Suomen psykologian opettajien 

preliminäärikoe 2021 - pisteytysvinkkejä

OSA I

• Monivalintatehtävä psykologian eri alueilta

Tehtävän tarkoitus on harjoittaa opiskelijaa monivalintatehtävän teossa ja miinuspisteiden vaikutuksen huomioimisessa varsinaisessa yo-kokeessa.

Opettaja voi halutessaan muokata monivalintaa mieleisekseen, silloin miinuspisteet täytyy laskea itse tai luopua niistä kokonaan. 

Ensimmäinen tehtävä on ollut yo:ssa välillä helppo, mutta hieman epäselvä oikean vaihtoehdon suhteen. Luultavasti tuleva ykköstehtäväkin on helpohko.

Tässä prelissä kysymykset ovat kuitenkin osaksi myös vaikeampia, koska tarkoitus on kerrata. Tehtävä palauttaa mieleen joitain tärkeitä tutkimuksia sekä eri psykologian osa-alueiden aiheita.

2. Välittäjäaineiden merkitys psyykkisessä toiminnassa 

Kerro kahden esimerkin avulla välittäjäaineiden merkityksestä ihmisen psyykkiselle toiminnalle. Vastauksen enimmäispituus on 2 000 merkkiä. 

• Perustietoa hermosolun rakenteesta ja välittäjäaineista: synapsit ja synaptiset rakkulat ja niiden tehtävät hermopäätteessä.
• Perustietoja neurotransmissiosta: sähköinen hermoimpulssi ylittää synaptisen raon kemiallisesti välittäjäaineiden avulla, reseptorisolujen tehtävä ja toiminta.
• Kiihdyttävät / estävät vaikutukset, merkityksen kuvaaminen.
• Keskeisiä välittäjäaineita esitellään: esim. asetyylikoliini, noradrenaliini, adrenaliini, dopamiini, endorfiinit, serotoniini,
• esimerkkejä esim.
• oppimiseen liittyen (GABA, glutamaatti)
•  mielenterveyteen liittyen: serotoniini, dopamiini (skitsofreniassa liika dopamiini otsalohkossa: aiheuttaa harhoja) ym.
• aivosairauksiin liittyen, esim. dopamiini (Parkinsonin taudissa dopamiinia liian vähän otsalohkossa /motorisella aivokuorella: aiheuttaa vapinaa)
• mielialalääkkeiden / huumeiden ja välittäjäaineiden yhteys, esim. tiettyjen välittäjäaineiden määrän lisääminen, takaisinoton estäminen
• asetyylikoliini (muisti, vireystila, motoriikka) kun on liian vähän → riski alzheimerin tautiin
• serotoniini (tunteet, vireystila ja uni) kun on liikaa → pakkoliikkeet, kun on liian vähän → masennus / aggressio
• endorfiini (kiputuntemus, mielihyvä) kun liikaa → hyvän olon tunne, kun liian vähän → kipuherkkyys

9−11 p. Vastauksessa kuvataan kaksi esimerkkiä välittäjäaineiden ja psyykkisten toimintojen suhteesta. Vastaukseen sisältyy pääosin mielekästä psykologista tietoa ja käsitteistöä. Tiedon hallinta on hyvää, mutta osittain rajoittunutta. Vastaus on pääosin tehtävänannon mukainen.

15−17 p. Vastauksessa kuvataan kattavasti kahden tai useamman esimerkin kautta, miten välittäjäaineet ja psyykkiset toiminnot ovat yhteydessä toisiinsa. Vastaukseen sisältyy monipuolista psykologista tietoa ja käsitteistöä ja tiedon hallinta on kiitettävää. Vastaus muodostaa kiitettävän kokonaisuuden.

Jos merkkejä on 50 % yli sallitun määrän, vähennetään 2 pistettä, 100 % ylityksestä vähennetään 4 pistettä.

3. Älykkyys ja viisaus.

“Muutamat hädän hetket opettavat ihmiselle viisautta enemmän kuin vuosikymmenien tasaiset olot.” 

— Maria Jotuni 

“Typerää tehdä sama virhe kahdesti.” 

— Muumipappa 

Tarkastele psykologisen tiedon avulla miten viisaus eroaa älykkyydestä. Käytä vastauksessasi apuna myös yllä olevia sitaatteja. Vastauksen enimmäispituus on 2 000 merkkiä. 

• se mikä erottaa viisauden tavanomaisesta huippuosaamisesta, on ymmärrys ihmisen toiminnan taustalla vaikuttavista arvoista.
• asiantuntijuus/kiteytynyt älykkyys liittyy usein tiettyyn kapeaan alaan, eikä siihen liity välttämättä omien tekojen miettiminen kovin pitkällä aikavälillä
•  vrt. älykkyyden määritelmä: älykkyys liitetään yksilön valmiuteen oppia uusia asioita, soveltaa oppimaansa tilanteen vaatimusten mukaisesti, ratkaista monimutkaisia ongelmia, toimia joustavasti uusissa tilanteissa ja käyttää ajattelunsa tukena abstrakteja käsitteitä
• viisaus edellyttää vallitsevien ajattelu- ja toimintatapojen kyseenalaistamista
• Sternbergin älykkyysteoria: viisaus on kykyä käyttää kaikkia älykkyyden osa-alueita esim. ihmissuhteisiin liittyvä tilannetajua ja sosiaalinen taitavuutta.
• viisauteen liitetään yleisesti älyllisten ominaisuuksien lisäksi myös sosiaalisia taitoja.
• viisaus on yhdistelmä älykkyyttä, kokemuksista oppimista, metakognitiivista taitoa, postformaalia ajattelukykyä ja tunnetaitoja.
• viisaus yhdistetään usein myös aikuisiässä kehittyvään postformaaliin ajattelukykyyn eli kykyyn ajatella asioita monipuolisesti ja yhtä aikaa monesta eri perspektiivistä. Tähän kykyyn liittyy myös psyykkisessä itsesäätelyssä ilmenevää taitavuutta: viisas ihminen pystyy antamaan kokemuksilleen monia vaihtoehtoisia tulkintoja
• viisaus auttaa arvostamaan elämäntapojen ja uskomusten moninaisuutta. Toisten ihmisten näkökulmien huomioon ottaminen ei ole helppoa
• oman ymmärryksen ja tiedon rajojen tiedostaminen on ehkä tuskallista mutta välttämätöntä viisauden kannalta (metakognitio)

