Analysoi aineistossa 7.A kuvatun kiinalaisen huvipuiston toimintatapoja kehityspsykologisen tiedon valossa.

Aineisto 7.A Tekstikatkelma ja kuvat: Kiinalaisessa huvipuistossa taapero tekee kolme työvuoroa putkeen – viisivuotias saa käteensä konepistoolin

HVP: Kyseessä on kehittelytehtävä. Hyvä vastaus edellyttää kehityspsykologian käsitteiden ja teorioiden monipuolista hallintaa ja taitoa soveltaa niitä annettuun aineistoon. Hyvässä vastauksessa voidaan tarkastella mm. leikin merkitystä lapsen kehityksessä. Erityisesti roolileikit ja samaistuminen tarjoavat helpon näkökulman lähestyä annettua aineistoa. Hyvässä vastauksessa voidaan tarkastella myös lapsen itsetunnon kehitystä sekä reaali- ja ideaaliminän suhdetta. Aineistoa voidaan lähestyä lisäksi lapsen omien tavoitteiden (unelmat) ja motivaation kautta. Huvipuisto tarjoaa myös ikkunan aikuisten maailmaan ja samalla yhteiskuntaan. Huvipuistoa voi tarkastella siten myös sosiaalistumisen näkökulmasta ja kulttuurisena ilmiönä.

Aineistossa kerrotaan myös, että kaupungeissa oppii odottamaan, joten vastaukseen voi sitoa tietoa myös itsesäätelyn kehityksestä. Aineistossa kerrotaan lisäksi, että huvipuistoilla on kasvatuksellisia tavoitteita. Hyvässä vastauksessa voidaan pohtia, miten paljon yksittäisellä huvipuistokäynnillä voidaan todellisuudessa ajatella saavutettavan pysyviä kasvatuksellisia tavoitteita. Aineisto ei kerro, minkä ikäisille lapsille huvipuisto on suunnattu. Kuvat antavat kuitenkin viitteitä siitä, minkä ikäisiä lapsia puistossa käy. Hyvässä vastauksessa arvioita lasten iästä voi käyttää vastauksen rakentamisen apuna. 

13 − 16 p. Vastaukseen sisältyy oleellista kehityspsykologista tietoa ja sitä käsitellään luontevasti. Aineistoa on myös hyödynnetty melko hyvin. Vastauksessa on jonkin verran kehittelyä ja arviointia, ja se on hyvin jäsennetty ja perusteltu.

22 − 25 p. Kehityspsykologisen tiedon ja käsitteistön hallinta on kiitettävää. Aineistoa on hyödynnetty hyvin. Psykologista tietoa sovelletaan ja kehitellään suhteessa aineistoon vakuuttavalla ja selkeällä tavalla. Vastaus on kokonaisuutena kiitettävästi jäsennetty ja perusteltu.

Leikkiminen on lapselle miellyttävää, aktiivista ja nautittavaa spontaania toimintaa, johon ei liity ulkoisia tavoitteita. Leikissä lapsi hankkii ja hioo sosiaalisia, emotionaalisia, fyysisiä/motorisia ja henkisiä taitojaan. Lapsen aktiivinen osallistuminen omalla toiminnallaan on leikin merkittävin piirre. Viiden ja seitsemän ikävuoden tienoilla leikki jäsentyy ja muuttuu monipuolisemmaksi. Leikkiin tulee rooleja ja asioita nähdään muiden näkökulmasta. Maailman muuttuu realistisemmaksi. Leikki on kanava ja harjoittelua tuleviin ihmissuhteisiin sekä askareisiin. Lapsi valitsee itse ajan leikille, mutta leikkiä varten voi myös rakentaa suotuisia ympäristöjä. 

Huvipuiston toimintatapojen analysointia voi tehdä esimerkiksi seuraavien kehityspsykologian näkökulmien pohjalta:

