Salokylän koulun oppilashuoltosuunnitelma  30.9.2021

Sisällys:

Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut

Oppilashuollon palveluiden järjestäminen ja sen edellyttämä työn- ja vastuunjako sekä palvelujen toteuttamisessa tarvittava yhteistyö

Oppilashuollon palvelujen kohdentaminen yksittäisiin oppilaisiin, kouluyhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä oppilashuollon kehittämiseen ja seurantaan

Koulun yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat

Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt

Yhteistyö koulun ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisessä

Yhteistyö oppilaan ohjauksessa ja koulutuksen siirtymävaiheissa

Yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa

Yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä

Järjestyssäännöt

Poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen

Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus

Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen

Koulukuljetuksen odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa

Yksilöllisen oppilashuollon järjestäminen

Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen lapsen ja nuoren kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilöllisen tuen toteuttamiseksi

Yhteistyö kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa

Oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen koulussa

Oppilashuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä

Asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyssä

Oppilashuoltokertomuksen laatiminen ja säilytys

Yhteistyö koulun ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa kuten nuorisotoimi, lastensuojele, erikoissairaanhoito ja poliisi

Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa

Osallisuus yhteisöllisen ja yksilöllisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa

Tiedottaminen periaatteista ja menettelytavoista

Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen

________________________________________________________________________________________________________________________________________

1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut

Salokylän koulussa opiskelee 69 oppilasta, joista vuosiluokilla 1. – 6. opiskelee 61 lasta ja esiopetuksessa 8 lasta. Koulussa työskentelee koulun johtaja/luokanopettaja, kaksi muuta luokanopettajaa, yksi resurssiopettaja, esiopettaja, koulunkäynnin ohjaaja, erityisopettaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja kerran viikossa, englannin opettaja kahtena päivänä viikossa sekä yhdistelmätyöntekijä. Terveydenhoitaja työskentelee koululla noin kerran kuussa ja kuraattori käy koululla tapaamassa oppilaita viikottain.

1.1 Oppilashuollon palveluiden järjestäminen ja sen edellyttämä työn- ja vastuunjako sekä palvelujen toteuttamisessa tarvittava yhteistyö

Kouluterveydenhuollon palvelut

Kouluterveydenhuollossa ylläpidetään, edistetään ja tuetaan koululaisten ja kouluympäristön terveyttä. Terveydenhoitaja (puh. 013 3305 128) käy koululla noin kerran kuukaudessa. Tarkemmat käyntiajat ilmoitetaan Peda.Netissä koulun kalenterissa. Terveystarkastukset pyritään tekemään jokaiselle koululaiselle vuosittain. Lisäksi koululla järjestetään koululääkäripäiviä, jotka ovat tarkoitettu 1.- ja 5.-luokkalaisten laajoja terveystarkastuksia varten. Terveydenhoitaja tukee lasten tervettä kasvua ja kehitystä, arvioi hoidon tarvetta sekä ohjaa tarvittaessa eteenpäin terveydenhuollon piirissä. Sairauksien ja vapaa-ajan tapaturmien hoidon perhe järjestää asuinkunnan terveyskeskuksen kautta. Esioppilaiden terveydenhuolto kuuluu neuvolan piiriin.

Psykologipalvelut

Oppilaiden ja lasten tarpeiden mukaan ja havaintoihin sekä kodin kanssa tehtyyn yhteistyöhön nojaten otetaan koululta tai esiopetuksesta yhteys Liperin perhekeskukseen, jonka kautta järjestetään tarvittavat koulupsykologipalvelut. Perhekeskuksen edustaja kutsutaan tarvittaessa myös yksittäisiin oppilaspalavereihin. Hän osallistuu myös monialaisiin yhteisöllisiin oppilashuoltoryhmän palavereihin.

Yksittäisissä oppilasasioissa, joissa haetaan psykologipalvelujen piiriin, perhekeskus toimitetaan koulun lähetteenä Wilman asiakirja Pedagoginen arvio, jonka laadinnasta vastaa luokanopettaja tai esiopettaja yhteistyössä erityisopettajan kanssa. Myös vanhemmat voivat olla suoraan yhteydessä perhekeskukseen, jonne on päivittäin puhelinsoittoaika.

