G1 Tehtävien vastaukset
Tellus1 Tehtävien vastaukset kpl 1 - 5
Luku 1
P3. Mikä merkitys sijainnilla on luonnon ja ihmistoiminnan vuorovaikutukseen ja maailman jakautumiseen alueisiin ja paikkoihin? Tarkastele esimerkiksi Suomen asemaa lähellä pohjoisnapaa.Avainsanoja: etäisyydet, vuodenajat, kasvillisuus, naapurivaltiot, talous
Varsinkin viime aikoihin asti ihmistoiminnan sijoittumista on voitu selittää luonnonolosuhteilla. Esimerkiksi sijainti maapallolla (leveyspiiri, etäisyys meristä ja hyvistä kulkuyhteyksistä) on vaikuttanut maatalouden ja myöhemmin teollisuuden sijoittumiseen.
.......................................................................
Luku 2
P3. a) Kerro määrällisen tutkimuksen menetelmät. Kerro myös vähintään yksi esimerkki mitä voisit näillä menetelmillä tutkia. Mittaus, kysely ja useimmat haastattelumenetelmät. Kerätään suuri määrä aineistoa. Käytetään täsmällisiä ja laskennallisia tilastollisia menetelmiä ja tilastollisia malleja.
b) Kerro laadullisen tutkimuksen menetelmät. Kerro myös vähintään yksi esimerkki mitä voisit näillä menetelmillä tutkia. Tulkinta, havainnointi ja osa haastattelumenetelmistä. Pyritään pienemmän aineiston huolellisella tarkastelulla tekemään johtopäätöksiä eli selittämään ilmiötä.
.......................................................................
Luku 3
P1. Selitä seuraavat käsitteet.
a) geomedia. Geomedialla tarkoitetaan maantieteellisten tiedonhankinta- ja esitystapojen, kuten karttojen, graafisten kuvaajien, kuvamateriaalien, kirjallisten lähteiden ja suullisten esitysten monipuolista käyttöä.
b) kartta. Maapallon pinnasta piirretty pienennetty, yleistetty ja täydennetty kuva.
c) mittakaava. Suhdeluku, joka kertoo kartan ja alueen mittojen välisen suhteen.
d) GIS. Paikkatietojärjestelmä, joka koostuu tietokoneesta tai mobiililaitteesta, paikkatieto-ohjelmista ja paikkatietoaineistoista kuten kartoista ja tietokannoista. Lähes kaikki digitaaliset kartat perustuvat paikkatietojärjestelmiin.
e) ominaisuustieto. Tieto, joka kertoo, mikä paikkatiedossa kuvattava kohde on. Voidaan esitettää karttasymboleilla tai saada esiin digikartasta kohdettaa klikkaamalla. Paikkatietojärjestelmässä tietokantaan tallennettua karttakohteisiin liitettyä tietoa. Esimerkiksi rakennuksen käyttötarkoitus tai tietyssä paikassa otettu kuva.
P6. Miten mittakaava vaikuttaa kartan ulkonäköön ja kartalta saatavaan tietoon? Kerro myös, miten mittakaava esitetään kartalla. Mittakaava määrää kartalla esitettävien yksityiskohtien määrän sekä yleistystasoon. Pienimittakaavaisella kartalla kohteet kuvautuvat pieninä ja yksityiskohtia on vähän.
Mittakaava esitetään joko suhdelukuna (esim. 1 cm kartalla 20 000 cm maastossa = 1:20 000) tai janamittakaavana, jota voi verrata suoraan karttaan.
P8. Tee kevään 2008 yo-tehtävä 8A.
Linkki: Kevään 2008 Maantieteen Yo-koe. Vieritä pdf-tiedostoa tehtävän 8A-kohtaan.
- Kohteita on yleistetty molemmissa kartoissa, mutta suurimittakaavaisessa kartassa yleistyksiä ei tarvitse tehdä niin paljoa. Molemmissa kartoissa on valikoitu esitettäviä kohteita, GT-kartta on suunniteltu autoilijalle, maastokartta jalan liikkuvalle.
.......................................................................
Luku 4
P3. Mikä ero on riskillä ja vaaralla? Riski tarkoittaa todennäköisyyttä, jolla jotakin kielteistä tapahtuu. Mikäli on varmaa, että jotain kielteistä tapahtuu, on kyse vaarasta.
S1. Suomessa kaikkein suurin liikennevälineen kolaririski on mopoautolla. Millaisia syitä voit tähän löytää? Käyttäjien ikä, liikennevälineen turvattomuus.
S4. b) Kuvaile luonnonilmiöiden riskien esiintymistä Euroopassa. Tulvat, myrskyt, maanjäristykset, tulivuoritoiminta.
S6. Miksi miehillä on keskimäärin suurempi riski joutua onnettomuuteen kuin saman ikäisellä naisella? Erilaiset työt, harrastukset, elämäntavat.
.......................................................................
Luku 5
P3. Miksi tulivuorten purkaukset eivät aiheuta kovin paljon ihmisuhreja, mutta maanjäristykset tappavat pahimmillaan satoja tuhansia ihmisiä? Tulivuoret sijaitsevat ennalta tunnetuissa paikoissa, kun taas maanjäristyksiä esiintyy melko laajoilla alueilla eikä seuraavan järistyksen keskuksen sijaintia voi etukäteen tietää. Lisäksi järistysherkillä alueilla asuu paljon ihmisiä.
P4. Miten tsunami poikkeaa tavallisesta aallosta? Tsunami saa alkunsa meren pohjasta, joten tsunamissa koko vesimassa on liikkeessä ja ison massan liike sisältää valtavasti liike-energiaa. Tästä huolimatta tsunamin korkeus pinnan yläpuolella on pieni avomerellä. Tavallinen aalto saa alkunsa tuulesta pinnalla ja on korkeampi avomerellä, mutta sisältää paljon vähemmän liike-energiaa.
YO1. a) Mitkä ovat maanjäristysten syyt? (3 p.)
b) Missä maanjäristyksiä esiintyy? (3 p.)
c) Miten maanjäristykset vaikuttavat luontoon ja ihmisen toimintaan? (3 p.)
Käytä vastauksessa hyväksi oheista aineistoa.
