Lukuvuosisuunnitelma 2025-2026
Esiopetuksen työ- ja loma-ajat toimintakaudella 2025-2026
Lukuvuoden 2025-2026 toimintapäivät:
Syyslukukausi: to 7.8.– pe 19.12.2025
Syysloma: ma 13.10.– su 19.10.2025
Kevätlukukausi: ke 7.1.- pe 29.5.2026
Talviloma: ma 16.2.- su 22.2.2026
Ryhmien rakenne ja henkilöstön määrä
Varhaiskasvatuksen toimintaterapeutti käy sovittuina ajankohtina pitämässä erilaisia leikki- ja peliryhmiä pienryhmissä.
Teemme viikoittain yhteistyötä erilaisilla pienryhmäjärjestelyillä koko esiopetusryhmän kanssa kaikkien väriryhmien kesken.
Toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteet ja arvioinnin käytännöt
Liedon kaupungin yhteisenä toimintakulttuurin kehittämiskohteena on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden huomioiminen leikissä. Huomioimme oppimisympäristöjen suunnittelussa sukupuolisensitiivisyyden, kaikkien lasten mukaan pääsyn ja osallisuuden. Yksiköt asettavat omat tavoitteet kehittämiskohteen mukaisesti.
Taatilan kehittämiskohteita:
Ulkoiluissa aikuisen roolin lisääminen leikeissä ja leikin havainnoinnissa
Ulkoleikkien opettaminen ja harjoittelu eri opetusjärjestelyillä, esim. säännöllisesti viikon leikki, joka opetetaan lapsille.
Pienryhmäjärjestelyt rauhallisiin leikkitilanteisiin
Arvioimme esiopetuksen toimintaa esiopetussuunnitelman Pedagogisen suunnittelun ja arvioinnin vuosikellon mukaisesti. https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/opetussuunnitelma/30488920/esiopetus/tekstikappale/30488836
Taatilan esiopetuksen henkilöstö arvioi opetusta ja oppimisympäristöjä viikoittain ja tiimipalaverissa keskustellaan havainnoista tiimin jäsenten kanssa.Toimintaa ja oppimisympäristöjä muokataan tarvittaessa havaintojen ja johtopäätösten pohjalta. Lapsia osallistetaan oppimisympäristön muokkaamiseen. Oppimisympäristöjen arviointia tehdään myös koko koulun henkilökunnan kanssa.
Lapsen oppimissuunnitelmakeskustelut pidetään loka-marraskuun aikana ja kevään arviointikeskustelut maalis-huhtikuun aikana. Lisäksi pidetään keskusteluja aina tarpeen mukaan. Puheeksi ottamisenmallin kolme kysymystä perheen hyvinvoinnista/ tuen tarpeesta ovat osa oppimissuunnitelmakeskustelua. Tarpeen vaatiessa ohjaamme perheitä tuen piiriin.
Keväällä tehdään kysely tulevien eskareiden huoltajille teemoina oppimisympäristö, osallisuus, vuorovaikutus ja toiminta. Syksyllä kyselyn tulokset huomioidaan tulevaa toimintaa suunniteltaessa. Lasten kanssa toteutetaan toiminnallinen laatuarvio loppuvuodesta ja esioppilaiden huoltajille tehdään laatuarviokysely alkuvuodesta. Tuloksia käsitellään lasten kanssa ja tulokset huomioidaan toiminnan suunnittelussa.
Meille Taatilan esiopetuksessa on tärkeää, että jokainen lapsi tulee kohdatuksi esiopetuspäivän aikana. Tavoitteena onkin varmistaa, että jokainen lapsi saa päivittäisten kohtaamisten lisäksi aikuisen jakamattoman huomion. Meillä on käytössämme tuumaustauko -lomake, johon kirjataan säännöllisesti (1xsyksy ja 1x kevät) lapsen kuulumisia, kiinnostuksenkohteita ja toiveita toiminnalle. Saamamme tiedon hyödynnämme toiminnan ja arjen suunnittelussa. Esiopetuksen arjessa keskustelemme lasten kanssa päivittäin heidän toiveistaan ja ajatuksistaan.
Kehitämme päivittäistä liikuntaa. Käytössämme on monipuolinen ja liikuntaan houkutteleva koulun piha ja panostamme lapsen ohjattuun tuettuun liikkumiseen pihalla. Yhteiset ohjatut liikuntahetket kannustavat lasta käyttämään pihaa monipuolisesti ja löytämään uusia leikkiratkaisuja. Esiopetuksen piha on alueen lähiliikuntapaikka ja tukiessamme lapsen motoristen taitojen kehittymistä ”omalla leikkipihalla ” kannustamme samalla myös lasta liikkumaan esiopetuspäivän jälkeen omassa lähiympäristössään yhdessä perheen kanssa. Lisäksi koulun liikuntasali on käytössämme kerran viikossa.