• Työhöntutustumiseen suunnitellun huvipuiston konsepti ei ole vain viihteellinen vaan opetuksellinen, sen tarkoituksena on sosiaalistaa lapset osaksi yhteiskuntaa. Sosiaalistumisprosessissa omaksutaan kulttuurin arvoja ja normeja. Tässä ohjataan lasten ajatuksia työntekemisen arvostamiseen. Ammatteja kerrotaan aineistossa olevan 84, joten ne edustanevat laajasti erilaisia ammatteja - tällöin viesti on “kaikenlainen työ on tärkeää”.
• Aineistossa kerrotaan, että vastaavanlaisia huvipuistoja on myös muualla päin maailmaa, joten kyse ei ole vain kiinalaiseen kulttuuriin liittyvästä ilmiöstä. Kiina mielletään kollektivististen kulttuurien piiriin kuuluvaksi, jossa korostuu yhteisöllisyyden korostaminen.
• Leikki on lapsille luontainen oppimisen väline, tämän ikäiset lapset pystyvät jo hyvin vuorovaikutteiseen rooli- ja mielikuvitusleikkeihin. Nuorimmille lapsille sääntöleikit voivat vielä olla haastavia, mutta esimerkiksi seitsenvuotiailta onnistuu leikkityöpaikan rooleihin vaadittavien ohjeiden ja sääntöjen noudattaminen.
• Työroolien kautta lapsi voi samaistua ja mallioppia. Hoivaavat leikit kehittävät empatiataitoja, tehdastyössä korostunee karkea- ja hienomotoristen taitojen käyttö. Erilaiset ammattileikit kuten kauppa-, lääkäri-, opettajaleikit ovat kuuluneet lasten leikkeihin luonnostaan aina. Niiden avulla luontaisesti harjoitellaan kehityksen eri osa-alueita.
• 3-8 -vuotiaat lapset elävät monien kehityksen osa-alueiden osalta herkkyyskausia, joten uuden oppiminen on helppoa ja esim. kyselykautta elävä lapsi haluaa luontaisesti oppia uusia asioita.
• Työtehtävät ovat usein sukupuolittuneita. Kuvien perusteella on pääteltävissä, että suklaatehtaassa ja lentäjän paikalla istuu poika, lääkäreinä ja sotilaina on sekä tyttöjä että poikia. Näyttäisi siltä, että lapsia ei ohjattaisi sukupuoliroolien mukaisesti perinteisiin miesten tai naisten ammatteihin. 
• Yhtenä ammattina muiden joukossa on sotilaan ammatti. Joidenkin kasvatusihanteiden mukaan lasten pyssyleikkejä olisi rajoitettava, esimerkiksi kaikki päiväkodit Suomessa eivät salli leluaseilla leikkimistä. On esitetty, että se virittäisi lapsissa aggressiivisia käyttäytymismalleja (Albert Bandura) tai laadultaan vääristynyttä moraalia (Lawrence Kohlberg). Toisaalta voidaan ajatella, että tässä kontekstissa ammattisotilaan työ esitetään yhtenä osana järjestäytynyttä yhteiskuntaa.
• Tunnetaitoja opitaan siinä, kun mukava leikki on keskeytettävä ja siirryttävä seuraavaan pisteeseen. Aineistossa kuvattu odottaminen vaatii myös itsesäätelykykyä, jota kuvataan esim. Walter Mischelin klassisessa vaahtokarkkikokeessa. Itsesäätely ei liene kaikilla leikkijöillä kehittynyt, joten vuoron odottaminen voi olla vaativaa.
• Huvipuistopäivän tuottamia onnistumisen ja epäonnistumisen kokemuksia voi tarkastella Erik Homburger Eriksonin teorian kehitystehtävien valossa: leikki-iän aloitteellisuus-syyllisyys ja kouluiän ahkeruus-alemmuus. Myönteiset kokemukset “työtehtävissä onnistumisesta” voivat tukea lapsen itsetuntoa ja minäpystyvyyttä varsinkin jos huvipuiston ilmapiiri on kannustava eikä liian suorituskeskeinen.
• Lev Vygotskyn lähikehityksen vyöhyke: Lapset pääsevät ohjatussa ja turvallisessa ympäristössä harjoittelemaan aikuisten avulla uusien taitojen oppimista.
• Jean Piaget: Työpisteiden tehtävät kehittävät monia kognitiivisia taitoja esim. päätöksentekoa, ongelmanratkaisua, tiedollista oppimista, luovuutta ja muistin toimintaa.
• Leikkipisteistä vaihdetaan 30 minuutin jälkeen, aika on ikätasolle sopiva, koska tarkkaavaisuutta voi olla vaikea ylläpitää kauan. Päivän kestävä työhön tutustuminen saattaa olla raskas ja kuormittava kokemus ikätaso huomioon ottaen. 

13 - 16 p. Vastauksessa annetaan useampia esimerkkejä, miten huvipuiston toiminta voi vaikuttaa lapsen kehitykseen. Perustelut nojaavat kehityspsykologian käsitteisiin, teorioihin tai tutkimustietoon. 

22 - 25 p. Vastauksessa on analysoitu aineiston esillenostamia ilmiöitä monipuolisesti ja/tai kriittisellä otteella. Kiitettävässä vastauksessa perustelut on yhdistetty mielekkäästi kehityspsykologiseen tietoon. 

Kriittisesti voi pohtia esimerkiksi, jättääkö valmis konsepti tilaa luovalle leikille. Vastauksessa joku saataa pohtia lastenoikeuksien kautta lapsityökieltoa, toisaalta leikinomaisessa “työpäivässä” tuskin rasitutaan. 