YTL: a) Maan astenosfäärin konvektiovirtaukset kuljettavat yläpuolisia litosfäärilaattoja, jolloin ne joko törmäävät toisiinsa, erkanevat toisistaan tai liukuvat toisiaan vasten sivusuunnassa. Järistyspaikan keskus hyposentri on maanpinnan alapuolella. b) Vastauksessa hyödynnetään oheisaineistoa. Suurin osa maanjäristyksistä tapahtuu litosfäärilaattojen saumakohdissa. Useimmin järistyksiä esiintyy Tyynenmeren tulirenkaan alueella. Toinen järistysherkkä alue ulottuu Välimeren ympäristöstä Keski-Aasiaan ja Himalajalle. Oheisaineistossa näkyy selvästi, että suurimmat järistykset ovat keskittyneet Tyynenmeren ympäristöön. Myös Keski-Aasian tienoilla on suuria järistyksiä. Lisäksi kartalla erottuu Atlantin Keskiselänteen alue, missä litosfäärilaatat erkanevat toisistaan. c) Maa voi revetä, ja merenalainen järistys voi laukaista tsunamin. Seismiset järistysaallot vaurioittavat rakennuksia ja rakenteita. Ne aiheuttavat myös henkilövahinkoja ja inhimillistä hätää (ruuan puute, saniteettiongelmat, sairaudet, kodittomuus jne.). Rakennuskustannukset nousevat, kun pyritään järistyskestävyyteen. Järistyksiin varautumisessa on huomattavia eroja teollisuusmaiden ja kehittyvien maiden välillä. Tärkeitä rakennuksia, kuten ydinvoimaloita, pyritään sijoittamaan muualle kuin järistysherkille alueille. Järistyksiä tutkitaan ja seurataan.
YO2. Oheisessa taulukossa on esitetty maailman voimakkaimmat maanjäristykset vuosina 1900–2009.
a) Mitä voit päätellä taulukon maanjäristysten sijaintipaikoista?
b) Mitkä ovat maanjäristysten syyt?
c) Mitä muita endogeenisiä (sisäsyntyisiä) ilmiöitä esiintyy samoilla alueilla?
a) Maanjäristyksiä esiintyy enitenlitosfäärilaattojen sauma-alueilla. Tällaisia alueita on mm. Välimerellä, Islannissa ja Tyynenmeren rannikoilla, kuten Amerikkojen länsirannikolla ja Japanissa (ns. Tyynenmeren tulirengas). Aineistossa voimakkaita maanjäristyksiä on esiintynyt Tyynenmeren rannikolla (Etelä-Amerikan Andit (mm. Chile ja Ecuador) ja Pohjois-Amerikan Alaska, Aasiassa mm. Indonesiassa. Etelä-Aasia, Etelä-Eurooppa. Voimakkaimmat maanjäristykset ovat tapahtuneet maapallon endogeenisesti aktiivisilla alueilla litosfäärilaattojen reunaosissa, erityisesti mantereisten laattojen törmäysvyöhykkeilä. Järistyksiä on paljon merellisten ja mantereisten laattojen alityöntövyöhykkeillä sekä siirroksissa.
b) Maanjäristykset johtuvat litosfäärilaattojen liikkeistä ja niiden saumakohtiin ja siirroslinjoihin syntyvästä jännityksestä. Maanjäristys syntyy, kun laattojen liike lukkiutuu ja saumakohtaan kertynytjännitys purkautuu äkillisesti nopeana liikkeenä kallion murtuessa. Voimakkaimmat maanjäristykset syntyvät litosfäärilaattojen liikkuessa toisiaan vasten törmäysvyöhykkeillä, kuten Tyynenmeren rannoilla ja Keski-Aasiassa. Myös laattojen hangatessa toisiaan sivusuunnassa, kuten Pohjois-Amerikan länsirannikolla, esiintyy voimakkaita järistyksiä.
c) Seismisillä alueilla esiintyy tulivuoritoimintaa, kuumia lähteitä, vuorten poimutusta ja lohkoliikuntoja.
YO3. Tulivuorenpurkausten aiheuttamat riskit:
a) Millaisia paikallisia ja globaaleja riskejä tulivuorenpurkaukset aiheuttavat? (5 p.) Paikallisia: laavavirrat, polttav at pilvet, tuhkasade, muravirta, tsunami. Globaaleja: pöly ja tuhka ilmakehässä → ilmastonmuutos, lentoliikenteen vaikeutuminen.
b) Millaisilla alueilla tulivuorenpurkaukset saattavat aiheuttaa paljon ihmisuhreja ja miksi
siellä? (2 p.) Hedelmällisillä viljelyalueilla, joissa asuu paljon ihmisiä, alueilla, joissa ei ole vielä tiedotusjärjestelmiä.
c) Miten tulivuorenpurkauksiin voidaan varautua? (2 p.) Seurataan maanjäristyksiä ja muutoksia tulivuoressa (muoto, lämpötila, jne.
YO4. Islannin alueelliset riskit.
(Tee vastaus tämän luvun asioiden perusteella).
- vulkaanisuus: tulivuorenpurkausten laavavirrat ja sulattamat jäätiköt->tulvat; tuhka- ja kaasupilvet
- seismisyys: pienehköt maanjäristykset
- syy: sijainti laattojen erkanemisvyöhykkeellä
Luvut 6 - 9
Luku 6
P3. Selitä lyhyesti seuraavat käsitteet:
a) Luonnollinen kasvihuoneilmiö. Ilmakehän luontaisten kasvihuonekaasujen lämmittävä vaikutus.
b) Ilmastonmuutos. Ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen, joka johtuu lisääntyneistä kasvihuonekaasupäästöistä.
P4. Tee lista ympäristössämme tapahtuvista muutoksista, jotka todistavat kasvihuoneilmiön olevan voimistumassa ja ilmaston muuttumassa.
- talvien lämpeneminen
- myrskyjen voimistuminen
- muuttolintujen aikaistuminen
- uudet eliölajit etelästä
P5. a) Millä alueilla ilmasto lämpenee voimakkaimmin? Miksi?
Arktisilla alueilla. Koska:
- lumen ja jään sulaminen vähentää auringon säteilyn heijastusta ja lisää lämpösäteily imeytymistä maahan -> lämpeneminen
- napa-alueiden päiväntasaajaa hieman ohuempi ilmakehä (ks. luku 3) lämpenee nopeammin
b) Millaisia uhkia ja muutoksia ilmastonmuutos luo Arktisille alueille?