Dokumentoimme ja kokoamme lapsen kansioon materiaalia kuluvan toimintakauden ajalta. Lapsen oma kirja sekä kansio toimivat pedagogisen dokumentoinnin välineinä. Pedanetissa on sähköinen kasvunkansio ja kuukausikirjeet, lapset osallistuvat oman kasvunkansion tekemiseen.
Esiopetuksen oppimisympäristöt
esiops 3.2
Fyysinen ympäristö:
Taatilan koulussa käytössämme on esiopetustilojen lisäksi sovitusti mm. ulkoluokat, liikuntasali, musiikin ja kädentöiden luokat sekä kirjasto. Kaikki päivän ateriat (aamupala, lounas ja välipala) tarjotaan koulun ruokalassa.
Taatilan esiopetus sijaitsee keskellä luontoa ja ulkoilumahdollisuudet ovat kattavat. Luontoa ja lähialueita käytetään oppimisympäristönä aktiivisesti.
Koulun henkilökunnan kanssa sovitaan luokkahuonetarpeista ja niiden käyttömahdollisuuksista.
Tarvitsisimme enemmän jakotiloja, mitkä mahdollistaisivat rauhallisemman oppimisympäristön ja pienemmät ryhmäkoot.
TVT-välineistöä päivitetään ajanmukaiseksi, käytössä olevat laitteet ovat käytössä monipuolisesti.
Psyykkinen ympäristö:
Lasten vahvuuksien tunnistaminen ja niiden vahvistaminen luo pohjaa hyvälle itsetunnolle ja hyvinvoinnille.
Yhteiset säännöt sekä positiivinen ja kannustava ilmapiiri tuovat turvallisuutta.
Arjen havaintojen avulla pyrimme ennaltaehkäisemään estämään kiusaamistilanteita. Käytössämme on Liedon kunnan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen Kiusaamisen ehkäisyn suunnitelma.
Yhteistyö
Yhteistyön rakenteet, tavoitteet ja käytännöt esiopetuksen toteuttamisessa:
Esi- ja alkuopetuksen yhteistyösuunnitelma
esiops 3.3
Esiopetusvuoden aikana tehdään säännöllistä yhteistyötä alkuopetuksen kanssa. Ulkona on mahdollisuus leikkiä yhdessä samalla pihalla koulun oppilaiden kanssa.
Esiopetuksen henkilökunta kuuluu pedagogiseen tiimiin, jossa suunnitellaan ja kehitetään yhteistoiminnan eri muotoja. Säännöllisesti kokoontuu myös eskari-1.lk-2.lk henkilökuntatiimi, mikä kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Koko koulun tiedottaminen sekä yhteiset tapahtumat koskevat myös esiopetusta. Taatilassa kasvatamme lapsia yhteisöllisesti.
Tavoitteena on pitää yllä yhteisöllistä toimintakulttuuria ja tukea tuttuja ihmissuhteita sekä tutustua uusiin kavereihin. Luomme yhdessä Taatilan koulun me-henkeä ja yhteenkuuluvuutta jo esiopetuksesta lähtien. Näin lapsille tulee tutuiksi koulun henkilökunta sekä toimintatavat, jolloin siirtymä kouluun sujuu joustavammin. Harjoittelemme yhteistoiminnan kautta mm. vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja sekä alkavia koululaistaitoja.
Tapaamme matalalla kynnyksellä, vaihtelevin teemoin, sisältäen mm. lukemista, matemaattisia sekä kielellisiä valmiuksia tukevaa toimintaa sekä taito- ja taideaineita.
Kummitoiminta suunnitellaan luontevaksi osaksi esiopetuksen arkea. Koulun 4.-luokkalaiset toimivat esioppilaiden kummeina.
Esioppilaista valitaan edustajat koulun oppilaskuntaan. Uusi oppilaskunnan hallitus valitaan joulukuussa 2025 oppilasvaalilla. Uusi hallitus aloittaa toimintakautensa kevätlukukauden 2026 alussa.
Yhteistyö huoltajien kanssa
Yhteistyö kotien kanssa eli jaettu kasvatusvastuu on Taatilan esiopetuksessa keskiössä koko toiminnassamme. Vaihdamme kuulumisia päivittäin tuonti- ja hakutilanteissa ja kannustamme lasta kertomaan omia kuulumisiaan. Osallistamme koteja mukaan toimintaan mm. erilaisten kyselyjen, palautteenannon sekä lapsen kanssa yhdessä pohdittavien pienten tehtävien kautta.