Viisauden ydintekijöitä pähkinänkuoressa:

• tietoa ja ymmärrystä elämän perusasioihin liittyvistä arvoista
• hyvään elämään liittyviä taitoja ja osaamista
• valmiutta oppia elämänkokemuksista
• elämän monimutkaisuuden tiedostamista ja moninaisuuden arvostamista
• oman tiedon ja ymmärryksen rajojen käsittämistä sekä suhteellisuudentajua, pyrkimystä tasapainoon ja kohtuullisuuteen
• muiden ihmisten näkökulmien ottamista huomioon sekä myötäelämisen taitoa
• järjen ja tunteen, mielen ja hyveen, logiikan ja tarinoiden yhteispeliä

Muutama esimerkki aineiston käytöstä: Jotunin tekstissä tulevat esille elämänkokemusten merkitys, kokemuksista oppiminen, vaikeuksissa arvot korostuvat jne.

Muumipapan lauseessa tulee esille metakognitiiviset taidot, epäonnistumisten merkitys oppimisessa ja kyky katsoa asioita uudesta näkökulmasta

Muita mahdollisia käsitteitä: yksilöllisyys/yhteisöllisyys, sisäinen malli, maailmankuva, kehitystehtävät ja kehityskriisit, myötätunto

Lisätietoa opettajille:

• viisauden tutkiminen (Baltes ja Staudinger): osanottajille annettiin ratkaistavaksi haastavia dilemmoja, joihin ei ollut oikeaa vastausta. Tulokset: ikä, koulutustaso, sukupuoli tai elämänkokemuksen määrä ei ollut ratkaisevaa viisauden kehittymisessä. Olennaista oli, miten osallistujat suhtautuivat elämänkokemuksiinsa. Viisaiksi luokitellut henkilöt tiedostivat elämän monimutkaisuuden, eivätkä yrittäneet tyrkyttää ongelmiin yksioikoisia ratkaisuja. Vastauksissaan he pystyivät osoittamaan myös myötätuntoa ja ymmärrystä. Kuinka kuvitellun tai todellisen ystävän konsultointi vaikutti viisauteen? Ihmiset päätyivät viisaimmiksi arvioituihin vastauksiin silloin, kun heillä oli halua ja mahdollisuus konsultoida muita
•  yhtenä viisauden elementtinä pidetään myös rationaalisen toiminnan yhdistämistä tarinalliseen ajatteluun. Tätä karismaattinen johtaja voi hyödyntää johonkin arvokkaaseen (vrt. Obama ja toivon sanoma) tai haitalliseen (vrt. Trump ja salaliittoteoriat)

9-11 p. Vastaaja osaa määritellä viisauden ja älykkyyden psykologian tietojen pohjalta järkevästi sekä osaa selittää pääosin mielekkäästi, miten viisaus eroaa älykkyydestä. Sitaatteihin on viitattu jollakin tasolla. Aiheeseen liittyvä tiedon hallinta on hyvää, mutta osittain rajoittunutta.

15-17 p. Vastaukseen sisältyy täsmällistä psykologista tietoa viisaudesta ja älykkyydestä. Vastauksessa tuodaan esille useita eroja viisauden ja älykkyyden välille. Ja aiheeseen liittyviä käsitteitä käytetään osuvasti. Sitaatteihin viitataan oivaltavasti. Vastaus muodostaa kiitettävän kokonaisuuden. 

Jos merkkejä on 50 % yli sallitun määrän, vähennetään 2 pistettä, 100 % ylityksestä vähennetään 4 pistettä

OSA II 

4. Lähikehityksen vyöhyke eri ikäkausina 

Miten lähikehityksen vyöhykettä (Vygotsky) voisi hyödyntää yksilön tai ryhmän taitojen oppimisessa eri ikäkausina? 

Vygotskin sosiokulttuurinen teoria kuvattuna eri oppikirjoissa:

• yksilön kehitys tapahtuu dynaamisessa vuorovaikutuksessa sosiaalisen ja kulttuurihistoriallisen ympäristön kanssa
• ihmisen ja hänen läheistensä aktiiviset ponnistelut säätelevät kehitystä merkittävällä tavalla: yhteisön osaavammat yksilöt (vanhemmat, sisarukset, kasvattajat, ohjaajat, kaverit ym.) auttavat toisia kehittämään kykyjään
• kaikilla on tietyssä taidossa nykyinen kehitystaso = todellinen kehitystaso, jota edustavat ne ongelmat, joita hän pystyy ratkaisemaan yksin ilman ulkoista tukea sekä potentiaalinen kehitystaso, jonka voi saavuttaa yhdessä kokeneemman henkilön kanssa. Näiden kahden tason välistä aluetta kutsutaan lähikehityksen vyöhykkeeksi. Sopivan haastava taso löytyy näiden kahden väliltä. Eli lähikehityksen vyöhyke on tehokkaan oppimisen alue, jolla yksilö ei suoriudu tehtävistä yksin, mutta kylläkin ympäristön tukemana
• lähikehityksen vyöhykkeen käsitteen hienous: Tähtää aina tulevaisuuteen
• kyse enemmästä kuin pelkästä opettamisesta: Vygostkin mukaan ihminen saavuttaa lähikehityksen vyöhykkeellä kulminaatiopisteen, jolloin hän on valmis ikään kuin loikkaamaan seuraavalle ajattelun ja toiminnan tasolle, esim. tällaisesta siirtymästä tapahtuu silloin kun lapsi oppii kunnolla puhumaan, ja hänelle avautuu yhtäkkiä aivan uusi, kielellinen maailma
• monet taidot kehittyvät yhteisen tekemisen myötä
• tärkeää tunnistaa ne asiat, jotka oppija jo osaa tai jotka hän voi oppia itsenäisesti, ja ne, joihin hän tarvitsee ohjausta
• hyvä kouluopetus laajentaa lähikehityksen vyöhykettä, kielelliset vaikeudet supistavat sitä
•  kasvatuksessa oleellista ennakoida lapsen ja nuoren kehitystä; edellyttää paljon kehityspsykologista tietoa lapsen kokemista haasteista ja saavutuksista. Siten tukitoimenpiteet pystytään räätälöimään juuri tämän lapsen/yksilön älylliseen kehityksen vaiheeseen ja tunne-elämän tarpeisiin.
• lähikehityksen vyöhykettä ei voida soveltaa mekaanisesti, vaan tarvitaan kasvattajan ja lapsen kiinteää vuorovaikutusta ja siinä syntyvää molemminpuolista ymmärrystä.
• ryhmän merkitys: yhdessä opiskelu edistää oppimista. Siinä toteutuu Vygotskyn käsitys sosiaalisen ympäristön merkityksestä oppimisessa. Ryhmässä pulmia voi ratkaista yhdessä (vrt. yhteistoiminnallinen oppiminen, ryhmäkeskustelu). Sisäiset mallit rikastuvat kavereiden kanssa keskustellessa ja virheelliset käsitykset korjaantuvat. Yhdessä opiskellessa tarkkaavaisuutta voidaan ohjata oikeisiin asioihin, eli keskittyminen paranee. Yhdessä opiskelu voi parantaa motivaatiota ja luoda myönteisiä tunteita. Minäpystyvyyden tunne voi myös parantua ryhmässä ja lisätä sisäistä motivaatiota. Vertaisoppiminen voi myös parantaa sosiaalisia taitoja.

Ikäkaudet ja erilaiset taidot, joiden kehittymiseen osaavammat yksilöt voivat vaikuttaa

• varhaislapsuus: Käveleminen, pukeminen ym. taidot. Puheen kehityksen tukeminen kommunikoimalla vastavuoroisesti, lapselle juttelemalla, lukemalla jne. Erilaisten leikkien oppiminen.
• leikki-ikä: esim. roolileikeissä vanhemmat lapset auttavat nuorempia lapsia. Pukeminen itsenäisesti, mikäli saa tukea nappien kiinnittämisessä ja kenkien solmimisessa. Erilaiset motoriset taidot (uiminen ja pyöräily) kehittyvät leikki-iän loppupuolella. Taitava opettaja voi jo leikki-iässä haastaa oppijan harjoittelemaan vaativampia taitoja, esim. viulunsoitto
• kouluikä: monet kognitiiviset toiminnot, kuten tarkkaavaisuus ja muisti, kehittyvät lasten toimiessa yhdessä pidemmälle kehittyneiden läheistensä kanssa. Riittävä tuki vanhemmilta/sisaruksilta/opettajalta/ohjaajalta harrastuksessa: esim. opettajan ohjausta on se, että hän haastaa opiskelijaa sopivasti hieman tämän nykyistä taitotasoa korkeamman tason tehtävillä.
• ryhmän merkitys tulee esille mm. seuraavalla tavalla: Mahdollisuus seurata toisen lapsen/oppilaan mallia
• mahdollisuus ratkaista ongelmia yhdessä toisen kanssa kotona/koulussa/harrastuksen parissa (vertaisoppiminen)
• nuoruusikä: Korkeimmat älylliset toiminnot, kuten looginen ajattelu, kehittyvät nuoren toimiessa pidemmälle kehittyneempien kanssa
• ryhmän merkitys tulee esille mm. yhteinen ongelmanratkaisu, ilmiöiden selittäminen yhdessä, uusien ideoiden kehittely opiskelussa (syväsuuntautunut oppiminen)
• aikuisikä: Aloittelijasta asiantuntijaksi: skeemojen muuttuminen, hiljaisen tiedon merkitys, tiedon soveltaminen käytäntöön esim. opiskelussa ja työssä
• vanhuus: Ikäihmiselle esimerkiksi uudet teknologiat haastavat heitä kehittymään uudelle toiminnan tasolle

Opiskelija voi hyödyntää myös seuraavia käsitteitä: sisäinen malli, sisäinen motivaatio, pystyvyysuskomukset, kasvun asenne, temperamentin merkitys/yhteensopivuus. Biologinen kypsyminen/aivojen kehittyminen asettavat rajat kehittymiselle ja aivojen plastisuus on edellytys koko itsensä kehittämiselle.

9-11 p. Vastauksesta käy ilmi, että vastaaja ymmärtää, mitä lähikehityksen vyöhykkeellä tarkoitetaan ja osaa antaa muutamia esimerkkejä siitä, miten se voidaan liittää erilaisten taitojen oppimiseen muutamassa eri ikävaiheessa joko ryhmän tai yksilön kannalta. Vastaaja käyttää esimerkeissään pääosin mielekästä psykologista tietoa ja käsitteistöä, joka liittyy taitojen oppimiseen lähikehityksen vyöhykkeellä.

15-17 p. Käytetyt esimerkit eri ikävaiheista joko yksilön tai ryhmän kannalta ovat osuvia ja psykologiseen tietoon luontevasti ankkuroituja. Lähikehityksen vyöhyke kytketään kehitykseen laajemmin. Vastauksessa oivalletaan, että käsitettä ei voi hyödyntää mekaanisesti vaan siihen voivat vaikuttaa monenlaiset psykologiset tekijät, kuten lapsen temperamentti, kielelliset vaikeudet tai osaavamman yksilön/ohjaajan pystyvyysuskomukset.