- voimakkaammat myrskyt
- tulvat
- tuholaiset
c) Millä tavoin ilmastonmuutos uhkaa eri eliölajeja?
- tundralajien alueen supistuminen
- uudet kilpailijat (tulokaslajit)
- kuivuuden uhkat
d) Millä tavoin ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten terveyteen?
- kuumuuden uhkat
- trooppisten tautien leviäminen
S1.Suomen kasvihuonepäästöt sektoreittain v. 2014:
Energiasektori 48; Teollisuusprosessit ja tuotteiden käyttö 6; Maatalous 7; Jätteiden käsittely 2 miljoonaa tonnia CO2-ekv. (Lähde: Suomen tilastollinen vuosikirja 2015)
a) Millaisessa ihmisen harjoittamassa toiminnassa syntyy eniten kasvihuonekaasupäästöjä?
- energiantuotanto
- teollisuus
- liikenne
- maatalous
b) Miten suurimpia päästölähteitä voidaan korvata tai kehittää ilmastoystävällisemmiksi?
- vesi-, tuuli- ja aurinkoenergian lisäys
- sähköön perustuva teknoogia
- energian säästö
- kohtuus kulutuksessa
c) Miten sinä voit vähentää kasvihuonekaasupäästöjesi määrää?
- energian säästö
- kohtuus kulutuksessa
S2. a) Miten Suomen ilmasto tulee muuttumaan seuraavan sadan vuoden kuluessa?
Lämpenee ja sateet lisääntyvät, etenkin talvella.
b) Miten muutokset ilmastossa vaikuttavat ravinnontuotannon mahdollisuuksiin Suomessa?
Sadot voivat kasvaa, mutta tuholaiset ja kasvitaudit lisääntyvät. Uudet viljelylajit mahdollistuvat.
S3. Käytä karttaa http://www.globalis.fi/Maailmankartta.
Miten ilmastonmuutos vaikuttaa lämpötilaan ja sademäärään
a) Euroopassa
b) Aasiassa?
Lämpötila molemissa nousee, mutta sateisuudessa isompia alueellisia eroja.
S6. a) Kuvaile jääpeitettä maaliskuussa 1983 ja maaliskuussa 2016.
Jääpeite on kutistunut huomattavasti v. 2016 mennessä etenkin kesäisin.
b) Mistä erot johtuvat?
Ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä.
c) Mihin asioihin muutos voi vaikuttaa?
Tumma vesi imee lämpöä enemmän lämpöä kuin vaalea jää, joten nopeuttaa lämpenemistä.
.......................................................................
Luku 7
P3. Mitkä ovat perusedellytyksiä trooppisten hirmumyrskyjen synnylle? Lämmin merivesi, (min 26 °C), coriolisilmiö → vain välillä 5-30˚ eteläistä tai pohjoista leveyttä.
P4. Miksi Suomessa myrskyt ajoittuvat syksyyn ja alkutalveen? Kun kylmä, arktinen ilmamassa leviää vielä lämpimän merialueen ylle, syntyy voimakkaita matalapaineita. Mitä suurempi lämpötilaero on polaaririntaman rajalla, sitä voimakkaampia myrskyjä kehittyy. Tämän takia Pohjois-Atlantin myrskyt ajoittuvat pääosin loppusyksyyn ja alkutalveen.
P5. Tee luettelo tekijöistä, jotka vaikuttavat hirmumyrskyn tuhovaikutukseen. Meriveden pinnannousu, tuuli., rankkasade.
P6. Tutki satelliittikuvaa tornadojen synnystä huhtikuussa 2011.
Miksi tornadot syntyivät? Kun tuleva lämmin ja kostea ilmamassa törmää kylmään ilmamassaan. Rajapinnalle syntyy voimakkaita ukonilmoja tornadoineen.
S1. Australiassa ja Madagaskarissa hirmumyrskykausi ajoittuu helmi-huhtikuulle. Tekstissä mainitaan hirmumyrskyjä esiintyvän loppukesällä ja syksyllä. Miten selität asian? Nämä alueet ovat eteläisellä pallonpuoliskolla, jossa merivesi on lämpimintä juuri tällöin.
S2. Vielä 1970-luvun alussa troppinen sykloni Bangladeshissä aiheutti yli miljoonan ihmisen kuoleman. Nyt uhrien määrä voimakkaimmissakin myrskyissä on korkeintaan tuhansia. Mistä ero johtuu? Nykyisin osataan ennustaa ja varautua syklonien saapumiseen.
S3. Avaa tekstin linkki satelliittikuviin tämän hetkisistä metsäpaloista. Millä alueilla paloja esiintyy? Yritä miettiä myös syitä, miksi näillä alueilla on maastopaloja.
S4. Oheisessa kartassa on väreillä kuvattu alueet, joissa on suurin riski poikkeuksellisiin kuivuusjaksoihin. Punainen väri osoittaa suurta riskiä kuivuuteen.
Luettele valtioita tai alueita, joissa kuivuuden riski on suurin.
a) USA. Kalifornia, valtion eteläosat.
b) Afrikka. Afrikan sarvi, Sahel, Somalia.
c) Eurooppa. Etelä-Espanja.
d) Aasia. Pakistan, tietyt alueet Intiassa, Kaakkois-Aasia.
.......................................................................
Luku 8
P2. Selitä lyhyesti seuraavat käsitteet:
a) Fyysinen vesipula. Absoluuttisesti liian vähän vettä.
b) Taloudellinen vesipula. Vettä vaikeasti saatavilla, mutta ei riittävästi rahaa vesivarojen hyödyntämiseen.
c) Vesijalanjälki. Tuotteen valmistuksen tai henkilön kuluttaman veden määrä.
d) Vesihuolto. Veden hankinta, mahdollinen puhdistus ja jäteveden puhdistus.
e) Sanitaatio. Viemäriverkostot.
P3. Listaa mahdollisimman monia syitä, joiden vuoksi ihminen ei pysty hyödyntämään kaikkia vesivaroja.
- liian suolainen vesi
- liian likainen vesi
- jäätiköt
- vettä ei voida merkittävästi siirtää ylijäämäalueilta vesipula-alueille
- liian syvällä oleva vesi
P4. a) Luettele valtioita, joissa uusiutuvan veden määrä on huomattavan pieni (alle 5 000 kuutiometriä vuodessa/asukas).
b) Millä alueilla kärsitään fyysisestä vesipulasta? Miksi?
c) Millä alueilla kärsitään taloudellisesta vesipulasta? Miksi?
d) Millä alueilla kärsitään puhtaan juomaveden puutteesta? Miksi?