Kuraattoripalvelut

Koulukuraattorin tehtävänä on tukea oppilaiden koulunkäyntiä, kasvua ja kehitystä. Tavoitteena on ennaltaehkäistä oppilaiden koulunkäyntiin liittyvien vaikeuksien syntyä ja olla apuna ratkomassa jo syntyneitä pulmia. Koulukuraattori tekee yhteistyötä oppilaiden ja heidän vanhempiensa, opettajien ja kouluyhteisön sekä koulun ulkopuolisten viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Kuraattori toimii pedagogisen tukiryhmän jäsenenä ja myös tarvittaessa osallistuu koulun oppilashuoltotyöryhmään. Yhteistyö perustuu luottamuksellisuuteen. Työmenetelminä ovat mm. keskustelut, haastattelut ja ohjaus. Oppilas voi hakeutua koulukuraattorin luo keskustelemaan oma-aloitteisesti tai opettajien, huoltajien, terveydenhoitajan tms. ohjauksella esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:

Koulunkäynnin pulmat, kuten runsaat poissaolot, motivaation pulmat tai koulunkäynnin käydessä muuten raskaaksi

Koulukiusaaminen, kaveripulmat tai yksinäisyys

Perhe- ja kotipulmat

Käyttäytymisen haasteet, päihteiden käyttö

Vapaa-ajan pulmat

Tarvittaessa kuraattori voi ohjata oppilasta ja hänen perhettään koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden luo.

Koulukuraattori työskentelee koululla kahden viikon välein ja tarpeen mukaan tapaamalla oppilaita sekä osallistumalla mahdollisuuksien mukaan oppilaiden kasvua, kehitystä ja hyvinvointia tukevaan toimintaan yhteistyössä luokanopettajan kanssa. Kuraattori osallistuu tarpeen mukaan oppilaspalavereihin sekä koko koulun monialaisiin yhteisöllisiin oppilashuoltopalavereihin. Kuraattoriin voi olla yhteydessä puhelimitse (puh. 013 330 5245, myös tekstiviestit) sekä Wilman kautta.

1.2 Oppilashuollon palvelujen kohdentaminen yksittäisiin oppilaisiin, kouluyhteisön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä oppilashuollon kehittämiseen ja seurantaan

 Salokylän koulussa ja esiopetuksessa oppilashuoltotyö painottuu ennaltaehkäisevään työhön, mitä edesauttaa vahva yhteisöllisyys ja oppilaantuntemus. Ajankohtainen uuden opetussuunnitelman mahdollistama kehittämistoiminta nivoutuu kokonaisuudessaan monialaisen yhteistyön muotoihin. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu neljästi vuodessa ja siihen kutsutaan asian käsittelyyn liittyviä tärkeitä tahoja, mutta niin, että paikalla on opettajakunnan lisäksi ainakin myös ohjaaja, kuraattori tai perhetyöntekijä ja terveydenhoitaja sekä vanhempien edustaja. Näissä palavereissa ei käsitellä yksittäisiä oppilasasioita, vaan kehitetään koulun ja esiopetuksen toimintaa.

Kun taas havaitaan, että yksittäinen oppilas tai lapsi tarvitsee oppilashuollon palveluita, sovitaan henkilö, joka ottaa asian tiimoilta yhteyttä huoltajaan. Huoltajan luvalla voidaan koota moniammatillinen asiantuntijaryhmän tapaaminen: https://peda.net/opetussuunnitelma/ops2016/otjo/ojo/hosmak

Oppilashuollon vastuuhenkilönä toimii erityisopettaja, joka hoitaa palaverikirjaukset. Oppilaan tuen vaikuttavuutta arvioidaan ja tehdään yhteistyötä kodin ja oppilashuollon eri toimijoiden kesken. Oppilashuoltotoiminnan lisäksi koululla ja esiopetuksessa tehdään monialaista pedagogista yhteistyötä 3-portaisen tuen keinoin.

2 Koulun yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat

Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoitus on kehittää koulun ja esiopetuksen toimintaa ja saada monialaista näkemystä ja yhdessä pohdittuja ratkaisumalleja ilmi tulleisiin negatiivisiin ilmiöihin.