5. Eläimet ihmisen psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin parantajina

Pohdi psykologisen tiedon valossa, miksi eläimet ja erilaiset eläinvideot ovat niin tavattoman suosittuja ja mikä merkitys eläimillä on yksilön psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin ylläpitämisessä? 

Fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi – usein vahvasti kytköksissä toisiinsa. Näitä asioita esim. voisi tulla esiin vastauksessa

Psyykkinen hyvinvointi:

Sosiaalisten suhteiden luominen ja ylläpito 

• Eläinten hoito, ulkoilutukset, kilpailut, harrastukset eläinten kanssa saattavat ihmisiä yhteen
• Yksinäisyyden tunteen väheneminen. Eläin voi olla asuinkumppani, seuraa yksin elävälle. Päivittäiset ulkoilulenkit ja koirapuistoissa vierailut voivat olla jollekin ainoa paikka tavata ihmisiä ja jutella. Yhteinen kiinnostuksen kohde yhdistää ja antaa puheenaiheita.

Turvallinen kiintymyksen kohde

• Lemmikki ei lähde, hylkää - sen kanssa voi luoda turvallisen kiintymyssuhteen, ei pelkoa jätetyksi tulemisesta. Lapselle esim. vanhempien erotilanteessa tai surun/menetyksen kohdatessa lemmikki voi tuoda tunteen siitä, että on jotain pysyvää. Yksinäinen lapsi voi saada lemmikiltä seuraa, läheisyyttä ja rakkautta. Vahvistaa positiivista minäkäsitystä ja itsetuntoa.

Elämän syvempi ymmärtäminen, elämän suurten kysymysten käsittelyn mahdollisuus

• Lemmikin kuolema voi olla raskas kokemus ja koetella psyyken tasapainoa. Toisaalta opettaa elämän rajallisuuden ymmärtämistä. Pennut, poikaset, syntymän ihmeen todistaminen.

Terapeuttinen merkitys

• Moni puhuu lemmikille murheistaan enemmän kuin kenellekään ihmiselle, eläin toimii näin ”terapeuttina”. Eläimen läheisyys voi auttaa sulkeutunutta tai ahdistunutta ihmistä avautumaan ongelmistaan.
• Stressin ja ahdistuksen väheneminen, eläimen silitys ja läheisyys alentavat verenpainetta, rentouttavat ja lisäävät dopamiinin eritystä ja vastaavasti vähentävät stressihormonien pitoisuutta veressä. 
• Ammattimaisen psykoterapian apukeinona hyvin toimiva eri ikäryhmille ja mielenterveyshäiriöisille.
• Ihminen voi kokea itsensä tarpeelliseksi ja merkitykselliseksi toiselle elävälle olennolle.
• Luonnonvaraisten eläinten seuraaminen vie ajatukset pois omista murheista. Myös luontodokumentit, livevideot, lintujen seuraaminen ja kuvaaminen jne. tarjoavat hetken lepotauon arjen paineista. Luontoretkeily parantaa mielialaa tutkitusti.

Kasvatuksellinen merkitys, prososiaalinen toiminta

• Lemmikistä huolehtiminen kehittää lapsen/nuoren vastuuntuntoa ja toisen tarpeista huolehtiminen luo tekijälleen hyvää mieltä ( tutkimukset muiden auttamisen positiivista vaikutuksista). 
• Lintujen, siilien ruokkiminen pihalla. Kodittomien eläinten tukeminen, yhdistystoiminta ( esim. Hesy, WWF ) 
• Ihminen voi kokea metsästämällä harjoittavansa prososiaalista toimintaa, kun voi vaikuttaa esim. liikenteessä vaaraksi olevien hirvien kannan hallintaan.

Kilpailuvietin ja metsästysvietin toteuttaminen

• Ihminen voi toteuttaa kilpailuviettiään viemällä lemmikkiään kilpailuihin ja metsästysviettiään metsästämällä luonnovaraisia eläimiä.

 Fyysinen hyvinvointi

• stressihormonitasot alenevat, viittaus tekstiin ( dopamiinitasot) vaikutus fyysiseen terveyteen, elimistö rentoutuu.
• pelkät videot, ohjelmat jo laskevat stressitasoja- esim. hauskat kissavideot luovat rentouttavan breikin esim. työ- tai koulupäivään
• eläimet antavat mahdollisuuden liikkua , koiran/kissan ulkoilutus, lenkkeily, leikit, agility jne.
• myös raskaampi fyysinen ponnistelu eläimen kanssa mahdollista: Esim. ratsastus fyysistä urheilua, jossa sekä aivot ( havaitseminen, valppaus, ajattelu) että keho ( fyysinen rasitus, kehon käyttö hevosen liikkeiden ohjailussa) treenaavat – voi olla kilpatasolla hyvinkin vaativaa.
• koulutetut eläimet toimivat myös fyysisten vaivojen kuntouttajina ja esim. sokeiden silminä ja käsinäkin liikuttaessa ulkona. Koira voi noutaa tavaroita ja painaa hissin nappia myös esim. pyörätuolia käyttäville, mahdollistavat ulkona liikkumisen.
• luonnonvaraisten eläinten seuraaminen luontoretkeilyn kautta
• koulutetut koirat voivat haistaa sairauksia, esim. syöpiä ja näin edistää terveyttä, joskus jopa pelastaa henkiä ( esim. lumivyöryn alta).
• luonnonvaraisten eläinten seuraaminen luontoretkeilyn kautta
• ns. susilasten hengissä selviytyminen luonnossa on ollut eläinten varassa 

9p-11p Opiskelija mainitsee muutamia esimerkkejä eläinten sekä psyykkisistä että fyysisistä vaikutuksista yksilön hyvinvointiin ja pystyy kytkemään ne psykologiseen tietoon. Opiskelija viittaa lähdeaineistoon.