Fyysisestä vesipulasta kärsitään lähiinä maailman aavikkovyöhykkeillä ja niiden reunoilla. Hepoasteilla sijaitsevilla pysyvillä korkeapainevyöhykkeillä vuotuinen sademäärä on liian alhainen.
Taloudellisesta vesipulasta kärsitään köyhillä alueilla. Laajin alue on Saharan eteläpuolinen Afrikka. Muita köyhimmät Väli-Amerikan ja Etelä-Aasian alueet. Syynä on vesihuollon kalleus suhteessa tulotasoon.
Puhtaan juomaveden puute on laajinta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Myös muutamissa Aasian valtioissa ja Papua-Uusi-Guineassa puhtaan veden saatavuus on heikkoa. Kaikkia näitä valtioita yhdistää köyhyys.
P5.
a) Millaisia ongelmia vesipula aiheuttaa vesipulasta kärsiville ihmisille ja yhteisöille? Puhtaan veden puute heikentää vesipulasta kärsivien ihmisten terveyttä. Puhtaan veden kuljetus vie aikaa ja voimavaroja. Vesipula voi jophtaa myös alueiden välisiin kiistoihin.
b) Millaisia ongelmia vesipula aiheuttaa ravinnontuotannolle? Maatalous on suurin vedenkäyttäjä. Kasteluveden puute vähentää satoja tai voi synnyttää jopa nälkää. Kastelun ongelmia ovat myös maaperän suolaantuminen kuivilla seuduilla ja pohjaveden aleneminen.
c) Millaisia ongelmia vesipula aiheuttaa ympäristölle? Elinympäristöt kuivuvat, varsinkin kosteikot häviävät.
P6.
Millä tavoin ihmiset, valtiot ja yritykset voivat vähentää vesipulasta kärsivien ihmisten määrää?
- vähentämällä vedenkulutusta
- vesivarojen riittävyyttä voidaan parantaa pinta- ja pohjavesiä kierrättämällä, puhdistamalla ja suojelemalla
- uudet innovaatiot (esim. kuivakäymälät, vedettömät järjestelmät, käänteisosmoosilaitteistot)
- vesihuollon rahoitus (paikallisesti tai esim. kehitysyhteistyöllä)
- toimiva viranomaisjärjestelmä vesihuollossa
- maataloudessa vettä säästävät kastelujärjestelmät (tihkukastelu ym.)
P7. b) Mitkä tekijät aiheuttavat tulvariskejä em. valtioissa? Iso-Britannia, Sri Lanka ja Bangaldesh: meren rannalla → Myrskyjen tuomat aallot. Kaikissa valtioissa sateinen ilmasto ja alankoa: rankkasateet voivat nostaa jokien veden pintaa. Kiinassa vuoristoista voi tulla suuria vesimääriä jokia pitkin.
S1.
Alla on listattuna kolme erilaista veteen liittyvää kriisiä. Tutki näitä tapauksia internetin hakukoneiden avulla ja kirjoita tapauksista tiivistelmät. Pyri selvittämään ainakin miten ja miksi kriisit syntyivät, keihin kriisi vaikutti ja miten kriisi olisi voitu estää.
Nokian vesikriisi 2007, Araljärven katastrofi, Jordanjoen vesikiista
Nokian vesikriisi johtui viemäriveden pääsemisestä juomavesiverkostoon. Nokialla ihmisiä sairastui ja vettä jouduttiin hakemaan astiohin. Nykyään vesilaitoksilla ei enää ole kytkentöjä puhtaan la viemäriveden välillä.
Araljärvi on yksi maailman suurimmista ympäristökatastrofeista. Syynä on järveen laskevien jokivesien ohjaaminen pelloille (Amudarja, Syrdarja). Alue on aavikoitunut, ihmiset muutaneet pois ja lajeja on kuollut sukupuuttoon.
Jordanjoki on Israelin ja Jordanian rajalla. Israel käyttää lähes kaiken joen veden, joten Jordanian puolella kärsitään vesipulasta. Vaatisi valtioiden välisen sopimuksen veden käytöstä.
YO1. Puhtaan veden saatavuuteen liittyvät riskit maapallolla. (k-2007)
Teollisuuden aiheuttama veden saastuminen, tulvien aiheuttama veden saastuminen, veden liikakäyttö suhteessa veden uusiutumiseen: teollisuus, maatalous, väestönkasvu, turismi kuivilla alueilla. Ilmastonmuutos. Puhtaan veden infrastruktuurin puutteet.
.......................................................................
Luku 9.
P2. Tee tekstin perusteella luettelo aavikoitumisen keskeisistä syistä. Kokoa tekstistä myös keinoja puuttua näihin syihin. Aavikoitumisella ei kuitenkaan tarkoiteta varsinaisesti aavikoiden leviämistä, vaan kuivien seutujen maan muuttumista viljelykelvottomaksi. Tämä johtuu ihmisen toiminnan (liikalaidunnus, metsien kaataminen, suuri väestönkasvu, ilmastomuutoksen aiheuttaminen) ja ilmastollisten muutosten yhteisvaikutuksesta. Kienoja: metsien istutus, uudet energialähteet, laidunnuksen rajoittaminen.
P3. Miksi peltojen suolaantumista tapahtuu lähinnä aavikoiden reunoilla eikä esimerkiksi Suomessa?
Miten suolaa voidaan vähentää maaperästä? Aavikoiden reunoilla tapahtuu haihtumista → suola nousee veden mukana lähelle pintaa. Suolan vähentäminen maaperästä on vaikeaa, usein käytännössä mahdotonta.
P4. Miksi Kiinassa, Intiassa ja Indonesiassa on suurin riski ihmisuhreja vaativiin massaliikuntoihin? Suuri asukatiheys, jyrkät rinteet, rankkasateet.
S1. Hae sopiva kartta ja mittaa Sahelin alueen koko itä-länsisuunnassa. Tee myös lista valtioista väliltä Senegal-Etiopia. Noin 8 000 km, Senegal, Mauritania, Mali, Burkina Faso, Niger, Pohjois-Nigeria, Tšad, Keski-Afrikan tasavalta, Sudan, Etiopia, Eritrea, Djibouti.