2.1 Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt

Salokylän koulu ja esiopetus järjestävät yhteisen monialaisen yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokouksen neljä kertaa lukuvuoden aikana, 2 krt syyslukukaudella, 2 krt kevätlukukaudella. Ryhmään kuuluvat koulun johtaja Jaana Minkkinen, erityisopettaja, terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi, esiopettajaja Satu Turunen, vanhempien edustaja, oppilaskunnan edustaja sekä tarpeen mukaan muu tärkeä taho. Palavereissa käsitellään koulussamme tai esiopetuksessa esiintyviä ilmiöitä, joihin pyritään yhdessä löytämään ratkaisumalleja tai tekemään jatkosuunnitelmia koko koulun hyvinvointia tukevaksi ja ongelmia ennaltaehkäiseväksi. Kokouksista laaditaan julkiset muistiot, jotka toimitetaan asianosaisille.

Monialaisen yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokoukseen laaditaan mahdollisuuksien mukaan esityslista viikkoa ennen kokousta. Esityslistan aiheet muodostuvat ajankohtaisista tarpeellisista keskusteluaiheista suoraan opettajilta, ohjaajilta, kouluterveydenhuollosta, vanhempainrenkaalta, kuraattorilta, perheohjaajalta, perheneuvolasta, koulun johtajilta, oppilailta tai muilta tahoilta.

2.2 Yhteistyö koulun ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisessä

Kevään yhteisöllisestä monialaisesta oppilashuollon palaverissa arvioidaan kulunutta vuotta ja oppilashuoltomme toimintaa. Arviointi tapahtuu myös säännöllisesti koko kouluvuoden ajan. Pyrimme tekemään mahdollisimman monipuolista yhteistyötä myös ulkopuolisten lasten hyvinvointia tukevien tahojen ja paikallisten järjestöjen kanssa muun muassa koulun tapahtumissa, teemapäivissä, oppilaskuntatoiminnassa, yrittäjyyskasvatusta järjestettäessä sekä kutsuessa eri tahoja koulun yhteisiin tilaisuuksiin tai yhteisökokouksiin. Tavatessa pyritään järjestämään aina keskusteluhetkiä kehittämistoimintaan liittyen. Koulu on soveltuvin osin mukana myös erilaisissa hankkeissa, kuten Välkkäri-koulutukset sekä Liikkuva koulu, joissa päävastuussa ovat koulun ulkopuoliset tahot. Hanketoiminta on yksi osa yhteisöllisen monialaisen oppilashuollon toimintaa.

2.3 Yhteistyö oppilaan ohjauksessa ja koulutuksen siirtymävaiheissa

Oppilaan ohjauksesta alakoulussa sekä nivelvaiheiden tiedonsiirrossa vastaa luokanopettaja tai esiopettaja, mutta kyläkoulussa siihen osallistuvat kaikki oppilasta opettavat ja ohjaavat aikuiset. Joustavan esi- ja alkuopetuksen myötä esiopetuksesta kouluun siirtyvien oppilaiden osalta tiedonsiirto perustuu yhteistyöhön. Tuen piirissä olevien lasten osalta tuleva opettaja tai erityisopettaja osallistuvat mahdollisuuksien mukaan keväällä myös yksittäisiin oppilaspalavereihin. Yläkouluun siirryttäessä kutsutaan koolle tiedonsiirtopalaverit, joihin osallistuvat luokanopettaja ja erityisopettaja sekä yläkoulun opinto-ohjaaja ja erityisopettaja sekä tarvittaessa huoltaja/huoltajat, mikäli kyseessä on tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden yksilökohtaiset tiedonsiirtopalaverit.

