teknisen työn ohjeita

teknisen piirtämisen vaiheet

TEKNINEN PIIRTÄMINEN

  1. Jaa paperi neljään osaan. Mieti kuinkapäin paperille oleviin osioihin piirtämäsi kuvannot paremmin mahtuvat ja käännä paperi sen mukaisesti
  2. Valitse työstäsi pääkuvantosuunta, sivukuvantosuunta ja yläkuvantosuunta
  3. Piirrä ensimmäiseen neljännekseen työstäsi kuva pääkuvantosuunnasta katsottuna (yleensä siitä suunnasta, josta se on parhaiten tunnistettavissa)
  • piirrä ns. 2d-kuva, jolloin siinä näkyy vain korkeus ja leveys (=tasokuva). Kuva ei siis saa olla ns. kolmiulotteinen, jolloin samassa kuvassa näkyy kappaleesta muotoja useista sivuista
  • piirrä riittävän iso kuva, johon mahtuu myöhemmin myös mitoitusmerkintöjä. Jätä kuitenkin myös kuvan ympärille tilaa mitoitusmerkinnöille
  • piirrä kuva siten, että kaikkien materiaalien paksuus tulee esiin (esim. ohut peltilevy ei ole vain yksi viiva vaan materiaali, jolla on pohja ja pintatasot eli päistään yhdistetyt kaksi viivaa)
  • piirrä piiloonjäävät muodot (muodot, jotka jäävät jonkin tason tai pinnan taakse ja silmä ei niitä valmiissa tuotteessa näe) katkoviivalla
  • taivutetut osat piirretään tarvittaessa suorina siten, että suoristettu osuus on katkoviivalla ja taivutettu valmis muoto yhtenäisellä viivalla
  • reikien ja putkien keskilinjan voi tuoda esiin pistekatkoviivalla
  • joskus oikein pitkien ja ohuiden kappaleiden pituutta lyhennetään ns. repäisemällä keskeltä pala pois, jolloin piirustuksessa jätetään piirtämättä osa kpl:een keskivaiheelta ja piirretään pelkät päätyosat ja kiukan pitkästä varresta. Tällöin varren keskiosaan piirretään vielä sahalaitaiset repäisyviivat osoittamaan, että keskeltä puuttuu pala samaa muotoa
  1. Piirrä toiseen neljännekseen kuvanto (edellisen kuvan oikealle puolelle) tuotteen vasemmalta sivulta nähtynä. Piirrä samat vaiheet kuin edellisessäkin kuvassa.
  2. Piirrä kolmanteen neljännekseen (ensimmäisen kuvannon alapuolelle) kuvanto tuotteen ylhäältä nähtynä edellisten ohjeiden mukaisesti
  3. Lisäksi osioihin voi lisätä yksityiskohtia osoittavia apupiirroksia (suurennoksia) tai leikkauskuvantoja. Suurennokset osoitetaan piirtämällä kehä kuvantoon suurennettavasta alueesta. Samanlainen kehä piirretään isompana paperin tyhjälle kohdalle, ja kehän sisään piirretään suurennettuna sama kohta kuin kuvannossa.
  4. Leikkauskuvanto osoitetaan pistekatkoviivalla katkaisemalla jokin kuvan kohta ja pistekatkoviivan päihin merkitään nuolet siihen suuntaan, johon työn tekijän ajatellaan katsovan. Nuolien viereen lisätään vielä kirjaimet esim. A-A. Toisaalle paperin tyhjään kohtaan lisätään nimi ”Leikkaus A-A” ja sen yhteyteen piirretään, miltä leikatusta kohdasta näyttää nuolen suuntaan katsottuna.