S2. Linkistä löydät NASA:n satelliittikuvan USA:n luoteisosasta.
Alueella on ollut vakavia eroosio-ongelmia. Kuinka paljon voimakkaampaa eroosio on pahimmillaan pellolla verrattuna luonnontilaiseen alueeseen? Hae tekstistä millaisin menetelmin eroosiota on saatu hillittyä. Eroosio on ollut jopa 100–200 tonnia hehtaarilla, luonnontilaisilla alueilla eroosiota ei juuri ole. Maata ei muokata, vyöhykkeissä eri kasvilajeja.
S3. Niilin laaksoa on viljelty tuhansia vuosia. Peltojen suolaantumisesta on kuitenkin syntynyt ongelma vasta viime vuosikymmeninä. Aiemmin Niilin vuosittaiset tulvat huuhtoivat suolan pois pelloilta, nyt tulvia ei enää ole.
Mistä tämä johtuu? Niilin patoamisesta johtuen.
S4. a) Olet lähdössä talvilomalla Alpeille laskettelemaan. Millä tavoin voit välttää lumivyöryjä? Pysymällä merkityillä alueilla, seuraamalla sään muutoksia.
b) Etsi tietoa Italian Apenniineilla tammikuussa 2017 sattuneesta lumivyörystä. Kerro mitä tapahtui ja miksi. Vihje: Haku: "avalanche+january+201+Italy" . Runsaat lumisateet. Niitä seurasi maanjäristys. → Laajoja lumivyöryhjä, mm. yksi hotelli jäi täysin lumivyöryn alle.
S5. Etsi tietoja viimeaikaisista maanvyöryistä. Tekstistä löydät valmiin linkin. Mitä syitä löydät maanvyöryihin? Miten ne ovat jakautuneet alueellisesti?
YO1. Aavikoituminen globaalina ongelmana.
Aavikoitumisen seurauksena maa muuttuu aavikoksi kuivilla alueilla, kun kasvipeite häviää tai hävitetään, tai kun maa peittyy hiekkaan.
Esiintyminen: Aavikoiden reunamilla, esim. Sahelin alue.
Syyt: Aavikoitumisen aiheuttaa yleensä ihmisen toiminta yhdessä ilmaston muuttumisen kanssa, ks. luvun teksti.
Seuraukset: Tuuli- ja vesieroosio lisääntyvät, syntyy pöly- ja hiekkamyrskyjä, hiekka leviää viljelyalueille. Maatalous vaikeutuu → ruuan ja puhtaan veden puutetta ja ympäristöpakolaisuutta. Nälänhädät, köyhyys ja aseelliset konfliktit lisääntyvät.
Varautuminen: Väestönkasvun rajoittaminen, viljelijöiden kouluttaminen. Metsien istutukset ja suojelu, laiduntavien eläinten määrän säätely. Eroosio estämäinen (aidat, istutukset, sopivien viljelymenetelmien kehittäminen ja käyttö). Kansainväliset sopimukset (elintarvikkeiden maailmankauppa, vesistöjen käyttö, ilmastosopimukset/päästöjen vähentäminen).
YO2. Kaakkois-Aasiassa Jaavan saarella tapahtuu usein maanvieremiä.
Mitkä tekijät ja ilmiöt ovat yleisimpiä maanvieremien aiheuttajia Jaavalla? Vuoristoisuus, monsuunisateet, metsien hakkuut, maanjäristykset, tulivuoden purkaukset.
Mitkä vieremät saattavat aiheuttaa suurta tuhoa Jaavalla? Massaliikunnot.
YO3. Millaisia seurauksia voi olla kasvillisuuden laajamittaisesta hävittämisestä
a) vuoristoissa. Massaliikunnot, tulvat, veden puute, biodiversiteetin väheneminen.
b) rannikkoalueilla? Rannan eroosio, tulvat, rannikon veden väheneminen, biodiversiteetin väheneminen.
Luvut 10 - 17
Luvut 10-17
Luku 10
P2. Tee lista tekijöistä, jotka vähentävät monimuotoisuutta. Väestönkasvu, metsien hakkuut, aavikoituminen, kosteikkojen kuivaaminen, vieraslajit, metsästys, kalastus, laitoen eläinkauppa, ilmastonmuutos
P3. Tee lista keinoista, joilla monimuotoisuutta voitaisiin säilyttää. Ks. P2. Suojelualueet.
P4. Mitä tarkoitetaan saastumisellla? Millaiset tekijät aiheuttavat saastumista? Saastuminen tarkoittaa sellaista ympäristön pilaantumista, josta on haittaa eliöille. Tämä määritelmä pitää sisällään haitallisten kemikaalien ja ionisoivan säteilyn lisäksi lämpenemisen, melun, valosaasteen ja roskaantumisen. Ihmistoiminnan suurin vaikutus tulee ilmakehään pääsevistä hiilidioksidista ja metaanista.
P5. Kartassa on esitetty ihmisen vaikutusta maaekosysteemeihin. Arvo 0=ei vaikutusta; 100=kokonaan muuttunut ekosysteemi. Miten ihminen on muuttanut ekosysteemejä seuraavilla alueilla? Kuvaile muutoksen suuruutta ja kerro esimerkkejä miten ekosysteemi on muuttunut?
a) Eurooppa. Ihmisen vaikutus on ollut dramaattista, erityisesti metsien kaatamisen takia.
b) Kesk-Afrikka. Vaikutus on ollut paikallista. Mm. sademetsien kaataminen.
c) Yhdysvallat. Ihmisen vaikutus on ollut suurta itäosissa ja Kalforniassa. Itäosien metsät on suurelta osin muutettu pelloiksi.
S1. Tutki linkkejä
http://www.luonnontila.fi/fi/indikaattorit/itameri/it3-haitalliset-aineet.
http://www.luonnontila.fi/fi/indikaattorit/itameri/it9-hylkeet
Selvitä miten DDT ja PCB pitoisuudet ovat muuttuneet silakoissa 1980-luvulta 2000-luvulle. Millainen on ollut hyljekantojen kehitys samalla ajanjaksolla? Millaiset tekijät uhkaavat nykyään hyljepopulaatioita? Pitoisuudet ovat pienentyneet, hyljekannat ovat kasvaneet. Hylkeitä uhkaavat öljyonnettomuudet ja metsästys.