2.4 Yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa

Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastuksen taustalla on kouluterveydenhuollon laatusuositus, jonka mukaan koululaisilla tulee olla terveellinen, turvallinen ja esteettisesti viihtyisä oppimisympäristö, jossa on huomioitu fyysisten työolojen, kuten sisäilman laadun, kalusteiden, sosiaalitilojen, säilytystilojen ja koulun siivouksen asianmukainen taso. Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastus tehdään 3 vuoden välein (viimeisin syksyllä 2019). Tarkastuksen tavoitteina on arvioida koulu ja/ tai luokkatason työskentely ympäristöä ja olosuhteita sekä edistää koulun hyvää psykososiaalista ja fyysistä työympäristöä ja luoda edellytyksiä oppilaiden ja opettajien työlle ja tuloksille. Tarkastus toteutuu yhteistyössä kouluterveydenhuollon, rehtorin, terveystarkastajan, kiinteistön omistajan edustajan, henkilöstön työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi vanhempien ja oppilaiden edustus on tärkeää tarkastusta tehtäessä. Heille tarjotaan mahdollisuutta tuoda tiedossaan olevat kouluyhteisöön ja opiskeluympäristöön liittyvät epäkohdat ja muutostarpeet esiin tiedottamalla tulevasta kouluyhteisön ja opiskeluympäristön tarkastuksesta. Vanhempien ja oppilaiden edustaja voi tarvittaessa osallistua myös tarkastukseen. Tarkastuksesta tehdään raportti, jossa annetaan mahdollisesti suosituksia havaittujen puutteiden/ongelmien korjaamiseksi. Korjaustoimenpiteitä seurataan vuosittain.

2.5 Yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä

Kouluterverveydenhoitaja voi toimia terveystiedon opettajan yhteistyökumppanina ja on tukemassa terveystiedon opetusta, mutta terveystiedon opetuksesta vastaa opettaja. Terveystiedon opetuksessa käydään terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä asioita läpi yleisesti ja terveystarkastusten yhteydessä terveydenhoitaja juttelee näistä asioista jokaisen oppilaan kanssa henkilökohtaisesti.

2.6 Järjestyssäännöt

Salokylän koulun järjestyssäännöt koskevat kaikkia koulussa toimivia ja käsitellään joka lukuvuoden aluksi ja aina tarpeen mukaan. Ne on näkyvillä luokissa, koulun aulassa sekä koulun Peda.Net-sivuilla. Oppilaat on osallistettu laadintaprosessiin.

2.7 Poissaolojen seuraaminen, niistä̈ ilmoittaminen ja niihin puuttuminen

Luokanopettajat merkitsevät oppilaidensa poissaolot Wilmaan. Huoltajan tulee ilmoittaa sairauspoissaolon syy koulun puhelimeen tai Wilman avulla. Luokanopettajalta on mahdollista anoa tarvittaessa enintään kolmen päivän pituinen muu poissaolo, mutta pidemmissä poissaoloissa tulee koulun rehtorille laatia vapaamuotoinen kirjallinen anomus. Huoltaja ja luokanopettaja sopivat yhdessä, kuinka poissaolonaikainen koulutyö tulee hoidetuksi. Erillistä tukiopetusta ei järjestetä automaattisesti vaan tukiopetusta järjestetään harkinnanvaraisesti.

Koulussamme noudatetaan poissaoloissa seudullista linjausta:

https://peda.net/opetussuunnitelma/ops2016/opetussuunnitelmat/jspo/l8ojs/ops

Huoltajan tulee ilmoittaa poissaolosta heti ensimmäisenä poissaolopäivänä luokanopettajalle esim. Wilman kautta. Opettaja on vastuussa poissaolon merkitsemisestä.

Heti ensimmäisen huolta herättävän yhden koulupäivän tai toistuvan yksittäisen tunnin poissaolon jälkeen luokanopettaja ottaa yhteyttä oppilaaseen ja tämän huoltajaan ja sopii heidän kanssaan, miten asiassa edetään/asiaa seurataan.

Kun huolta herättäviä poissaoloja on enintään 30 oppituntia lukukauden aikana, luokanohjaaja konsultoi oppilashuoltohenkilöstöä ja sopii jatkotoimenpiteistä yhdessä oppilaan ja huoltajien kanssa.

Jos oppilaalla on ollut huolta kerättäviä poissaoloja enintään 60 oppituntia lukuvuoden aikana, oppilashuoltohenkilöstö sopii jatkotoimenpiteistä oppilaan ja huoltajien kanssa. selvitetään asiaa huoltajan kanssa. Koululta konsultoidaan lastensuojelua ja tehdään tarvittaessa lastensuojeluilmoitus.