  5. Lisää jokaiseen kuvantoon materiaalien paksuuden osoittavat mittaviivat kaksipäisin nuolin
  6. Lisää jokaiseen kuvantoon materiaalin pituutta tai leveyttä osoittavat mittaviivat. Jos mittaviivaa ei saa piirrettyä kuvan sisäpuolelle, niin piirrä se ulkopuolelle ja lisää mitta-apuviivat osoittamaan tarkat mitan alku- ja loppukohdat. Huomaa, että työstä tulee sekava, jos mittaviivat piirretään ristiin tai toistensa yli, joten vältä tekemästä näin ja siirrä osa mitoista siksi kuvan ulkopuolelle
  7. Lisää kuvantoon tarvittavat tekemiseen/valmistamiseen tarvittavat mitat. Näitä ovat esim. reikien keskipisteet kappaleen reunoista paikallistettuna, eri osien paikallistaminen toisiin osiin nähtynä tai kohta/etäisyys reunasta, johon tulee jokin taivutus, muodon muutos tms.
  8. Lisää jokaisen mittaviivan päälle mittaluku millimetreinä ilmoitettuna. Huomaa, että merkintää ”mm” ei merkitä, vaan kaikki etäisyydet merkitään pelkin numeroin ja aina yksikkö on automaattisesti millimetrein ilmoitettuna. (Esim. numero 100 on 100mm eli 10 senttimetriä ja 1000= 1 metri)
  9. Lisää jokaiseen kuvantoon kaikkiin eri osiin osanumero. Tämä tapahtuu siten, että juokseva numero (1, 2, 3…..) on merkitty kuvan ulkopuolelle ja se on ympyröity. Lisäksi ympyrän reunasta alkaen osoitetaan viivalla ko. osan paikka kuvassa.
  10. Piirrä neljänteen neljännekseen taulukko, jonka nimi on osaluettelo. Nimen alle tulee viisi saraketta; osan numero, nimi, koko/ paksuus x leveys x pituus, materiaali, kpl määrä.
  11. Täytä taulukko kuvantoihin piirretyistä mitoituksista saaduilla tiedoilla;
  • osanumero on sama juokseva numero kaikista osista, jotka laitoit kuvantoihin edellisessä ohjeessa
  • nimen osille voi antaa hyvin vapaasti. Yleensä nimi kuvastaa osan tehtävää tuotteessa (esim. jalka, alusta, varsi jne…), mutta se voi olla myös keksitty
  • koko-sarakkeeseen tulevat mitat täytyy löytyä kuvannoistakin. Yleensä tähän tulee kolme mittaa (esim. 50x50x100) mutta pyöreissä kappaleissa riittää kaksikin mittaa (halk.50x100)
  • materiaali määräytyy sen mukaan mistä tavarasta ko. osa on valmistettu. Siinä mainitaan siis esim. teräsputki, liimalevy, muoviakseli…
  • kpl-määrä määräytyy valmiissa työssä olevien samanlaisten ja samankokoisten osien yhteislukumäärästä. Esim. nelijalkaisessa tuolissa osaluettelossa on mainittu jalan mitat ja kpl määrä –sarakkeessa määräksi on laitettu 4
  1. Lopuksi paperin toiselle puolelle kirjoitetaan luettelo ”Menetelmät / Riskit”. Luettele kaikki menetelmät ja laitteet, joita käyttämällä ko. tuote valmistetaan. Lisäksi jokaisen menetelmän/laitteen kohdalle lisätään riskit ja kaikki ne asiat, jotka tulee ottaa huomioon ko. laitteen/ menetelmän turvallisessa käyttämisessä. (esim. MIG-hitsauskone: UV-säteily, kipinät, kuumat kappaleet…)