S2. Miten Itämeren yleistila on muuttunut? Millaiset tekijät vaikuttavat Itämeren yleistilaan nykyään? Itämeren eliöyhteisön raskasmetallipitoisuudet ovat vähentyneet mutta rehevöityminen on jatkunut. Ihmistoiminta vaikuttaa suuresti (päästöt).
S3. Kotona syntyy erilaisia ongelmajätteitä. Selvitä mihin voit viedä seuraavat ongelmajätteet.
A) loisteputki, Vaarallisen jätteen ja SER-romun vastaanottopaikat.
B) vanhat lääkkeet. Apteekit
C) osittain käyttämättä jäänyt maalipurkki, Maalipurkki, jossa on märkää maalia, on vaarallista jätettä. Tyhjä tai täysin kuivunutta maalia sisältävä maalipurkki käy metallinkeräykseen.
D) kännykän vanha akku, Ns. kannettavia akkuja ovat pienissä laitteissa, kuten matkapuhelimissa, kameroissa, kannettavissa tietokoneissa, leluissa yms. käytettävät akut. Palauta vuotavat pienakut muovipussissa keräyslaatikkoon.
E) mopoauton öljynvaihdosta jäänyt jäteöljy, Vaarallisen jätteen palautusasema.
F) hajonnut tietokone. SER-vastaanottopisteet ja sähkölaitteita myyvät kaupat.
S4. Typen oksideita syntyy lähes yksinomaan ihmisen vaikutuksesta. Ne ovat myös keskeinen tekijä savusumun eli smogin synnyssä. Tästä syystä satelliittimittaukset typen oksidien määrästä kertovat yleisemminkin ilman laadusta.
Hae alla olevasta artikkelista kartta typen oksidipitoisuuksista. Selvitä ilman laadultaan heikoimmat ja puhtaimmat alueet. http://www.wmo.int/pages/prog/arep/gaw/reactive_gases.html
S5. Avaa linkki ja tarkastele karttaa. Miten happamoituminen on muuttunut EU-alueella vuosina 1980-2010? Missä valtioissa ongelmat ovat vieläkin suuria? Happamoituminen on vähentynyt paljon. Ongelmia enää Benelux-maissa ja Puolassa.
S6. Merten roskalautat ovat pääosin hienojakoista muovisilppua. Vertaa karttakuvaa merten roskalautoista merivirtojen kulkuun. Mitä voit havaita roskaluttojen sijainnista? Mistä muoviroska on peräisin? Merivirrat kuljettavat muoviroskat avomerelle, teollisuudesta ja kaatopaikoilta.
S7. Avaa tekstin linkki ydinvoimalan jäähdytysveden vaikutuksesta. Kuinka kauas lämmitysvaikutus yltää Olkiluodon ydinvoimalasta? Olkiluodon jäähdytykseen otetaan merivettä. Mikä on mereen laskettavan jäähdytysveden lämpötila kesällä ja talvella? Merivesi on noin asteen lämpimämpää 3-5 kilometrin etäisyydeltä voimalasta.
S8. Tarkastele tekstiosuuden kuvagallerian NASA:n laatimaa karttaa ilmansaasteiden muutoksesta 2000-luvulla.
a) Millä alueilla ilma on puhdistunut? Mm. Euroopassa.
b) Entä millä alueilla ilman laatu on heikentynyt? Aasiassa.
c) Mistä alueelliset muutokset johtuvat? Teollisuuden lisääntyminen Aasiassa, puhidstusmenetelmien lisääntyminen Euroopassa.
S10. Kartassa on esitetty ihmisen vaikutusta maaekosysteemeihin. Voit suurentaa karttaa.
Arvo 0=ei vaikutusta; 100=kokonaan muuttunut ekosysteemi.
a) Miten ihminen on muuttanut ekosysteemejä seuraavilla alueilla?
Kuvaile muutoksen suuruutta ja kerro esimerkkejä miten ekosysteemi on muuttunut.
Länsi-Eurooppa. Suuri. Alkuperäinen luonto on suurelta osin hävinnyt.
Intia Suuri. Alkuperäinen luonto on suurelta osin hävinnyt.
Yhdysvaltojen itäosat. Suuri. Alkuperäinen luonto on suurelta osin hävinnyt.
b) Luettele alueita, joihin ihminen ei ole suuresti vaikuttanut. Amerikan ja Euraasian pohjoisosat, Australia.
YO1. +. Ohessa on neljä valokuvaa suurekosysteemeistä (biomeista) ja alueellisista ekosysteemeistä
maapallolla.
a) Tunnista suurekosysteemit ja alueelliset ekosysteemit sekä luonnehdi niiden luonnonoloja.
(4 p.)
Trooppinen sademetsä, koralliriutta, mangrovemetsä, savanni.
b) Mitä luonnon monimuotoisuuteen liittyviä riskejä kohdistuu kyseisiin alueisiin ja mitkä
tekijät niitä aiheuttavat? (5 p.) Kaikkai alueita uhkaavat häviäminen ja monimuotoisuuden väheneminen ihmistoiminnan seurauksena.
.......................................................................
Luku 11
P3. Avaa linkki säästövinkeistä
a) Mitä näistä kodin energian säästövinkeistä voisit itse käyttää?
b) Mitä muita helppoja tapoja olisi vähentää omaa energiankulutusta?
P4. Miten kierrätys, uudelleenvalmistus ja uudelleenkäyttö poikkeavat toisistaan? Kierrätyksessä jäte on raaka-ainetta, jota käytetään uusien tuotteiden valmistukseen. Uudelleenkäyttö on esimerkiksi tuotteen käyttämisen aloittaminen ostamalta sen kirpputorilta. Jätettä voidaan käyttää myös tuotteen uudelleenvalmistukseen. Siinä entisistä osista osa korjataan tai korvataan uusilla. Lopputuloksena on vähintään uudenveroinen tuote. Usein se on entistä parempi, jos siihen lisätään uutta teknologiaa. Käytännössä on siis kysymys vanhan kunnostuksesta entistä paremmaksi.