Luokanvalvojan tulee seurata oppilaidensa poissaoloja säännöllisesti. Kodin ja koulun yhteistyö korostuvat poissaolojen seurannassa.

2.8 Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus

Salokylän koulussa ja esiopetuksessa painopiste on ennaltaehkäisevässä toiminnassa, minkä mukaan koulu pyritään pitämään mahdollisimman siistinä ja hyvässä kunnossa, ettei tapaturmia pääsisi syntymään. Lasten käyttäytymistä ja toimintaa ohjataan ja valvotaan. Tapaturmissa hoitoon ohjaus tapahtuu välittömästi tilanteen tullen mahdollisuuksien mukaan terveydenhoitajan avustuksella ja tapahtumat kirjataan. Mikäli terveydenhoitaja ei ole tavoitettavissa, jatkohoitoon ohjauksesta huolehtii koulun henkilökunta.

2.9 Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen

Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden tuominen koulualueelle on kiellettyä.

2.10 Koulukuljetuksen odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet

Koulun aikuiset valvovat yhteisvastuullisesti oppilaiden odotustuntien aikaista toimintaa.

2.11 Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Salokylän koulu toteuttaa kiusaamisen vastaista KiVa koulu –mallia soveltuvin osin. Vahva yhteisöllisyys ja oppilaan tuntemus mahdollistavat myös ennakoivat toimintatavat häiriötilanteissa. Myös esiopetuksessa kiusaamiseen puututaan jatkuvaan havainnointiin perustuen. Väkivaltainen käytös kirjataan ja käsitellään erillisesti.

2.12 Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa

Koulun turvallisuussuunnitelma on päivitetty ja löytyy opettajainhuoneesta.

3 Koulun yksilökohtainen oppilashuolto ja sen toimintatavat

Yksilökohtainen oppilashuolto käsittää yksilölliset psykologi- ja kuraattoripalvelut, yksittäisen oppilasasian asiantuntijaryhmän kokoukset, yhteistyön laajoissa terveystarkastuksissa sekä oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestämisen.

3.1 Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen lapsen ja nuoren kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilöllisen tuen toteuttamiseksi

Jos järjestetyistä pedagogisista tai muista koulun tukitoimista huolimatta koulussa ilmenee huoli yksittäisen oppilaan psyykkisen, fyysisen tai sosiaalisen hyvinvoinnin osalta, kutsutaan oppilaan ja/tai hänen huoltajansa suostumuksella koolle monialainen yksilökohtainen oppilashuoltoryhmä. Ryhmän kokoonpanoon vaikuttaa oppilasasia sekä se, kenen osalta oppilas ja/tai hänen huoltajansa ovat antaneet kirjallisen suostumuksen kokoukseen osallistumisesta. Näistä yksilökohtaisista oppilashuoltopalavereista laaditaan Wilmaan virallinen rekisteri, oppilaan oppilashuollollinen kertomus. Monialaisen yksilökohtaisen oppilashuollon eteneminen on kuvattu kunnan oppilashuoltosuunnitelmaan, joka sisältää myös lupalomakkeet liitteinään. Liperin kunnan esi- ja perusopetuksen oppilashuoltosuunnitelma löytyy Liperin kunnan sivuilta.