15p-17p Opiskelijalla on useita esimerkkejä eläinten sekä fyysisistä että psyykkisistä vaikutuksista yksilön hyvinvointiin ja näkemykset on kytketty psykologiseen tietoon tai tutkimukseen. Opiskelijalla on monia näkökulmia aiheeseen ja ymmärrys eläinten vahvasta vaikutuksesta ihmisen hyvinvointiin. Myös historiallisia näkökohtia voi ottaa esille eläinten ja ihmisten suhteesta. Voi tulla myös esiin kritiikkiä eläinkokeita tai eläinten hyväksikäyttöä sirkuksissa, eläin- ja turkisatarhausta kohtaan. Myös pandemian lähtökohta on ollut ihmisen holtiton villieläinten myynti ruokatoreilla. Nämä kuitenkin asioita, joihin ei voi pelkästään keskittyä eikä hyvin laajalti käsitellä.

6. Oppimiseen liittyvien neuvojen antaminen 

Milla on aloittanut lukion ja pyrkii saamaan mahdollisimman hyvät arvosanat jatkoa ajatellen. Yläkoulussa Millalla havaittiin lievä lukivaikeus, hän tarvitsee tavallista 

enemmän aikaa tekstin lukemiseen, koska hänen on vaikea hahmottaa tekstiä. Muutoin opinnot ovat sujuneet Millalta sujuvasti. Välillä Millalla on vaikeuksia saada illalla unta ja yöunet jäävät liian lyhyiksi, minkä takia kouluaamuisin ylösnouseminen on vaikeaa.Kotona hän viihtyy hyvin, mutta koska asunto on pieni, ei hän helposti saa rauhaa pikkusisarusten metelöinniltä. Miten "psykologina" neuvoisit Millaa, jotta hänen opiskelunsa todella onnistuisivat? Anna Millalle oppimispsykologiseen tietoon perustuvia neuvoja, joiden avulla hän saisi opiskelunsa sujumaan paremmin. 

Opiskelija voi vastauksessaan tuoda esille muun muassa seuraavia asioita:

• erilaisten opiskelumenetelmien esittely – miten erilaiset menetelmät voivat tukea oppimista
• oppimisstrategioiden vaikutus oppimiseen (oman toiminnan ohjaus, suunnittelu ja toteutus)
• metakognitiiviset tiedot (käsitys omista vahvuuksista ja heikkouksista oppijana) ja metakognitiiviset taidot (kyky arvioida ja säädellä omaa oppimista ja opiskelijoita metakognitiivisten tietojen avulla) + neuvoja miten näitä voi harjoitella
• univajeen vaikutusten esittely (sosiaaliset, biologiset ja psyykkiset) → vaikutukset oppimiseen
•  riittävän ja laadukkaan unen merkitys oppimisen tukena (esim. muisti, tarkkaavaisuus yms.)
• konkreettisia neuvoja rauhoittumiseen voisi esimerkiksi olla:mindfulness, puhelin hyvissä ajoin pois, rauhallisen musiikin kuuntelu, huolipäiväkirjan kirjoittaminen
• erilaisten tavoiteorientaatioiden esittely ja vaikutus oman oppimisen säätelyyn (saavutus, riippuvuus, välttämis, tavoite)
• ulkoinen ja sisäinen motivaatio
• oppimisympäristön laadukkuus → kotona häiriötekijöitä, joten voisiko milla opiskella esimerkiksi koululla ja/tai kirjastolla, jossa hän saisi keskittyä opintoihinsa rauhassa
• erityisopettajan tuki ja apu, mikäli tarpeen
• lukivaikeuden huomioiminen opiskelumenetelmien valinnassa ja monipuolisuudessa
• omat muistiinpanot, kuvat, värien käyttäminen (+ mitkä opiskelumenetelmät ovat tutkimusten mukaan tehokkaita
• erilaisten teorioiden ja tutkimusten esittely perustelujen tukena esim. motivaatioteoria Deci & Ryan: autonomia, pätevyys yhteisöllisyys

9−11 p. Vastaukseen sisältyy pääosin mielekästä psykologista tietoa ja käsitteistöä. Tiedonhallinta on hyvää, mutta osittain rajoittunutta. Vastaus on pääosin tehtävänannon mukainen, ja neuvot sidotaan annettuun aineistoon, eli tapauskertomukseen.

15−17 p. Vastauksessa ohjeet Millalle kuvataan ja perustellaan kattavasti psykologisen tiedon avulla. Vastaukseen sisältyy monipuolista psykologista käsitteistöä sekä teoria- ja tutkimustietoa, ja tiedon hallinta on kiitettävää. Vastaus muodostaa kiitettävän kokonaisuuden.

OSA III 

7. Koronaepidemian tuomat haasteet

Koronaepidemia toi monia muutoksia ihmisten elämään. Pohdi niitä yksilö- ja sosiaalipsykologisia tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa ihmisten toimintaan koronan keskellä. 

Opiskelijan tulee pohtia monipuolisesti yksilöpsykologisia tekijöitä että sosiaalipsykologisia tekijöitä. Pohdinnan voi jäsentää koronan aiheuttamiin ongelmiin/haasteisiin ja toisaalta myönteisinä koettuihin muutoksiin tai hyötyihin kuten alla on tehty. Tämä on vain yksi vaihtoehto. Vastaaja voi halutessaan hyödyntää koronaotsikoita.

Ongelmia esim.