Oppiainerajat ylittävänä lisäansiona voi olla esimerkiksi pohdinta Kiinan yhden/kahden lapsen politiikan merkityksestä, joka näkyisi vanhempien haluna panostaa kaikkensa ainokaisensa kasvatukseen. Väkirikkaassa maassa kilpailu tulevaisuuden työpaikoista on kovaa, jolloin kasvatuksessa saattaa näkyä myös ns. tiikeriäiti -ilmiö ja suorituskeskeisyys.

Lapsen kiintymyssuhteen arvioiminen (20 p.)

Arvioi tekstissä (aineisto 4.A) kuvatun Maija-nimisen lapsen käyttäytymistä kiintymyssuhdeteorian valossa. Minkälainen kiintymyssuhde Maijalla todennäköisesti on, ja miten se voi vaikuttaa hänen kehitykseensä?

Aineisto:

4.A Teksti: Maija-nimisen lapsen kiintymyssuhteen kuvaus

HVP: Hyvässä vastauksessa kiintymyssuhde tunnistetaan turvalliseksi kiintymykseksi isään, äitiin ja myös päiväkodin omahoitajaan. Aineistoon ei sisälly mitään merkkejä turvattomasta kiintymyssuhteesta. Kokelas osaa reflektoida lapsen käytöstä kiintymyssuhdeteorian ja kiintymyssuhdekäyttäytymisen näkökulmasta. Hänen käsitteellinen tai teoreettinen tietämyksensä aiheesta tulee selkeästi esiin esimerkiksi Bowlbyn ja Ainsworthin teorioiden avaamisen kautta. Aamuiseen eroon äidistä liittyy ikävää ja ahdistusta, jotka Maija selvästi näyttää tai ilmaisee. Maija toipuu siitä nopeasti omahoitajan sylissä. Päivän aikana Maija leikkii ikätyypillisesti itsekseen tai rinnakkaisleikkiä. Hädän hetkellä Maija hakee lohtua omahoitajalta. Isän tullessa hakemaan Maija on hyväntuulinen ja osoittaa läheisyyttä, mutta ei tarraudu isään, vaan tuntee olonsa turvalliseksi. Illalla kiukkuja ja väsymystä on enemmän kuin kotipäivänä; päivä on ollut Maijalle selvästi myös pitkä. Kiukkukohtaukset kuuluvat kuitenkin myös tähän ikään ja laukeavat helposti väsymystilanteissa. Koti voi olla myös vielä turvallisempi paikka osoittaa kiukkua kuin päiväkoti. Vastauksessa osataan kertoa mihin asioihin turvallinen kiintymyssuhde voi vaikuttaa. Samalla on olennaista myös harjoittaa kriittisyyttä, sillä kiintymyssuhteet voivat muuttua elämän aikana, ja kehitykseen vaikuttavat monet muutkin asiat.

9–11 p. Vastauksessa osataan kertoa, että kyseessä on todennäköisesti turvallinen kiintymyssuhde. Vastaukseen sisältyy pääosin mielekästä kiintymyssuhteisiin liittyvää psykologista tietoa ja käsitteistöä, joiden varassa osataan kertoa, mitä kiintymyssuhde tarkoittaa ja miten se näyttäytyy päivän eri vaiheissa. Turvallisen kiintymyssuhteen merkitystä myöhemmälle kehitykselle kuvataan jonkin verran. Vastaus on pääosin tehtävänannon mukainen. Aineistoa on hyödynnetty melko hyvin. Vastaus on jäsentynyt, vaikka osa tekstistä jäisi hiukan irralliseksi. Psykologisen tiedon soveltaminen ja arviointi on hyvätasoista. Perusteluja on useissa kohdissa, ja ne ovat paikkansa pitäviä. 

15–17 p. Vastauksessa käytetään kiintymyssuhdeteorioiden ja -tutkimusten käsitteistöä kiitettävästi selitettäessä Maijan käyttäytymistä päivän aikana. Vastauksessa huomioidaan myös muita tekijöitä, jotka vaikuttavat lapsen käyttäytymiseen riippumatta kiintymyssuhteen laadusta (iän mukaiset leikkitaidot ja kiukkukohtaukset). Turvallisen kiintymyssuhteen merkitystä myöhemmälle kehitykselle kuvataan oivaltavasti ja myös kriittisesti ottaen huomioon kehitykseen vaikuttavat muut tekijät ja kiintymysten muovautuminen kehityksen aikana. Vastaus on pääosin tehtävänannon mukainen. Aineistoa on hyödynnetty hyvin. Vastaus muodostaa kiitettävästi jäsentyneen kokonaisuuden. Psykologista tietoa sovelletaan ja arvioidaan kiitettävästi. Perustelut ovat selkeitä ja vakuuttavia. 