Avoin tasapuolinen tiedottaminen ja yhteiset tiedottamiskäytännöt on ryhmässämme yhteisesti sovittu ja esiopetuksen pääsääntöisenä tiedottamiskanavana toimii Wilma.
Lapsen oppimissuunnitelmakeskustelut pidetään loka-marraskuun aikana ja kevään arviointikeskustelut maalis-huhtikuun aikana. Lisäksi pidetään keskusteluja aina tarpeen mukaan. Puheeksi ottamisen-mallin kolme kysymystä perheen hyvinvoinnista/ tuen tarpeesta ovat osa oppimissuunnitelmakeskustelua. Tarpeen vaatiessa ohjaamme perheitä tuen piiriin. Ennen esiopetuksen alkamista tutustumisilta. Vanhemmilla on mahdollisuus kertoa lapsen tavoista ja tottumuksista sitä varten olevalla kaavakkeella. Syyslukukaudella vanhempainilta, sekä oppimissuunnittelukeskustelut, johon vanhemmat täyttävät oman kaavakkeen lapsen taidoista ja kiinnostuksen kohteista. Lisäksi kuukausikirje, sekä Wilma-viestit tarvittaessa.
Liedon Taatilan koulun vanhempainyhdistys toimii koko koulun yhdistyksenä esiopetuksesta kuudesluokkalaisiin.
Yhteistyö siirtymävaiheissa
Esiopetuksesta alkuopetukseen siirryttäessä esioppilaan oppimiseen liittyvät asiat siirtyvät siirtopalaverissa alkuopettajalle ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja/tai esiopetussuunnitelma siirtyy kouluun Wilmassa. Asiakirjojen siirtymisestä vastaa lähettävä taho.
Muut:
Liedon Taatilan koulun vanhempainyhdistys toimii koko koulun yhdistyksenä esiopetuksesta kuudesluokkalaisiin. Muita yhteistyötahoja ovat seurakunta, paikalliset palveluntuottajat, liikennöitsijät, liikuntatoimi, kirjasto, urheiluseurat sekä muut esiopetusryhmät.
Moniammatillinen ja monialainen yhteistyö
Yhteistyön arvioinnin käytännöt
Yhteisöllisen opiskeluhuollon käytänteet
(Esiops kpl 6)
Esiopetuksen oppilashuollossa arvioidaan ja suunnitellaan kunkin lapsen tarvitsemaa tukea. Jokainen kohtaaminen lapsen kanssa on oppilashuoltoa, johon osallistuvat kaikki yhteisön aikuiset.
Yksikkökohtainen oppilashuoltoryhmä kehittää, seuraa ja arvioi koko esiopetusyhteisön sekä yksittäisten ryhmien hyvinvointia. Ryhmä huolehtii siitä, että lapsen yksilölliset kasvuun, kehitykseen, oppimiseen sekä terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät tarpeet otetaan huomioon esiopetuksen arjessa. Yksikkökohtaisessa oppilashuoltoryhmässä käsiteltäviä asioita voivat olla esimerkiksi ryhmän ongelmatilanteet ja kiusaaminen. Ryhmä kokoontuu tarvittaessa. Ryhmään kuuluvat kokoonkutsujana päiväkodin johtaja, esiopettaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja sekä tarvittaessa muu esiopetuksen henkilökunta.
Yhteisöllinen oppilashuolto huolehtii oppimisympäristön sekä lasten ja henkilökunnan fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista ja turvallisuudesta.Oppimisympäristön turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvät:
• rauhallinen ilmapiiri
• yhdessä sovitut säännöt
• lasten suojaaminen väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
• yhtenäinen toimintakulttuuri eri tilanteissa
• koulukuljetuksia, tapaturmien ennaltaehkäisyä ja tietoturvallisuutta koskevat toimintatavat
• toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa.
Tapauskohtainen oppilashuoltoryhmä käsittelee yksittäisen lapsen tai lapsiryhmän asioita varhaiskasvatuksen prosessien mukaisesti. Osallistujat kootaan eri asiantuntijatahoista lapsen huoltajan suostumuksella.
Koulukuraattorin tuki on tarkoitettu myös esiopetukseen. Koulukuraattori on Taatilan alakoulussa paikalla joka viikkoa, jolloin hän on myös esiopetuksen kanssa yhteistyössä sovitusti.
Kiusaamisen ehkäisy ja siihen puuttuminen
Tavoitteena on pitää yllä yhteisöllistä toimintakulttuuria ja tukea tuttuja ihmissuhteita sekä tutustua uusiin kavereihin. Luomme yhdessä Taatilan koulun me-henkeä ja yhteenkuuluvuutta jo esiopetuksesta lähtien. Näin lapsille tulee tutuiksi koulun henkilökunta sekä toimintatavat, jolloin siirtymä kouluun sujuu joustavammin. Harjoittelemme yhteistoiminnan kautta mm. vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja sekä alkavia koululaistaitoja.Liedon kaupungilla on laadittu suunnitelma kiusaamisen ehkäisyyn ja siihen puuttumiseen.