• Kielteiset muutokset lähi- ja etäympäristöissä (persoonallisuuden piirteiden, esim. Big Five ja temperamentin vaikutus, voikukka-orkidea-hypoteesi, resilienssin vaikutus kestokykyyn, vanhojen traumojen aktivoituminen)
• Yksinäisyys eristyksen tähden ( erityisesti nuoret, yksinelävät, vanhukset ), sosiaalisten suhteiden kaventuminen ja väheneminen, psyykkisen hyvinvoinnin heikkeneminen.
• Ahdistus/pelot omasta tai läheisen sairastumisesta.
• Pakkoneurootikolle tai siihen alttiille korona saattoi laukaista hallitsemattoman kontrollin tarpeen.
• Koronaan sairastumisen tuomat muutokset elämään, kuoleman kohtaaminen, oman tai läheisen.
• Epävarmuuden tuoma huoli tulevaisuudesta ( lisäsi erityisesti nuorten jo muutenkin tulevaisuudestaan epätietoisten huolia, yllättävät muutokset yo- ja pääsykokeissa ).
• Perusturvallisuuden ja muiden Erikssonin kehitystehtävien vaikeutuminen eri ikäisillä ( esim. nuoren aikuisen läheisyys-eristäytyminen- kehitystehtävä , kun mahdollisuus tavata muita väheni).
• Lapsen/nuoren sosiaalistumiskehitys on voinut vaikeutua.
• Taloudelliset vaikeudet monilla aloilla ( tutkimukset taloudellisten huolien vaikutuksesta mielenterveyteen).
• Ahdistus, pelko tartunnasta työssä, jota ei voi tehdä etänä.
• Etätyön lisääntyminen ja niihin liittyvät ongelmat: Lapsiperheiden kuormittuminen etätöiden ja koulujen/päiväkotien sulkemisen ja etäopetukseen siirtymisen, sekä monien harrastusten loppumisen takia
• Perheväkivallan kasvu ja aggressiivisuuden lisääntyminen johtuen monista yllämainituista syistä ( frustraatio-aggressiohypoteesi, masennus-> aggressiivisuus, pienet tilat-> aggressiivisuuden lisääntyminen )
•  Turvallisten kiintymyssuhteiden vaarantuminen vanhempien väsyessä ja ongelmien kasaantuessa
• Oppimisvaikeuksista kärsivät lapset saattoivat tipahtaa kyydistä ja muut jotka erityisesti olisivat tarvinneet opettajan apua opinnoissaan ( lähikehityksen vyöhykkeen heikentyminen, myös aikuisilla)
• Fyysisen terveyden heikkeneminen, kun liikkumista on rajoitettu ( vanhukset pelkästään sisätiloissa hoivakodeissa) ja kuntosalit, uimahallit, ryhmäliikunnat ja seurajoukkuepelit jne. katkolla
• Monet lääkäritapaamiset, leikkaukset ja hoidot, kontrollit sekä psykoterapiat siirtyivät ajallisesti eteenpäin- pelko, ahdistus tästä, sairastuminen

Hyötyjä esim. 

• Perheillä on ollut enemmän aikaa toisilleen. Kotiin on panostettu monin tavoin, sisustamalla, leipomalla ja ruokaa laittamalla , askartelemalla, hyggeilyllä ( kodin attraktiivisuus ja koheesio perheessä saattoi lisääntyä, ihmissuhteet parantua ja läheisyyden sekä yhteenkuuluvuuden tunne kasvaa)
• Elämä on rauhoittunut, ihmiset ovat olleet osaltaan vähemmän stressaantuneita, kun ei ole tarvinnut mennä työpaikalle mahdollisesti kauaskin ja työmatkat koti- sekä ulkomaille vähenivät- aivot ovat saaneet levätä paljosta virikkeellisyydestä ja kiireestä.
• Moni on liikkunut enemmän kuin aiemmin, lenkkeillyt, retkeillyt metsissä- fyysinen ja henkinen kunto kohentunut ( metsän tutkitusti stressitasoja automaattisesti alentava vaikutus).
• On keksitty uusia tapoja tehdä asioita ja tavata muita ihmisiä etäyhteydellä- hauskuus, luovuus, arvostus (Maslown tarvehierarkiaa voi hyödyntää, ongelmanratkaisu, luovuus, Stenbergin teoria älykkyydestä )
• Muiden ihmisten seura ja tapaaminen on noussut arvossa, ihmisiä ja heidän seuraansa on opittu arvostamaan enemmän. Koululaisten arvostus tavallista kouluopiskelua kohtaan nousi. Ihmiset ovat miettineet elämänsä arvojärjestystä ehkä uudelleen ja moni ei koronaepidemian jälkeen palaa enää entiseen tapaansa ajatella ja elää ( merkitysten pohtiminen, humanistinen psykologia, Victor Frankl)
• Koulukiusatut tai muut koulunkäynin ahdistavaksi kokeneet saivat opiskella rauhassa kotonaan, psyykkinen hyvinvointi lisääntyi heidän kohdallaan.
• Itsearvostus ja pystyvyyden tunne kasvoi niillä, joille etäopetus sopi normaalia kouluopetusta paremmin ( esim. ujot opiskelijat).
• Yhteisöllisyyden ja prososiaalisen toiminnan lisääntyminen ( naapurit kävivät ostoksilla vanhuksen puolesta, noutoruoan haku tarkoituksena tukea yrittäjää jne. ).
•  Ilmansaasteet ovat vähentyneet liikenteen vähetessä, pyöräily lisääntyi ( kohotti monen ilmastonmuutoksesta huolestuneen mielialaa, pyöräily taas kuntoa).
• Yhteinen uhka loi yhteisöllisyyden tunteen ( sosiaalipsykologian tietoja voi tässä hyödyntää, kaikki samassa sisäryhmässä, jota uhkaa yhteinen vihollinen). Huumori kukoisti eri tavoin, meemein, videoin jne. ja helpotti ahdistusta( oiva coping-keino tai defenssi tilanteesta riippuen ) sekä yhdisti ihmisiä.

13p-16p Vastaus on tehtävänannon mukainen ja opiskelija on löytänyt useita sekä yksilö- että sosiaalispykologisia tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet negatiivisesti tai positiivisesti ihmisten toimintaan epidemia-aikana. Hän kytkee vastauksensa psykologiseen käsitteistöön ja tietoon.