Vastauksessa tulee käsitellä tehtävän kaikkia osia: 

• arvioi tekstissä (aineisto 4.A) kuvatun Maija-nimisen lapsen käyttäytymistä kiintymyssuhdeteorian valossa
• minkälainen kiintymyssuhde Maijalla todennäköisesti on, ja
• miten se voi vaikuttaa hänen kehitykseensä? 

Näkökulmia, joita vastauksessa voi esitellä:

• kiintymyssuhdeteoria on psykoanalyytikko John Bowlbyn kehittämä äidin ja lapsen välistä kiintymyssuhdetta tarkasteleva teoria. Myöhemmin teoriaa on laajennettu koskemaan myös muita läheisiä hoivaajia.
• kokelas voi esitellä kiintymyssuhdeteorian eri kiintymyssuhdemallit
• turvallinen
• välttelevä
• ristiriitainen
• kokelas voi myös huomioida, että teoriaan on lisätty myöhemmin myös jäsentymätön kiintymyssuhde
• Mary Ainsworth ja vierastilannemenetelmä; Bowlbyn esittelemän kiintymyssuhdeteorian testaamista ja tarkentamista tutkimusten avulla
• Maija on taaperoikäinen; Ainsworthin vierastilannemenetelmä on tarkoitettu 12-20 kk ikäisten lasten kiintymyssuhteen kokeelliseen tutkimiseen
• vierastilannemenetelmällä voidaan havainnoida vauvan ja äidin kiintymyssuhdetta 
• Maijan käyttäytymistä arvioitaessa kiinnostuksen kohteena on kiintymyskäyttäytyminen (Maija itkee äidin poistuessa, mutta pystyy luottamaan omahoitajaansa ja kokea olonsa turvalliseksi tämän sylissä)
• kiintymyskäyttäyminen = miten lapsi käyttäytyy stressaavassa tilanteessa, jossa hän kokee turvallisuudentunteensa olevan uhattuna, esim. joutuessaan eroon vanhemmastaan 
• temperamentti, temperamentin ja ympäristön yhteensopivuus, temperamenttipiirteet tai -tyylit ja kiintymyssuhteen muodostuminen
• kokelas voi huomioida myös sen, että kuvaus koskee tiettyä rajattua ajanjaksoa ja on täten rajallinen tarkastelunäkökulma Maijan kiintymyssuhteeseen

Kiintymyssuhteen mahdolliset vaikutukset myöhempään kehitykseen, muutamia mahdollisia huomioita:

• turvallinen kiintymyssuhde luo lapselle hyvän pohjan terveen minäkäsityksen ja itsetunnon kehittymiselle
• turvallisella kiintymyssuhteella on myönteisiä vaikutuksia kognitiiviseen kehitykseen. Turvallinen kiintymyssuhde mahdollistaa virikkeellisen ja kognitiivisesti stimuloivan turvallisen kehitysympäristön.
• turvallisen kiintymyssuhteen omaavilla pojilla havaittu vähemmän aggressiivisuutta
• perusluottamuksen kehittyminen ja sen vaikutus sosiaalisiin suhteisiin
• voi myös huomioida, että kiintymyssuhteet voivat muuttua kehityksen aikana monta kertaa ja heijastavat sitä vuorovaikutusympäristöä, jossa ihminen elää
• turvallisella kiintymyssuhteella myönteinen vaikutus aivojen kehitykseen
• voi olla myös pohdintaa lapsuuden kiintymyssuhteen ja aikuisuuden kiintymystyylin suhteesta; on syytä huomioida, että myöhempien ikävaiheiden kiintymystyylien ennakointi tai ennustaminen suoraan lapsuuden kiintymyssuhteen perusteella ei ole yksiselitteistä; kiintymyssuhde on dynaaminen kokonaisuus, joka muovautuu ja muokkautuu yksilön kehityksen aikana
• vauvaiässä (1 v.) mitattu kiintymyssuhdeturvallisuus ennustaa melko epävarmasti kehitystä, kun taas on tutkimusnäyttöä siitä, että vanhempien sensitiivisyys lapsen tarpeita kohtaan ensimmäisten vuosien aikana ennustaa paremmin myöhempää kehitystä
• kiintymyssuhteilla voi olla myös ylisukupolvista jatkuvuutta (Fonagyn ym. havainnot)
• kiintymyssuhteen pohjalta tehtävä liian pitkälle menevä spekulaatio voi olla myös vastauksen heikkous; yksilölliseen kehitykseen vaikuttaa laajasti etä - ja lähiympäristö, esimerkiksi kaverit, perhe, ympäröivä yhteiskunta ja kulttuuri
• kehitys ja kiintymyssuhteet ovat dynaamisia

9−11 p. Samoin kuin HVP

15−17 p. Samoin kuin HVP

Analysoi keppihevosharrastusta ja siihen liittyvää yhteisöllistä ilmiötä nuoruusiän kehityksen näkökulmasta.