3.2 Yhteistyö kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa

Laajat terveystarkastukset järjestetään 1. ja 5. luokalla. Tarkastukseen sisältyy lapsen tai nuoren kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin tutkimisen ja arvioinnin lisäksi perheen ja vanhempien hyvinvoinnin selvittely. Tarkastuksessa käydään läpi koulunkäyntiin, vapaa-aikaan ja perheeseen liittyviä olosuhteita ja terveystottumuksia sekä tehdään iän ja yksilöllisen tarpeen mukaiset tutkimukset. Terveystarkastus voidaan toteuttaa yhdessä tapaamisessa terveydenhoitajan ja lääkärin toimiessa työparina tai tarkastus voi muodostua useammasta tapaamisesta. Laajoihin terveystarkastuksiin kutsutaan aina oppilaan huoltajat mukaan. Oppilaan kouluhyvinvoinnin arvioimiseen tarvitaan moniammatillista yhteistyötä. Luokanopettaja antaa kouluterveydenhuollolle oman arvionsa oppilaan selviytymisestä ja hyvinvoinnista koulussa vanhempien kirjallisella suostumuksella. Myös koulukuraattori ja koulupsykologi ovat kouluterveydenhuollon tärkeitä yhteistyökumppaneita. Lisäksi esimerkiksi liikunnan opettaja voi osallistua oppilaiden fyysisen toimintakyvyn arviointiin. Tehdyistä kokonaisarvioista ja jatkosuunnitelmista siirretään tietoa muille oppilaan kanssa työskenteleville oppilashuollon toimijoille, opettajalle tai muille tahoille tarvittaessa. Tiedonsiirto tapahtuu aina tietosuojalainsäädännön mukaisesti luvalla ja joissakin tapauksissa lakiin perustuen (esim. perusopetuslaki ja lastensuojelulaki).

3.3 Oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen koulussa

Mikäli oppilaalla on perussairaus, joka vaatii/mahdollisesti vaatii hoitoa tai seurantaa koulupäivän aikana, huoltajien on ilmoitettava asiasta koulun henkilökunnalle ja kouluterveydenhuoltoon hyvissä ajoin ennen oppilaan saapumista kouluun. Kodin ja koulun henkilökunnan kanssa sovitaan kuka auttaa lasta koulupäivän aikana lääkitsemisessä ja tarvittaessa muissa sairauden hoitoon liittyvissä toimenpiteissä. Myös varahenkilö nimetään. Tarvittaessa lapsen hoitoon osallistuvalle henkilökunnalle järjestetään lisäkoulutusta hoitotoimenpiteiden turvallisen toteuttamisen varmistamiseksi. Sovitut asiat kirjataan suunnitelmaan joka päivitetään säännöllisesti. Lapsen hoitamiseen ja lääkitsemiseen liittyvistä ohjeista ja lääkkeiden toimittamisesta vastaa ensisijassa huoltaja. Myös tarvittaessa otettavat lääkkeet tulee olla lapsella mukana koulussa.

Oppilaan sairastuessa koulupäivän aikana asiasta ilmoitetaan huoltajille, jotka huolehtivat jatkohoidosta. Koulutapaturmassa oppilas saa ensiavun koululla koulun aikuisten toimesta. Mikäli jatkohoito terveysasemalla on tarpeellinen, vanhemmat huolehtivat siitä. Koulutapaturmista ilmoitetaan aina huoltajalle. Vapaa-ajalla sattuneet tapaturmat hoidetaan huoltajien toimesta terveysasemalla.

Erityisruokavalion järjestämisessä arvioidaan allergisen reaktion voimakkuus ja vakavuus. Lievät allergiaoireet ovat yleisiä ja ne katoavat usein itsestään. Näissä tapauksissa ei ole koulussa syytä järjestää erityisruokavaliota. Lievään allergiaan riittää itsehoito ja seuranta. Kun koululaisella on todettu ruoka-allergia, joka aiheuttaa merkittäviä tai hengenvaarallisia oireita, järjestetään koulussa oppilaalle erityisruokavalio. Erityisruokavaliosta tulee vanhempien täyttää erityisruokavalioilmoitus, joka palautetaan koulun keittiöhenkilökunnalle. Tarvittaessa erityisruokavalion tarpeellisuudesta voi keskustella terveydenhoitajan kanssa.

3.4 Oppilashuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä

Kasvatuskeskustelu on puhuttelujen jälkeen ensisijainen keino puuttua rangaistuksen omaisesti oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen tai järjestyssääntöjen rikkomiseen. Huoltajia tiedotetaan kasvatuskeskusteluista. Toteutetusta kasvatuskeskutelusta tehdään aina Wilma-kirjaus. Tarpeen mukaan toissijaisesti myös jälki-istuntoa voidaan käyttää, mutta jos epäasiallinen käytös on toistuvaa, lähdetään myös aina arvioimaan muiden tukitoimien tarpeellisuutta esimerkiksi yhteistyön käynnistämiseksi koulukuraattorin kanssa. Kurinpitorangaistuksen tai opetuksen epäämisen yhteydessä oppilaalle tarjotaan myös aina tarkoituksenmukaisia tukipalveluja kuten kuraattorin, perheohjaajan tai psykologin asiantuntija-apua arvioinnin ja yksilöllisen tuen käynnistämisen tai jatkamiseen osalta. Näiden tukitoimien käynnistämisestä keskustellaan aina myös oppilaan itsensä mutta myös hänen huoltajansa kanssa. Heidän niin halutessaan voidaan koulussa koota myös monialainen yksilökohtainen oppilashuollon asiantuntijaryhmä oppilasasiaa selvittämään.