22p-25p Edellisen lisäksi opiskelijalla on laajempi näkemys tilanteesta ja hän hahmottaa hyvin eri puolia epidemian vaikutuksista soveltaen oivaltavasti psykologista tietoa ja tutkimuksia.

8. Aivotutkimus nykypäivänä

8.1 Millaisia aivotutkimuksen menetelmiä psykologisessa tutkimuksessa voidaan hyödyntää? (10 p.) 

Opiskelija voi esittää seuraavia kuvantamismenetelmiä, jotka todennäköisesti löytyvät jokaisesta kirjasarjasta: EEG, MEG, PET, MRI, fMRI, tietokonetomografia (CAT/CT/TT). Lisäansiona voidaan katsoa lukiossa vähemmän tunnettujen menetelmien esitteleminen: 

Lisäksi on aiheellista esitellä myös erilaisia koeasetelmia, joissa menetelmiä hyödynnetään muun psykologisen testauksen ja mittauksien yhteydessä - esimerkiksi EEG-myssy päässä tehdään kognitiivisia testejä, seulotaan lukihäiriötä tai PET-kuvauksen aikana altistetaan koehenkilö voimakkaille emootioille. 

EEG:stä on ainakin syytä kertoa vastauksessa, sillä aineistosta saa varsin hyvän kuvan koehenkilön kokemuksesta mittauksen aikana. 

Lisäansioksi voidaan katsoa menetelmien luokitteleminen rakenteellisiin ja toiminnallisiin/funktionaalisiin kuvantamismenetelmiin, joista jälkimmäisestä ollaan erityisesti psykologisen tutkimuksen kohdalla kiinnostuneempia. 

3p-5p Opiskelija antaa 2-3 esimerkkiä eri tutkimusmenetelmistä ja niiden käytöstä. Viittaa annettuun videoon.

7p-9p Opiskelijalla on useita esimerkkejä eri tutkimusmenetelmistä ja hän on oivaltavasti liittänyt ne johonkin tutkimusesimerkkiin. Hän on jaotellut menetelmät ja osaa vertailla niiden hyviä ja huonoja puolia.

8.2 Miten aivojen uudet tutkimusmenetelmät ovat muuttaneet aiempaa käsitystä ihmisen erilaisten toimintojen syistä? (10 p.)

 Opiskelija voi antaa esimerkkejä seuraavista:

• peilisolujen toiminnasta, 
• aivojen plastisuudesta/neuroplastisiteetista, 
• oppimisen ja aivojen funktionaalisten muutosten yhteydestä
• neuronien proliferaatio eli kasvu ja verkostoituminen
• Välittäjäainetoiminta (dopamiini, asetyylikoliini)
• Kestokorostuminen, LTP
• Myelinaatio eli aksonien rasvakudoksen muodostuminen 
• aivoalueiden lokalisointi ja hermoverkkojen kompensaatiotoiminnot
• esim. Sokea alkaa käsitellä tuntoaisteja näköaivokuorella
• BDNF-proteiini ja yllä mainitut hermosolun kehitykseen liittyvät tapahtumat 

3p-5p Opiskelija antaa muutaman esimerkin tutkimuksen tuomista muutoksista.

7p-9p Opiskeljalla on lukuisia oivaltavia esimerkkejä tutkimuksen tuomista muutoksista ja kokonaisvaltainen näkemys sen laajuudesta ja merkityksestä psykologiatieteelle.

8.3. Kerro esimerkki jostain ihmisen psyykkiseen toimintaan liittyvästä ilmiöstä, jonka tutkimisessa voidaan soveltaa aivokuvantamisen menetelmiä. (10p.) 

Opiskelija voi valita ilmiönsä melko vapaasti, mutta aiheesta on syytä kertoa ainakin, mitä menetelmää/menetelmiä sen tutkimiseen voidaan hyödyntää, minkälaisia tutkimusasetelmia voidaan käyttää, mistä ilmiöstä on kyse ja kuinka se määritellään, onko aiheesta ollut aikaisempia tutkimuksia kyseisillä menetelmillä, mitä tuloksia on saatu.

3p-5p Opiskelija kertoo relevantin esimerkin jollain aivokuvantamismenetelmällä tehdystä tai mahdollisesta tehtävästä tutkimuksesta. Hän kuvailee tutkimuksen kulkua ja tuloksia, tai mahdollisia tuloksia, uskottavasti psykologista käsitteistöä käyttäen. 

7p-9p Opiskelija kuvailee yksityiskohtaisemmin ilmiön tutkimusasetelmia, näkymistä ihmisen toiminnassa, mahdollisia häiriö- tai poikkeustilanteita. Hän arvioi tutkimusta kriittisesti ja osaa ottaa huomioon aivojen plastisuuden ja myös ihmisen yksilöllisyyden aiheuttamien epävarmuustekijöiden vaikutuksen tutkimukseen.

9. Tutkimus sosiaalisesta robotista. 

Robotisaatio on nousussa monilla elämänalueilla. Robottien edelläkävijämaasta Japanista löytyy hotelleja, jotka ovat korvanneet ihmistyöntekijät roboteilla ja joillakin on kotonaan jopa ihmismäinen robotti tyttö- tai poikaystävänään. Vuorovaikutus robottien kanssa voi synnyttää ihmisissä samanlaisia tunnereaktioita kuin ihmisten välisessä vuorovaikutuksesssa.