Aineisto:

6.A Video: Hobbyhorse Revolution -dokumenttielokuvan traileri

HVP: Hyvässä vastauksessa kehitellään keppihevosteemaa sekä kehityspsykologisesta että yhteisöllisestä näkökulmasta. Nuoruus jakautuu varhais-, keski- ja myöhäisnuoruuteen. Videolla esiintyy monen ikäisiä nuoria ja nuoruuteen siirtyviä lapsia. Tyypillisesti ajatellaan, että nuoruusiässä jätetään taakse lapsuuden mielikuvitusleikit, mutta keppihevosharrastus selkeästi häivyttää lapsuuden ja nuoruuden rajaa ja tuo leikin käsitteen uuteen kontekstiin, jossa leikki sekoittuu tavoitteelliseen harrastamiseen. Harrastus näyttää myös yhdistävän eri-ikäisiä lapsia ja nuoria uudella tavalla. Keppihevosharrastuksessa yksi ulottuvuus on mielikuvitus: keppihevosharrastajat voivat kuvitella omalle hevoselleen ominaisuuksia, ja näitä hevosia rakastetaan aidosti. Hyvässä vastauksessa oivalletaan, että mielikuvitukseen vetoavat harrastukset eivät rajoitu lapsuuteen. Rinnastuksia voi tehdä esimerkiksi roolileikkeihin, kuten larppaamiseen.

Keppihevosilmiön mielenkiintoisuus liittyy myös siihen, että harrastajat ovat yhdessä voittaneet stereotypiat ja normatiiviset odotukset siitä, mitkä leikit kuuluvat mihinkin ikään. Yhteisöllisyys tuo harrastajille voimaa ja iloa, ja uusien keppihevosharrastajien on helppo liittyä yhteisöön, joka on levittäytynyt sosiaaliseen mediaan ja erilaisiin tapahtumiin ja josta on tullut yleisesti hyväksytty ja tunnustettu.

Kyse ei selvästikään ole vain leikistä, vaan harrastusta voi lähestyä myös liikunnan ja urheilun kautta. Harrastajat ovat todella taitavia, ja harjoittelutunteja voi olla takana yhtä paljon kuin minkä tahansa muun urheilulajin harrastajilla. Keppihevosella voidaan ratsastaa kouluratsastusta ja hypätä korkeita esteitä. Se vaatii perehtymistä ja tavoitteellista harjoittelua. Toisin kuin perinteisissä urheilulajeissa, tässä lajissa näyttää siltä, että lapset ja nuoret valmentavat ja kannustavat toisiaan aikuisten sijaan. Yhteisö näyttää omaksuneen kaikkia kannustavan ja hyväksyvän tavan toimia. Vastauksessa voidaan pohtia, mikä merkitys tällaisella yhteisöllisyydellä ja yhteenkuuluvuudella on nuorten mielenterveydelle ja hyvinvoinnille. Myös liikunnan vaikutuksia harrastajien kehitykseen voidaan vastauksessa pohtia.

Hyvässä vastauksessa voidaan esimerkiksi kehittää ajatusta siitä, miten syntyvät normatiiviset käsitykset ja skeemat tietyille ikävaiheille tyypillisestä käyttäytymisestä ja miten ne ohjaavat esimerkiksi nuorten kehitystä. Nuorisokulttuuri ei ole kuitenkaan yhtenäinen käsite, vaan aina on ollut erilaisia alaryhmiä ja niihin liittyviä kiinnostuksen kohteita. Keppihevosharrastus näyttää selkeästi muokanneen nuorisokulttuuria, mutta samalla se voi häivyttää lapsuuden ja nuoruuden, ja miksei myös aikuisuuden, rajaa. Ilman sosiaalista mediaa ja elokuvaa, jotka tavoittavat globaalisti kymmeniä miljoonia ihmisiä, uusien mallien tai trendien luominen on kuitenkin vaikeaa. Vastauksessa voidaan pohtia myös keppihevosharrastuksen esiintulon merkitystä suvaitsevaisuuden kasvulle.

Hyvässä vastauksessa nuoruusiän kehityshaasteita, kuten identiteetin muodostusta, voidaan

tarkastella keppihevosharrastuksen kautta. Kysymys antaa oivia mahdollisuuksia soveltaa

tietoa ilmiöön eri tavoin. Vastauksessa voidaan pohtia rohkeutta olla oma itsensä ja näyttää

tämä muille, vaikka edelleen harrastukseen varmasti liittyy myös negatiivisia ennakkokäsityksiä tai vähättelyä. Elokuvassa harrastajina nähdään pääosin tyttöjä, minkä syitä voidaan myös pohtia vastauksessa.

