetus on Lohjalla keskitetty Tytyrin ja Anttilan kouluihin. Valmistavalla opetuksella tarkoitetaan opetusta pienryhmässä maahantulon jälkeen. Sen tavoitteena on kehittää oppilaan valmiuksia selviytyä suomenkielisessä opetuksessa ja tutustuttaa häntä suomalaiseen kouluun ja kulttuuriin. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa noudatetaan voimassa olevaa opetussuunnitelmaa, joka löytyy oheisesta linkistä http://www.oph.fi/download/48802 valmistavaops 2009.pdf

Valmistavan luokan tavoitteisiin kuuluu mm. suomen kielen aakkosten sekä luku- ja kirjoitustaidon oppiminen. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, jossa kuvataan oppilaan kielitaidon taso sekä eteneminen muissa oppiaineissa.

Jokaisella maahanmuuttajalapsella on oma kokemus- ja kulttuuritaustansa. Uuteen kulttuuriin ja kieleen sopeutuminen on pitkä prosessi, jonka monissa eri vaiheissa oppilas tarvitsee tukea. Opetuksen järjestämisessä on pyrittävä joustavasti ottamaan huomioon maahanmuuttajaoppilaan tausta ja yksilölliset lähtökohdat. Maahanmuuttajaoppilas opiskelee valmistavassa opetuksessa keskimäärin yhden lukuvuoden ajan. Sen jälkeen hän integroituu oman ikä- tai kielitaitotasonsa mukaisesti yleisopetuksen ryhmään. Osa maahanmuuttajaoppilaista sijoittuu suoraan omaan lähikouluunsa ja saa siellä tukea oppimiseensa. Osa oppilaista jatkaa opiskelua valmistavan opetuksen jälkeen Tytyrin tai Anttilan kouluissa, joihin S2 opetus on Lohjalla keskitetty.

Suomi toisena kielenä -oppimäärän lähtökohtana on toisen kielen oppijan oppimistilanne: oppilas oppii suomea suomenkielisessä ympäristössä, ja hänelle kehittyy vähitellen monipuolinen suomen kielen taito oman äidinkielensä rinnalle. Suomi toisena kielenä -oppimäärä eroaa tavoitteiltaan ja sisällöiltään suomi äidinkielenä -oppimäärästä. Oppilaan kielitaidon taso määritellään taitotason kartoittamiseen tarkoitetuilla testeillä, joita ovat esimerkiksi Kettu-, Kielireppu- ja Kike-testi. S2 oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, joka on rakenteeltaan samanlainen kuin tehostetun tuen oppilaan oppimissuunnitelma.

Suomi toisena kielenä (S2) -oppiainetta opiskellaan pääsääntöisesti äidinkielen oppituntien aikana. Opetusta voidaan järjestää myös muiden aineiden oppituntien aikana. Muutoin maahanmuuttajaoppilaat opiskelevat samoja oppiaineita kuin muutkin oppilaat.

Suomi toisena kielenä -opetuksen keskeisinä tavoitteina on, että oppilas pystyy opiskelemaan täysipainoisesti kaikkia perusopetuksen oppiaineita ja hän saavuttaa toimivan kaksikielisyyden, sekä perusopetuksen loppuun mennessä mahdollisimman hyvän suomen kielen taidon kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Lisäksi tavoitteena on, että oppilaan on mahdollista jatkaa opintojaan perusopetuksen jälkeen.

Suomi toisena kielenä -opetuksen tavoitteet on jaettu kolmeen taitotasoon, jotka pohjautuvat kielen opetuksen ja oppimisen yleiseurooppalaisen viitekehyksen suomalaiseen sovellukseen. Tasot ovat http://www02.oph.fi/ops/perusopetus/taitotasoasteikko.doc

• alkeiskielitaito / auttava kielitaito (A1-A2)
• peruskielitaito / toiminnallinen kielitaito (B1-B2)
• edistynyt kielitaito / ammatillinen kielitaitotaso (C1-C2)Suomen kielen oppiminen ei etene luokka-asteittain, vaan taitotasoittain. Samalla kielitaidon tasolla voi opiskella iältään ja oppimistaustaltaan erilaisia oppilaita. Kun suomen kieli on sekä oppimisen kohde että väline, otetaan S2 -opetuksessa huomioon muiden oppiaineiden sanastoja, käsitteitä ja sisältöjä.

Maahanmuuttajaoppilaan huoltajille kerrotaan oman kielen oppimisen tärkeydestä, koska lapsen tunne- ja ajattelutaidot kehittyvät erityisesti lapsen omalla äidinkielellä. Huoltajilla on mahdollisuus anoa opetuksen järjestäjältä oman kotikielen opetusryhmän perustamista. Kouluyhteisössä vahvistetaan mahdollisuuksien mukaan eri kieli- ja kulttuuriryhmistä tulevien oppilaiden oman kulttuuri-identiteetin kehittymistä huomioimalla oppilaiden omia juhlia ja kulttuuriperinteitä. Koulun yhteisissä tilaisuuksissa ja opetustilanteissa pidetään esillä eri kieliä ja suhtaudutaan arvostaen kulttuurien erilaisiin tapoihin. Kouluyhteisössä käydään aktiivista vuoropuhelua eri kulttuuritaustoista tulevien oppilaiden huoltajien kanssa. Tarvittaessa yhteisissä palavereissa käytetään tulkkeja apuna.