Kuvitteellinen Raisa-robotti on kehitetty päiväkodin työntekijöiden avuksi. Kehityspsykologit ovat olleet laatimassa Raisan ohjelmointia. Hän on hyvin ihmismäinen ulkomuodoltaan, mutta hänet on tehty melko kovasta materiaalista, vain hiukset ja vaatteet ovat pehmeitä. Robotti osaa esim. keskustella lasten kanssa, kysyä ja vastata. Hän osaa myös auttaa pukemisessa, kengännauhojen solmimisessa, askartelutehtävissä ja ruokailussa. Raisalla on myös kyky lukea lapsille satuja ja peitellä heidät päiväunille. Ulkona hän auttaa leikeissä ja esim. kiikuttaa ja vaikka puhaltelee saippuakuplia lasten kanssa. Raisa on myös mukana retkillä. Hän tunnistaa lasten tunnetilat, osaa sovitella yksinkertaisia riitatilanteita, lohduttaa, pitää kuria sekä ohjata lapsia toimimaan päiväkodin sääntöjen mukaan.

9.1 Pohdi Raisa-robotin mahdollisuuksia luoda turvallinen ja läheinen kiintymyssuhde lapseen. (10p)

Kiintymyssuhde muodostuu siitä, miten vastataan lapsen sosiaalisiin ja emotionaalisiin tarpeisiin. Turvallisen kiintymyssuhteen pohjana on sensitiivinen hoiva ja vuorovaikutus. Muodostunut kiintymyssuhde luo pohjan lapsen perusturvallisuuden tunteelle, itsetunnolle, minäkäsitykselle, sosiaalisille taidoille sekä luottamukseen muihin ihmisiin. Vastauksesta tulee löytyä pohdintoja sekä puolesta että vastaan sen suhteen, miten Raisa-robotti kykenee luomaan turvallisen kiintymyssuhteen ja vastaamaan lasten tarpeisiin. Pohdintaa voi lähestyä esimerkiksi seuraavien kysymysten kautta

• Harlowin emonriistokokeet vertailupohjana
• Kuinka sensitiivistä robotin antama hoiva voi olla?
• Kuinka hyvin robotti lopulta tunnistaa lasten tunnetiloja esim. kasvonilmeistä tai muista pienistä eleistä?
• Vaikka robotti kykenee huolehtimaan tietyssä määrin emotionaalisista ja sosiaalisista tarpeista, voiko robotin antama tuki kehittää myös lasten hyvää itsetuntoa ja minäkäsitystä?
• Millainen on robotin kyky vastavuoroiseen vuorovaikutukseen?
• Miten robotin antama hoiva auttaa ihmissuhdetaitojen kehittymisessä tai luottamuksessa toisiin ihmisiin? 
• Voiko robotti tunnistaa lasten temperamenttia ja kykeneekö ottamaan ssen huomioon omassa toiminnassaan? Miten robotti osaa vastata haasteellisten lasten tarpeisiin?

3p-5p

Opiskelija osaa määritellä, mitä tarkoitetaan kiintymyssuhteilla ja vastaus noudattelee tehtävänantoa eli Raisa-robotin osalta on mukana pohdintaa, voiko robottiin muodostaa kiintymyssuhteen, vaikka alimmissa pisteissä pohdinta voi jäädä enemmän esimerkin tasolle. 

7p-9p

Opiskelija osaa määritellä kiintymyssuhteen ja eritellä erityyppisiä kiintymyssuhteita. Opiskelija pohtii monipuolisesti, mitkä tekijät vaikuttavat kiintymyssuhteen laatuun ja osaa pohtia näitä suhteessa Raisa-robottiin. Opiskelija voi vastauksessaan pohtia muun ympäristön vaikutusta Raisa-robotin toimintaan eli pohtia, miten päiväkoti ympäristönä voi tukea tai vaikeuttaa turvallisen kiintymyssuhteen muodostumista esim. ohjaamalla robotin toimintaa suhteessa lapseen. 

9.2 Laadi tutkimus, jossa selvität päiväkodissa toimivan Raisa-robotin ja päiväkodin lasten (n. 5v. ) välistä kiintymyssuhdetta. (20p)

Tehtävässä edellytetään tutkimussuunnitelman laatimista. Hyvässä vastauksessa on kuvailtu tutkimuksen kulkua ja menetelmiä hyvin valituilla ja tutkimuskysymykseen sopivilla käsitteillä: 

• tutkimuskysymyksen asettaminen.
• mahdollinen hypoteesi.
• tutkimusotteen valinta ja sen perustelu (kuvaileva tutkimusote sopisi tähän parhaiten).
• otoksen ja populaation määrittely.
• muuttujien määrittely ja operationalisointi.
• tiedonkeruumenetelmien valinta (observointi olisi toimivin menetelmä).
• tutkimuksen konkreettinen kulku ja toteutus.
• hyvä vastaus sisältää myös tutkimuksen vahvuuksien ja heikkouksien sekä eettisten näkökulmien pohdintaa sekä eettisten näkökulmien.
• Opiskelija voi hyödyntää vierastilannemenetelmätestiä, mutta asetelma on kuvattava hyvin tutkimuskäsitteitä käyttäen.

6-9p

Opiskelija on käyttänyt tutkimuskäsitteitä ja suunnitelman runko on pääpiirteissään kunnossa, vaikka olisi osin puutteellinen. Opiskelijaa ei tule rangaista, jos hän soveltaa tässä vierastilannemenetelmää tutkimuksen tekemisessä ja esittelee sen. Suunnitelma on kuitenkin vajavainen eikä arviointia ole juuri mukana. 

11-14p

Opiskelija esittelee pääpiirteissään toteuttamiskelpoisen suunnitelman, jossa rakenne on kunnossa. Tutkimuksen ongelmakohtien arviointi voi olla puutteellista tai jokin yksityiskohta on vajavaisesti esim. otosta ei ole kunnolla määritelty. Tutkimusasetelman on esitelty ymmärrettävästi tutkimuskäsitteitä käyttäen. Tutkimuksen toteuttamisen tapoja on perusteltu, etenkin korkeammissa pisteissä. 

Huom! Korkeimpiin pisteisiin mukana tulisi olla tutkimuksen ongelmakohtien arviointia, vaihtoehtoisten toteuttamistapojen pohdintaa tai tutkimuseettistä arviointia.