9−11 p. Kokelas pohtii keppihevosteemaa sekä kehityspsykologisesta että yhteisöllisestä

näkökulmasta pääosin mielekkään psykologisen tiedon ja käsitteistön varassa. Aiheeseen

liittyvän tiedon hallinta on hyvää, mutta osittain rajoittunutta. Vastaus on jäsentynyt, vaikka

osa tekstistä jäisi irralliseksi. Psykologisen tiedon soveltaminen, kehittely ja arviointi on hyvätasoista. Perusteluja on useissa kohdissa, ja ne ovat paikkansa pitäviä.

15−17 p. Kokelas pohtii keppihevosharrastusta sekä kehityspsykologisesta että yhteisöllisestä näkökulmasta oikeaan osuvan ja monipuolisen psykologisen tiedon ja käsitteistön varassa. Tiedon hallinta on kiitettävää. Vastaus muodostaa kiitettävästi jäsennellyn kokonaisuuden. Psykologista tietoa sovelletaan, kehitellään ja arvioidaan kiitettävästi. Perustelut ovat selkeitä ja vakuuttavia.

Tehtävää pidettiin innostavana ja aineistoa autenttisena. 

Vastauksessa voi painottua joko kehityksellinen näkökulma tai yhteisöllinen näkökulma, kunhan molempia löytyy ja painopiste on nuoruusiän kehityksen ilmiöissä. 

Kiinnitettiin huomiota käsitteiden yhteisöllinen näkökulma ja yhteisöllinen ilmiö käyttöön tehtävänannossa ja HVP:ssä: käsitteiden välinen ero saattaa hämmentää.

Kehityksellisiä näkökulmia voi valita kehityksen eri osa-alueilta:

• fyysis-motorinen kehitys
• motoriset taidot (hienomotoriikka, karkeamotoriikka) ja toiminnanohjaus
• nuoren kehon muutokset edellyttävät kehonkuvan kehittymistä
• keppihevosharrastus urheiluna / liikuntana => fyysinen terveys ja hyvinvointi
• kognitiivinen kehitys
• luovuuden, mielikuvituksen kehittyminen
• mallioppiminen ja lähikehityksen vyöhyke oppimisessa (Vygotski): vanhemmat taiturit ohjaavat nuorempia
• ajattelun taitojen, tavoitteiden asettelun kehittyminen
• vastuullisuuden kehittyminen (hevosia hoidetaan kuin oikeita eläimiä)
• psykososiaalinen / sosioemotionaalinen kehitys
• minäkäsityksen, identiteetin kehittyminen (Marcia)
• sukupuoliroolien ja sukupuoli-identiteetin kehitys
• vertaissuhteiden, roolimallien merkitys
• keppihevosharrastus leikkinä: esim. roolileikki, roolinottokyky
• sosiaalinen identiteetti rakentuu
• omien persoonallisuuden ominaisuuksien heijastaminen keppihevosen persoonallisuuteen => auttaa oman identiteetin hahmottamisessa
• keppihevoset kaukorakkauksien sijaan, itsenäistyminen vanhemmista
• pystyvyysuskomukset, itsetunto, suoritusitsetunto vahvistuvat - myös kuvitteellinen “yleisö” voi tukea näitä
• harrastus tukee psyykkistä hyvinvointia: tunnetaidot, empatiakyky, tunteiden säätely, hallintakeinot kehittyvät
• sosiaaliset taidot kehittyvät, esim. johtajuus, palautteen antaminen ja vastaanottaminen, kannustaminen, vuorovaikutus

Yhteisöllinen näkökulma

• sosiaaliset motiivit, psykologiset perustarpeet (Deci & Ryan): yhteenkuuluvuus, ryhmäänkuuluvuus
• sisäryhmä vs. ulkoryhmä, ryhmädynamiikka, vertaisryhmä
• kavereiden kannustus, sosiaalinen tuki olennaista vrt. stereotypiat, stigmat => kiusaaminen
• nuorisokulttuuri, alakulttuuri, fanitus, idolit tärkeitä
• sosiaalinen media, “some-ilmiö”, verkostoituminen
• tärkeä kokemus olla osa kansainvälistä ilmiötä
• yhteisöllinen näkökulma sisältää jo itsessään kehityspsykologisen näkökulman

Vastauksessa voidaan esittää myös muita perusteluja harrastukseen, esim.:

• estetiikka - hevosten ulkonäkö, liikkeiden kauneus
• harrastus tuottaa mielihyvää, endorfiini, dopamiini

9-11 p. Samoin kuin HVP.

15-17 p. Samoin kuin HVP.

Taitojen oppiminen videopelissä (30 p.)