Kasvatuskeskustelu:

Mikäli puhuttelut eivät tuota toivottua tulosta, on kasvatuskeskustelu ensisijainen keino puuttua oppilaan häiritsevään ja epäasialliseen käytökseen.

On hengeltään positiivinen.

Kasvatuskeskustelua käytetään, jos oppilas häiritsee opetusta, rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti

Koulun opettaja tai johtaja voi määrätä enintään 2 tunniksi

Suoritetaan osissa tai kerralla mahdollisimman pian tapahtuneesta koulupäivän aikana, ennen tai jälkeen.

Teko tai laiminlyönti on yksilöitävä yhdessä oppilaan kanssa.

Kasvatuskeskustelun yhteydessä on selvitettävä tarvittaessa laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä keinot, joilla käyttäytymistä ja oppilaan hyvinvointia voidaan koulussa parantaa.

Keskusteluun voivat osallistua myös muut oppilaan opetukseen tai oppilashuoltoon osallistuvat henkilöt.

Keskustelu tulee kirjata, ja siitä on ilmoitettava oppilaan huoltajille. Huoltajille varataan mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun tai osaan siitä, jos se katsotaan tarpeelliseksi.

Jälki-istunto:

Käytetään pääsääntöisesti, jos kasvatuskeskustelu on jo käyty.

Voidaan teettää kirjallisia tai suullisia tehtäviä tai harjoituksia, jotka ovat kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia, oikeassa suhteessa oppilaan tekoon tai laiminlyöntiin sekä huomioidaan oppilaan ikä- ja kehitystaso.

Voidaan edelleen velvoittaa istumaan hiljaa

Jälki-istuntoa ei voida miltään osin järjestää siten, että oppilas joutuisi sen seurauksena jäämään pois opetussuunnitelman tai muiden koulun suunnitelmien mukaisesta opetuksesta.

Voidaan harjoitella sosiaalisia- ja tunnetaitoja ryhmämuotoisesti

Työrangaistukset eivät ole mahdollisia

Kirjallinen varoitus:

 Koulun johtaja voi antaa, jos opetuksen järjestäjä niin päättää (määrätty kunnan hallintosäännössä)

Tulee kuulla sekä oppilasta että huoltajaa ennen varoituksen antamista

Kuuleminen kirjattava varoituspäätökseen

Määräaikainen erottaminen:

Monijäseninen toimielin päättää

3.5 Asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyssä

Monialainen yksilökohtainen asiantuntijaryhmä kutsutaan koolle, kun herää huoli oppilaan tai lapsen fyysisestä, psyykkisestä ja/tai sosiaalisesta hyvinvoinnista. Ryhmän koollekutsumisesta sopii se henkilö, joka on asiaa jo huoltajien kanssa aiemmin käsitellyt.

Mikäli lapsi, huoltajat ja huolen tunnistaja yhdessä haluavat järjestää monialaisen asiantuntijaryhmän kokoontumisen, ilmoittaa huolen tunnistaja toiveen ryhmän järjestämisestä koulun oppilas/opiskelijahuollon vastuuhenkilölle erityisopettaja Sanna Vänskälle. Joko huolen tunnistaja tai oppilashuollon vastuuhenkilö kutsuu huoltajien/oppilaan kirjallisen luvan (liitteet 1-3) mukaisesti muut asiantuntijatahot paikalle monialaiseen asiantuntijaryhmään. Ajankohta sovitaan tilannekohtaisesti.