S1. Voimalaitoksista annetaan yleensä teho (esim. MW) ja tuotettu energia (esim. MWh). Voimalaitosten käyttöaste (capacity factor) vaihtelee. Tutki linkkiä linkkiä
Mikä on a) tuulivoiman 37 % ja b) aurinkopaneeleiden käyttöaste? 20 %
c) Miksi ne ovat kaikesta huolimatta edullisia muotoja tuottaa sähköä? Perustamiskustanukset melko pienet, uusiutuvia energiamuotoja.
S4. Avaa tekstin linkki kierrätyspisteistä. Tutki missä on lähin piste kierrättää
a) kännykän akku. Ns. kannettavia akkuja ovat pienissä laitteissa, kuten matkapuhelimissa, kameroissa, kannettavissa tietokoneissa, leluissa yms. käytettävät akut. Palauta vuotavat pienakut muovipussissa keräyslaatikkoon.
b) tekstiilijäte esimerkiksi vanha lakana. Tekstiilijätteen keräyspiste.
c) hajonnut tietokone. SER-vastaanottopisteet ja sähkölaitteita myyvät kaupat.
d) hajonnut loisteputki. Vaaralliset jätteet -keräyspiste.
e) muovinen mehupurkki. Kartongin keräuspiste.
S5. Avaa linkki http://e3portal.vtt.fi/repowermap/. Lähennä kartta omalle asuinseudullesi ja kirjaa lähiympäristön (esim. 0-20 km) jo toteutetut uusiutuvan energian käyttömuodot.
.......................................................................
Luku 12
P2. a) Mitä väestöpyramidi esittää? Väestön suhteellisen määrän ikäluokittain ja sukupuolittain.
b) Miten kolme pyramidityyppiä poikkeavat toisistaan? Vähemmän kehittyneiden maiden väestörakenne muistuttaa pyramidia. Se on leveä alhaalta ja kapenee mentäessä ylöspäin kohti vanhempia ikäluokkia. Väestön kasvultaan tasaantuneiden maiden kuvio muistuttaa tolppaa. Siinä kaikki ikäryhmät ovat varsin samankokoisia. Nämä maat ovat usein taloudellisesti pitkälle kehittyneitä. Kehittyvien maiden pyramidi on näiden kahden pyramidin välimuoto.
P3. Määrittele termit.
a) syntyvyys. Syntyneet lapset per väkiluku vuodessa.
b) kuolleisuus. Kuolleet per väkiluku vuodessa.
c) väestöpyramidi. Väestöpyramidi on diagrammi, joka kuvaa väestön sukupuolten ja ikäryhmien koon suhteessa toisiinsa.
P4.
a) Katso video ja kerro tärkeitä asioita, jotka ovat voineet mahdollistaa väkiluvun kasvamisen. [[h=3]]
Moderni tekologia ja lääketiede, teollisuuden vallankumous (kohta 4.15).
b) Vastaa luvun tekstin perusteella. Miksi väestönkasvu on hidastunut Kiinassa? Yhden lapsen politiikan seurauksena.
c) Vastaa luvun tekstin perusteella. Miksi monissa teollisissa maissa väkimäärä vähenee? Suuret ikäluokat ikääntyvät → kuolleisuus kasvaa. Syntyvyys on alhaista.
d) Miten videon perusteella epäillään maapallon väestön koolle tapahtuvan vuoteen 2100 mennessä?
Jos syntyvyys vähenee, väkiluku jopa laskee vuoden 2050 huipputasosta. Jos syntyvyys pysyy edelleen korkeana, maapallolla voi elää v. 2100 jopa 11 miljardia ihmistä.
P4. Miksi
a) maapallon väkiluku alkoi kasvaa 1900-luvulla? Tehostunut ravinnontuotanto ja lääketiede.
b) Miksi väestönkasvu on hidastunut Kiinassa? Yhden lapsen politiikan seurauksena.
c) Miksi monissa teollisissa maissa väkimäärä vähenee? Suuret ikäluokat ikääntyvät → kuolleisuus kasvaa. Syntyvyys on alhaista.
S4. Miten väestön ikärakenne vaihtelee alueellisesti maapallolla? Mitkä tekijät vaikuttavat perhekoon määräytymiseen maapallon eri alueilla. Pohdi myös väestön ikääntymisen yhteiskunnallisia vaikutuksia. (Ylioppilaskokeen jokeri-tehtävä numero 9 syksyltä 2009, tehtävään liittyy myös kartta ja taulukko.
Väestön ikärakenteen vaihtelu maapallolla - Taulukon (2007) mukaan yli 60-vuotiailla on pienin osuus Saharan eteläpuolisen Afrikan maissa. Ikärakenteeltaan vanhin väestö on pitkälle kehittyneistä jälkiteollisista yhteiskunnista. Kartta kuvaa ennustettua tilannetta vuonna 2050. Sen mukaan yli 60-vuotiaiden osuus väestöstä tulee jatkossakin olemaan suurin korkean elintason maissa (Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Australiassa sekä Pohjois- ja Itä-Aasiassa).
Perhekokoon vaikuttaa perheen taloudellinen tilanne, ravinnon saatavuus, terveydenhuolto, ehkäisyn saatavuus, perhepolitiikka, perhesuunnittelu, naisen asema, kulttuuriset arvostukset ja traditiot.
Ikääntymisen seurauksen huoltosuhde heikkenee, työvoimasta tulee pula.
S6. Tutustu CIA:n World Factbook -sivustoon. Hae sivustoilta vertailu syntyvyydestä eri valtioissa.
a) Missä sijaitsevat 15 korkeimman syntyvyyden valtiota? Millaiset tekijät yhdistävät näitä valtioita? People and society → Birth rate
b) Missä sijaitsevat 15 alhaisimman syntyvyyden valtiota? Millaiset tekijät yhdistävät näitä valtioita? Euroopassa ja Aasiassa, korkean hyvinvoinnin valtioita.
c) Nimeä korkean kokonaishdelmällisyysluvun valtiota. Kokonaishedelmällisyysluku on lapsimäärä, jonka naiset todennäköisesti synnyttävät. Mm. monet Afrikan valtiot, kuten Mali, Niger, Somalia.
S7. Tutustu CIA:n World Factbook -sivustoon. Etsi vertailu kuolleisuuden vaihtelusta eri valtioissa.People and society → Death rate
a) Selvitä missä sijaitsevat 15 korkeimman kuolleisuuden valtiota. Millaisia syitä korkeaan kuolleisuuteen voisi olla ko. valtioissa?
b) Vertaa kuolleisuutta Suomessa Libyaan, Jordaniaan ja Irakiin. Mitä havaitset? Miten selität tilanteen?
