Näitä harjoitteita voit tehdä lapsen kanssa kotona, jos lukusujuvuus kaipaa vielä harjoitusta. Sujuva lukeminen on taito, joka vaatii paljon toistoja ja runsaasti harjoittelua. Mitä enemmän lapsi lukee, sitä sujuvammaksi hän tulee. Tärkeää on säilyttää motivaatio lukemiseen ja löytää lukuinto.


Toistava lukeminen

Yleisin ja tutkituin lukemisen sujuvuuden harjoittelukeino on toistava lukeminen. Siinä samaa tekstiä, sanoja tai sanan osia luetaan useaan kertaan. Menetelmän taustalla on ns. automatisaatiohypoteesi; ajatus siitä, että kun luettava materiaali tulee tutuksi, sen lukeminen tarkentuu ja nopeutuu lukemisen automatisoitumisen myötä. Toisto on lapselle myös erittäin palkitsevaa, koska lukeminen sujuu kerta kerralta sujuvammin. Toistavaan lukemisharjoitukseen voidaan liittää ajanotto eli mitata, kuinka kauan tekstin lukemiseen kuluu aikaa. Koska lukuaika väistämättä paranee toistojen myötä, lukija kokee mielihyvää edistymisestään.

Toistava lukeminen voidaan toteuttaa joko niin, että luettavaa materiaalia vaihdetaan sitten, kun sovittu lukemisnopeus on saavutettu (usein hitailla lukijoilla voidaan päästä jopa puolet parempaan tulokseen) tai vaihtoehtoisesti sitten, kun sovittu toistojen määrä on saavutettu.

Yksinkertaisuudessaan automatisoitumisessa on kyse siitä, että mikä tahansa taito muuttuu harjoittelun myötä automaattisemmaksi: aloitteleva pianon soittajakin saa Kissanpolkan soimaan jouhevasti harjoiteltuaan useaan kertaan.

Harjoittelulla ei kuitenkaan voida taata taidon siirtymistä automaattisesti muihin kuin harjoiteltuihin sisältöihin. Vaikka lukemisen perustaito toki minkä tahansa harjoittelun myötä kehittyy, uuden materiaalin lukeminen ei ole aluksi yhtä sujuvaa kuin jo harjoitellun materiaalin lukeminen harjoittelun lopussa. Kärjistettynä voidaan siis sanoa, että vaikka siis Kissanpolkka sujuu, Enkeli taivaan täytyy harjoitella erikseen.

Vaikka yleistymistä muihin kuin harjoiteltuihin materiaaleihin ei voida taata, toistavalla lukemisella on saatu lupaavia tuloksia luetun ymmärtämiseen harjoitelluissa teksteissä. Sen lisäksi, että lukija saa toiston myötä paremmin selvää lukemastaan, edistyminen lukemisen nopeudessa voi lisätä motivaatiota lukemista kohtaan.

Minuuttilukeminen

Toistavan lukemisen versio, jossa katsotaan, kuinka pitkälle lukija ehtii annetussa ajassa. Samaa tekstiä, sana- tai tavulistaa luetaan esimerkiksi viisi kertaa joka päivä viikon ajan. Suurin minuutissa luettu sanamäärä merkitään lukuvihkon taulukkoon jokaisen viikonpäivän kohdalle. Toistettaessa lukija yleensä pääsee aina vain pidemmälle luetussa materiaalissa, mikä usein toimii itsessään rohkaisevana palautteena.

Luetaan ääneen joka päivä

Lapsen oma kuulohavainto tukee näköhavaintoa. Näin sanojen ja tekstin oikea rytmitys ja tauotus tulevat myös selvemmiksi. Jos lapsen peruslukutaidossa ilmenee puutteita, on tärkeää luettaa lasta mahdollisimman usein ääneen kahden kesken eikä koko luokan tai ryhmän kuullen, jolloin jännittävä tilanne heikentää lukemisen sujuvuutta entisestään.

Parilukeminen/vuorolukeminen

Parin (usein aikuisen) kanssa luetaan vuorotellen ääneen sovittua tekstiä tai kirjaa. Luettava osuus voidaan merkitä etukäteen tai sopia niin, että pari jatkaa siitä, mihin toinen lopettaa. Jälkimmäistä tapaa noudattaessa vuoroaan odottavan lukijan on yritettävä seurata tekstiä samaan tahtiin, jotta tietää, mistä jatkaa. Näin tuetaan samalla myös hiljaisen lukemisen sujuvuutta.

Parilukemista suositellaan käytettäväksi mahdollisimman usein, koska sitä pidetään yksin lukemista tehokkaampana ja motivoivampana harjoittelumuotona. Parina toimiva aikuinen voi samalla tukea ääneen lukemista, pyytää korjaamaan virheet ja antaa mallin sujuvasta lukemisesta. Harjoitus toimii myös motivoivana kotitehtävänä, sillä yhdessä vanhemman kanssa lukeminen usein innostaa lasta.

Ekapeli-sujuvuus

Eräs harjoittelun apukeino muun harjoittelun ohella on sujuvuuden harjoitteluun kehitetty Ekapeli-sujuvuus. Sen tavoitteena on tarjota harjoittelumenetelmä lapsille, jotka hallitsevat jo lausetasoisen lukemisen, mutta joiden keskeisenä ongelmana on lukemisen hitaus. Pelissä tavuharjoitteita on noin puolet pelikentistä, sanatason harjoituksia kolmasosa ja lausetason harjoituksia kuudennes. Lisäksi luettavaa tulee lisää, kun pelaaja tapaa matkan varrella hahmoja, jotka antavat vinkkejä pelissä etenemiseen. Pelissä on pyritty huomioimaan sekä harjoittelun monipuolisuus että motivaation tukeminen. (ks. www.ekapeli.fi tai www.lukimat.fi/lukeminen/materiaalit/ekapeli/ekapeli-sujuvuus)

Yleensä paras tulos saadaan yhdistämällä eri menetelmiä

Useiden erilaisten harjoittelutapojen käyttö vahvistaa lukemisen tarkkuutta ja nopeutta sekä tarjoaa mallin sujuvasta lukemisesta. Monipuolinen harjoittelu on myös motivoivampaa kuin yhden menetelmän käyttäminen, jolloin lapsi jaksaa harjoitella pidempään taitoa, joka vaatii paljon toistoja.

Lähde: Lukimat-sivu