Kiusaamisen-ehkaisyn-ja-puuttumisen-suunnitelma
- Kiusaamisen määrittelyn käsittely yksikössä
- Konkreettiset kiusaamisen ehkäisyn käytänteet
- Konkreettiset kiusaamiseen puuttumisen käytänteet
- Suunnitelman arviointi ja seuranta
Oppimisen ja esiopetukseen osallistumisen tuki
(Esiops kpl 5.2)
Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt
- Rakenteelliset opetusjärjestelyt:
- Taatilan esiopetuksessa toimii kolme 14 esioppilaan lapsiryhmää, joissa jokaisessa työskentelee varhaiskasvatuksen opettaja ja lastenhoitaja. Lisäksi esiopetuksessa työskentelee kaksi ryhmäavustajaa, jotka sijoittuvat pääsääntöisesti vihreiden ja keltaisten lapsiryhmiin. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja on paikalla Taatilassa aina maanantaista keskiviikkoon. Lisäksi käytössä on varhaiskasvatuksen toimintaterapeutin reurssi. Keväällä tehdyssä lapsiryhmäjaossa on huomioitu lasten kaverisuhteet.
- Pedagogiset opetusjärjestelyt:
- Oppimisympäristön struktuuri on huomioitu lasten omilla naulakko- ja istumapaikoilla. Välineille ja leluille on omat, kuvitetut paikkkansa. Päivärytmi havainnollistetaan kuvin ja käydään läpi päivittäin lasten kanssa sekä muokataan lapsiryhmän tarpeiden mukaan. Säännöt on tehty yhdessä lasten kanssa. Eri toiminnoissa ovat käytössä erilaiset joustavat ryhmittelyt. Ajankäyttöä ja ennakointia havainnollistetaan visuaalisin keinoin, kuten Time-Timerin kanssa. Leikkialueita rajataan sermein, lisäksi pyritään hyödyntämään muut koulun tarjoamat tilat. Ohjeiden annossa hyödynnetään piirrettyä kuvatukea. Lapsi kohdataan aina kunnioittavasti ja lasta arvostaen. Lapsen mielipiteet kuullaan ja huomioidaan. Kasvattajat antavat positiivista palautetta lapsille, lasta autetaan liittymään ryhmään ja leikkeihin. Käytössä on vireystilan säätelyä tukevia menetelmiä. Lapsilla on saatavilla kuulosuojaimia, istuintyynyjä sekä hypistelyleluja tukemaan keskittymistä. Keskittymistä vaativaa tekemistä tauotetaan ja vuorotellaan liikumisen kanssa. Ulkona on käytössä kattavasti erilaisia liikuntavälineitä. Opetus on toiminnallista ja musiikki on viikoittain vahvasti mukana opetuksessa.
- Muut lasten tarpeista nousevat opetusjärjestelyt, jotka päivitetään pedagogiseen toimintasuunnitelmaan.
- Toimintakertomukseen kootaan lukuvuoden aikana tehdyt lisäykset.
Ryhmäkohtaiset tukimuodot
-opettajan antama yleinen tukiopetus, eriyttämällä, pienryhmäopetus, kartoitukset ja havainnointi. Joustava ryhmittely, lapsen yksilökohtainen tukeminen.
-opettajan opetuskielen tukiopetus, toimitaan kielellisenä mallina, puhetta ja kieltä tukevat lautapelit, visuaalinen tuki, asioiden tutkiminen lapsen kanssa, oppimisympäristön nimeäminen, laulut, lorut, sadut, riimit, lapsen mielenkiinonkohteiden huomioiminen ja kuvatuki.
-erityisopettajan antama opetus; yhteis- ja samanaikaisopetuksena toteutuvaa kielellisen kehityksen opetusta, jo opitun kertausta tai ennakoivaa tukiopetusta esim. esiopetuskirjan lisämateriaalin avulla, toiminnanohjauksen tukeminen visuaalisin keinoin siirtymissä.
- suunnittelu: suunnitellaan yhdessä ope- ja tiimipalavereissa, tiimin keskinäinen keskustelu viikoittain.
- toteutus: erityisopettajan antama opetus toteutuu maanantaista keskiviikkoon. Muu ryhmäkohtainen tuki toteutuu esiopetuksen arjessa päivittäin.
- arviointi: tuen vaikuttavuutta arvioidaan havainnoimalla, dokumentoimalla ja yhteisissä keskusteluissa palavereissa