3.6 Oppilashuoltokertomuksen laatiminen ja säilytys

Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi tarpeelliset tiedot kirjataan oppilashuollon kertomuksiin. Kirjauksia laativat asiantuntijaryhmän vastuuhenkilö tai muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Oppilashuollon kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon aikajärjestyksessä eteneväksi. Jos asiantuntijaryhmän koollekutsuja tai kirjaaja on jokin muu asiantuntijaryhmän jäsen kuin oppilashuollon vastuuhenkilö, toimittaa tämä suostumukset erityisopettajalle palaverin jälkeen. Hän huolehtii ne asianmukaisesti kansioon. Oppilashuoltokertomus on yksilöllinen ja jatkuva.

3.7 Yhteistyö koulun ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa kuten nuorisotoimi, lastensuojelu, erikoissairaanhoito ja poliisi

Koulu ja esiopetus pyrkivät kytkemään toimintaansa kulloinkin tarkoituksenmukaisesti eri tahoja lasten elämänpiiristä. Jos oppilaan huoltaja jakaa tiedon yhteistyöstä lastensuojelun kanssa, osallistuu myös koulu tähän yhteistyöhön. Jos oppilasasia ei etene toivotulla tavalla lapsen edun mukaisesti pedagogisin tai oppilashuollon keinoin, voidaan ensisijaisesti yhteistyössä huoltajien kanssa konsultoida lastensuojelua tai pyytää heidät yhteistyöhön. Myös erikoissairaanhoidon piiriin hakeutumisen taustalla on laaja perusterveydenhuollon tukipolku ja osaltaan hakeutuminen erikoissairaanhoidon piiriin tapahtuu Liperin perheneuvolan kautta vaatien kuitenkin aina terveyskeskuslääkärin lähetteen.

Koulupoliisi pyydetään vierailemaan koululla säännöllisesti jakamaan oppilaille tietoa. Lisäksi poliisiin otetaan yhteyttä silloin, kun tilanne koulussa liittyy johonkin äkilliseen uhkaan, oppilaan vastarintaan tai välittömään vaaraan tai epäillään rikoksesta.

4 Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa

Koulun ja esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma löytyy koulun Peda.Net-sivuilta. Lisäksi toimintaa esitellään esimerkiksi vanhempainilloissa ja kokouksissa. Oppilasasioissa oppilashuollon lyhyt yleisesittely on aina osa toiminnan aloittamista.

4.1 Osallisuus yhteisöllisen ja yksilöllisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa

Oppilaiden osallisuutta on vahvistettu koulua koskevia uudistuksia tehdessä ja päätöksenteossa. Tämä tapahtuu koko koulun oppilaista koostuvan oppilaskunnan toiminnan kautta. Jos käsiteltävä asia koskettaa oppilasta tai oppilaita itseään, kutsutaan hänet usein paikalle myös käsittelytilaisuuteen. Tarvittaessa myös vanhempainrenkaan edustaja kutsutaan yhteisöllisiin kokouksiin. Vanhempainneuvoston kokouksissa käsitellään ajankohtaisia asioita ja näiden kokousten muistiot liitetään Wilman tiedotteisiin. Vanhempainrenkaalta tiedustellaan myös aiheita monialaisiin yhteisöllisiin oppilashuoltopalavereihin. Lisäksi toteutetaan arviointikyselyitä, joilla lisätään osallisuutta, yhteisöllisyyttä sekä kehitetään koulun toimintaa kokonaisuudessaan.

4.2 Tiedottaminen periaatteista ja menettelytavoista

Tiedottaminen tapahtuu koulun Peda.Net-sivuilla. Muut tiedotteet tulevat Wilmaan. Wilman lisäksi muita tiedotuskanavia ovat vanhempainillat, -vartit ja koulupalaverit sekä vanhempainrenkaan kokoukset. Koulun kotisivut ovat aktiivisesti käytössä peda.netissä.

Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen

Tämä suunnitelma ohjaa koulumme ja esiopetuksemme oppilashuollon toteuttamista. Oppilashuollon toimintaa arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti. Keväällä 2022 arvioidaan mennyttä lukuvuotta 2021-2022 monipuolisesti. Tämä suunnitelma päivitetään vähintään vuosittain tai aina tarpeen mukaan.