Videossa (aineisto 7.A) ja tekstikatkelmassa (aineisto 7.B) kuvataan suosittua Minecraft-peliä, jota monet lapset ja nuoret pelaavat. Pohdi, millaisia taitoja he oppivat Minecraftia pelatessaan. Perustele vastauksesi psykologisella tiedolla.

Aineisto:
7.A Video: Minecraft-pelin traileri
7.B Tekstikatkelma: Minecraft-pelin kuvaus

HVP: Kyseessä on kehittelytehtävä, joka mahdollistaa psykologisen tiedon monipuolisen ja kehit- televän soveltamisen. Digitaaliset pelit ovat useimmille nuorille tuttuja, vaikka heillä ei olisi kokemuksia Minecraftista. Tehtävän aihepiiri on siten lähellä lasten ja nuorten maailmaa. Tehtävään liittyvät aineistot antavat vastaajalle riittävästi tietoa Minecraftista, vaikka hän ei olisi itse pelannut sitä. Tehtävä koskee taitojen oppimista, joten kognitiivisen psykologian aihepiirien tulee korostua vastauksessa. Hyvään vastaukseen voidaan päästä myös tarkastelemalla sosiaalisia ja tunnetaitoja. Aiheen kannalta oleellisia kognitiivisia taitoja voivat olla esimerkiksi luovan ongelmanratkaisun ja avaruudellisen hahmottamisen taidot sekä peliympäristöön liittyvien sisäisten mallien rakentaminen. Kognitiiviset taidot voivat liittyä digitaaliseen osaamiseen ja kohteena olevan pelimaailman rakentamiseen, jossa on mahdollista hyödyntää sekä koulussa että sen ulkopuolella hankittuja tietoja. Sosiaaliset taidot voivat puolestaan liittyä oppilaiden keskinäiseen vuorovaikutukseen, pelimaailman yhteiseen rakentamiseen ja toiminnan koordinoimiseen. Tunnetaidot taas saattavat liittyä epäonnistumisten käsittelyyn ja sinnikkyyteen haasteita kohdattaessa. Metakognitiiviset taidot ovat yhteydessä itsesäätelyyn, toiminnan ohjaamiseen ja arviointiin sekä yhteisöllisten prosessien hallintaan.

Hyvässä vastauksessa pohditaan sitä, kuinka pelillisyyteen liittyvä välitön toiminnallinen ja sosiaalinen palaute vaikuttaa taitojen oppimiseen. Pelimaailman asteittainen rakentaminen tukee pitkäjännitteistä ponnistelua dynaamisesti muuttuvassa ympäristössä, joka muuttuu vähitellen monimutkaisemmaksi ja asettaa taitoja edelleen kasvattavia uusia haasteita. Oppiminen riippuu siitä, millainen rooli osanottajilla on pelimaailman suunnittelussa ja rakentamisessa; pelkkä pelaaminen vaikuttaa taitojen oppimiseen vähemmän kuin peliympäristön aktiivinen suunnittelu ja rakentaminen. Toisaalta pelaaminen saattaa olla satunnaista tai siihen voi liittyä taitojen oppimisen kannalta oleellista pitkäaikaista ponnistelua. Ansiokkaassa vastauksessa saatetaan pohtia sitä, kuinka Minecraftin pelaamista voitaisiin hyödyntää kouluopetuksessa esimerkiksi rakentamalla ympäristöoppia tukevaa mallia lähiympäristöstä ja sen ilmiöistä. Kokelas voi myös tarkastella Minecraftiin liittyvää taitojen oppimista suhteessa muihin tuntemiinsa videopeleihin.

13−16 p. Vastauksessa tarkastellaan Minecraftin pelaamisen vaikutuksia lasten ja nuorten taitojen oppimiseen verrattain monipuolisen ja pääosin mielekkään psykologisen tiedon ja käsitteistön varassa. Aiheeseen liittyvän psykologisen tiedon hallinta on joistakin rajoituksis- ta huolimatta hyvää. Vastaus on pääosin tehtävänannon mukainen, ja aineistoa hyödynne- tään melko hyvin. Psykologista tietoa sovelletaan, kehitellään ja arvioidaan hyvin. Väitteitä perustellaan useissa kohdissa, ja perustelut ovat asianmukaisia.

22−25 p. Vastaus sisältää monipuolista psykologista tietoa ja käsitteistöä, jotka liittyvät taitojen oppimiseen Minecraftia pelaamalla. Vastauksessa arvioidaan monipuolisesti ja syvällisesti, miten kyseinen digitaalinen peli vaikuttaa pelaajien taitojen kehitykseen. Psykologista tietoa sovelletaan, kehitellään ja arvioidaan kiitettävästi. Perustelut ovat selkeitä ja vakuuttavia, ja vastaus muodostaa kiitettävästi jäsentyneen kokonaisuuden.