Teknisen työn teesit tuloksen takaamiseksi

1. TAJU
Taju tarkoittaa sitä, että hallitsee kokonaisuuden ja ymmärtää asioiden riippuvuussuhteet sekä osaa lukea työympäristössä tapahtuvia muutoksia. Tarvitsee myös tajuta, mitä on tekemässä ja miten haluttu tavoite aiotaan toteuttaa. Työstä pitää siis tehdä suunnitelma.

2. TIETO
Tekeminen ei onnistu ilman osaamista eli tietoa. Tarvitsemme tietoa mm. eri materiaaleista, niiden käyttäytymisestä sekä tietoa erilaisista koneista ja laitteista. Tieto lisääntyy kokemusten myötä.

3. TAITO
Pelkkä edellä todettu tieto ei riitä, vaan tarvitaan taitoa myös soveltaa se. Se vaatii usein sitkeää harjoittelua ja usein kokeilujakin. Myös toisten tekijöiden kokemusten soveltaminen on usein hyvä keino lisätaitojen kartuttamiseksi. Pidä siis silmäsi auki, katso mitä ja miten muut ryhmässäsi tekevät.

4. TOTUUS
Tekeminen onnistuu vain totuuden avulla. Hetken voi ehkä ”sumuttaa”, mutta pitkällä tähtäyksellä vain totuus vie perille. Pohtimalla itse oppii aina eniten. Jos tekee vain toisen antaman sanelun pohjalta tai käyttää valmiita osia, niin oppiminen jää pinnallisemmaksi. Kun sitten myöhemmin joutuukin tekemään jotakin itsekseen ja aiemmin on sumuttanut, niin väärä totuus paljastuu.

5. TURVALLISUUS
Kaikessa tekemisessä tärkeintä on turvallisuus. Onnettomuus voi romuttaa kaiken, joten sen välttämiseksi kannattaa ja pitää panostaa. Tunne laitteet ja menetelmät, mieti etukäteen mitä ja miten oikeastaan olet tekemässä. Älä lähde tekemään mitään vaarallista tai väärällä asenteella. Ja ethän turvaudu liikaa sanontoihin ”rapatessa roiskuu” tai ”tekevälle sattuu” sillä turvallisella työtavalla toimiessa ei ”roisku” tai ”satu”.

6. TAIPUISUUS
Tekeminen edellyttää taipuisuutta. Erilaisissa tilanteissa tarvitaan hyvinkin paljon joustavuutta sekä toisten oppijoiden että menetelmien suhteen. Pienet vastoinkäymiset eivät saa lannistaa, vaan ohjata etsimään uusia polkuja. Muista, että monissa työvaiheissa ei ole olemassa vain yhtä oikeaa menetelmää, vaan saamaan lopputulokseen voi päästä useita eri reittejä.

7. TAHTO
Työssä eteneminen vaatii voimakasta tahtoa. Täytyy olla tahtoa, mihin pyrkii. Tahto myös monesti tarttuu toisiin tekijöihin. Tahto näkyy työhön sitoutumisena, työn valmistumisen etenemisessä sekä lopputuloksen laadukkuudessa.

8. TEHO
Työssä eteneminen tarvitsee myös tehoa. Toisin sanoen kannattaa keskittyä oleellisiin asioihin ja siihen, että toiminta sujuu järkevästi. Tehokkaassa toiminnassa mietimme ajan käyttöä, tilan suomia mahdollisuuksia ja turhan toiminnan minimoimista. Tehokkaalla työskentelijällä ei ole aikaa tunnin häiritsemiseen.

9. TULOS
Kun olet kohtuullisen hyvin onnistunut toteuttamaan edellä olevat kahdeksan teemaa, niin jälkeäkin pitäisi tulla. Muuten kaikki on turhaa. Hyvä tulos kannustaa uusiin haasteisiin. Saatuasi työsi valmiiksi, et ole ainoastaan saanut mielekkään tuotteen vaan sen valmistumisprosessin aikana olet myös saanut kosolti uusia taitoja ja kokemuksia. Näitä opittuja asioita voi sitten käyttää jatkossa hyödyksi ja ottaa uusia, hiukan vaativampiakin haasteita vastaan.

(Nämä teemat on sovellettu yrittämisen kahdeksasta t:eestä, jotka sain Laukaan yrittäjien puheenjohtajalta keväällä 2010)