Tehtävä on mielenkiintoinen ja houkuttelee varmasti vastaamaan. Monella kokelaalla voi olla paljonkin kokemusta kyseisestä pelistä. Toisaalta tehtävään on mahdollista tarttua, vaikka peliä ei olisikaan pelannut. 

Mahdollisia taitoja:

• ryhmätyöskentely- ja vuorovaikutustaidot, tunnetaidot (pareittain, ryhmissä pelaaminen mahdollista)
• silmän ja käden koordinaatio
• avaruudellinen hahmottaminen
• rakennustaitoja
• strategista ajattelua
• ammattitaidot: maanviljely, kaupankäynti, rakentaminen
• kielitaito
• tietotekniset taidot, koodaaminen
• selviytymistaitoja (kertoo kokemusasiantuntija pelaaja 8-v.)
• mielikuvitus, luovuus ja ongelmanratkaisukyky
• sisällöntuottaminen, pelaajat lataavat YouTubeen videoita omista peleistään 

Psykologisia teemoja: 

Kognitiivinen näkökulma

• pelatessa taito-/toiminnallinen muisti harjaantuu
• pelaaminen harjaannuttaa koko ajan työmuistia. Työmuistin kapasiteettirajoituksia voi helpommin kiertää kun treenaa, koska toiminnot automatisoituvat (avaruudellinen hahmottaminen, visuospatiaalinen lehtiö)
• harjaannuttaa tarkkaavaisuuden toimintaa
• sisäiset mallit rakentuvat, jäsentyvät, selkiytyvät, monipuolistuvat
• kielen oppiminen: semanttinen muisti ja sanaston oppiminen; vrt. Vygotski: arkikäsitteet voivat muuttua tieteellisiksi, käsitteistö laajenee pelatessa.
• vieraan kielen oppiminen 

Tunteet

• videopelin pelaaminen voi harjaannuttaa tunnetaitoja (tunteiden tunnistamista, ilmaisua ja säätelyä).

Motivaatio

• flow-kokemuksen saavuttaminen pelatessa (pelin muuttuessa haastavammaksi ja haastavammaksi pelaaja rohkenee tarttua haasteisiin), mahdollisesti tämä haasteisiin tarttumisen rohkeus voisi levitä muillekin elämän osa-alueille
• kasvun ajattelutapa: kouluikäinen oppii ratkaisemaan ongelmia ja saa kokemuksen siitä, että pystyy siihen ja kehittymään ongelmanratkaisutilanteissa. Pelaaminen saattaa tukea kasvun ajattelutavan kehittymistä ainakin tietoteknisissä taidoissa.
• sisäinen motivaatio: usein tietokonepelit antavat kokemuksen siitä, miltä sisäinen motivaatio tuntuu, että sellainenkin innostuminen on mahdollista
• motivaation selittäminen: autonomia, pätevyys, yhteenkuuluvuuden tunne (Deci, Ryan)

Sosiokulttuurinen näkökulma

• taitojen oppiminen lähikehityksen vyöhykkeellä
• ryhmässä pelatessa harjoitellaan erilaisten roolien omaksumista
• mallioppiminen
• Minecraft-pelaajien tapahtumat: asiantuntijoiden yhteisö

Biologinen näkökulma

• onnistuminen pelissä aktivoi aivojen palkintojärjestelmää
• synapsiyhteydet vahvistuvat
• hippokampus: avaruudellinen hahmottaminen 

Haitallisia taitoja:

• voiko eläinhahmojen hakkaaminen pelissä luoda haitallisia skriptejä pelaajalle?
• riippuvuuden kehittyminen

Muita huomioita: 

• voiko liiallinen pelaaminen viedä aikaa ja mahdollisuuksia muulta oppimiselta (koulutehtävät jäävät tekemättä)?
• Vastauksessa voi toimia myös kehityspsykologinen näkökulma, koska pelaajat lienevät lapsia ja nuoria. Identiteetin rakentumisen kannalta merkittäviä taitoja voi harjoitella pelatessa (esimerkiksi eri roolien kokeilu/omaksuminen).

13−16 p. Hyvässä vastauksessa aineistoa hyödynnetään ja psykologista tietoa sovelletaan. Psykologinen tieto on perusteltua ja liitetään taitojen oppimiseen videopeliä pelatessa. Vastaajan ote voi olla vielä kankea, kömpelö tai kaavamainen.

22−25 p. Kiitettävän vastauksen HVP on hyvin muotoiltu. 

Kiitettävässä vastauksessa tiedon soveltaminen ja kehittely on sujuvaa, annetut esimerkit ovat luontevia: “osuvat ja uppoavat”.