S8. Millaisia tekijöitä on Suomen väestönkasvuun kohdistunut 1750-2012 välisenä aikana?
http://www.stat.fi/til/vaerak/2012/vaerak_2012_2013-03-22_kuv_001_fi.html Sodat, taudit, muuttoliike.
S9. Katso video
S10. Oheisessa kartassa on kuvattu Pohjoismaiden väkimäärän muutos vuosina 2003–2013.
Tummansinisillä alueilla väkiluvun kasvu on ollut yli 10 %.
Harmailla alueilla väkiluku on vähentynyt.
Punaisella viivalla rajatut alueet ovat kasvualueita, joiden väkiluku on noin 80 % valtion väkimäärästä.
a) Luettele alueita, joissa väkimäärä on kasvanut. Suurten kaupunkien seutukunnat.
b) Luettele alueita, joissa väkimäärä on vähentynyt. Haja-asutusalueet.
c) Mitä seurauksia näistä muutoksista on esimerkiksi Suomessa? Väestö keskittyy suuriin kaupunkeihin, haja-asutusalueiden palveluiden turvaaminen vaikeutuu.
.......................................................................
Luku 13
P3. Miten käsitteet metropoli ja megakaupunki poikkeavat toisistaan? Metropolissa asuu yli miljoona, megakaupungissa yli 10 miljoonaa asukasta.
S1. Millaiset tekijät ovat syynä väestötietojen suureen vaihteluun? Väestörekisterien epäluotettavuus, alueiden määrittelyn vaihtelut, nopea västönkasvu.
S2. a) Missä valtiossa Rio de Janeiro sijaitsee? Brasiliassa.
b) Millaisia arvioita on sen väkiluvusta? (Väestölinkkejä löydät esimerkiksi tehtävästä 1). Mm. 6,3 miljoonaa.
c) Millä nimellä Rion slummit tunnetaan? Favelat.
d) Millä perusteilla viereinen kuva on slummia? Huono infrastruktuuri.
S4. Monissa maissa, mm. Yhdysvalloissa, on isoja esikaupunkialueita.
Kerro tällaisten kaupunginosien palveluista, ihmisten liikkumisesta, vaikutuksista kaupungin yleiseen toimivuuteen. Vähän palveluilta, paljon pendelöintiä.
S5. Millä alueilla kaupungistuminen on tulevaisuudessa nopeinta? Kehitysmaissa.
Millaiset syyt pitävät yllä näiden alueiden kaupunkien kasvua? Suuri väestönkasvu.
S6. Voit tutustua kuviin Detroitista linkissä http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288583490680.html. Wikipediasta (etenkin englanninkielisestä) löydät syitä kehitykseen ja sen seurausvaikutuksista.
a) Miten kaupunkialueen väkiluku on muuttunut 1950-luvulta alkaen? Entä metropolialueen väkiluku? 1,8 miljonaa → 700 000 as. Metropolialueen asukasluku ei ole laskenut samalla tavoin.
b) Mistä väestömuutokset ovat johtuneet ja mitä seurauksia siitä on ollut? Teollisuustuotannon romahtaminen, verotulojen lasku.
S7. a) Tarkastele karttaa ja nimeä Pohjoismaiden suurimmat kaupungit valtioittain. Helsinki, Tukholma, Kööpenhamina, Oslo, Reykjavik.
b) Minne suurkaupungit sijoittuvat? Rannikolle.
S8. Kartassa on kuvattu eri valtioiden kaupungistumisastetta ja suurimpien kaupunkien sijoittumista.
a) Tee lyhyt tiivistelmä eri maanosien kaupungistumisesta. Eurooppa, Australia, Pohjois-Amerikka ja Aasia voimakkaasti kaupungistuneet. Etelä-Amerikass Brasilia ja Argentiina.
b) Miten tilanne tulee muuttumaan tulevaisuudessa (ks. alla olevaa diagrammia)? Etelä-Amerikan ja Afrikan kaupungistumisaste nousee voimaakkasti.
S9. Kartat esittävät kaupungistumiskehitystä ja maailman suurkaupunkien kasvua vuosina 1965–1970 ja vuosina 2005–2010. Tarkastele tapahtunutta muutosta ja pohdi myös kehityksen syitä.
Kasvu nopeinta Afrikassa ja Aasiassa. Syitä väestönkasvu ja elinkeinorakenteen muutos (maaseudulta poismuutto, kaupungeissa monia vetovoimatekijöitä).
.......................................................................
Luku 14
P1. Nimeä kaksi valtiota kustakin ryhmästä:
Kehittyneet taloudet. IMF lukee kehittyneisiin talouksiin pääosan EU-maista, Sveitsin, Islannin, Norjan, Yhdysvallat, Kanadan, Australian, Uuden-Seelannin, Japanin, Etelä-Korean, Taiwanin ja Israelin.
Kehittyvät taloudet. Useat Latinalaisen Amerikan valtiot kuten Chile, Argentiina, Uruguay ja Meksiko ovat jo ohittaneet köyhimpien EU-maiden elintason. Samoin ovat tehneet Aasian Malesia ja Turkki. Jopa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa sijaitsevan Botswanan ostovoimakorjattu BKT asukasta kohden on Bulgarian ja Romanian tasolla.
Vähiten kehittyneet taloudet. Esim. Somalia, Burundi, Liberia, Malawi, Niger
P2. Katso kirjan kuvaa ja selvitä miten äärimmäinen köyhyys on muuttunut ajanjaksolla v. 1980-2015. Määrä on vähentynyt miljardilla jos tarkastellaan katsotaan alle 1,25 dollarilla eläviä.
S1. Äärimmäinen köyhyys. Luotettavia tilastotietoja köyhyydessä on heikosti, koska köyhimmistä valtioista uusinta tietoa ei välttämättä ole saatavilla. Missä valtioissa äärimmäisessä köyhyydessä elävien osuus on suurimmillaan? Monissa Afrikan valtioissa.
S2. Gini-indeksillä mitataan tuloerojen jakaantumista eri maissa. Etsi alla olevasta linkistä kolme valtiota Aasiasta, Afrikasta, Amerikasta ja Euroopasta. Kirjaa valtiot ja niiden gini-indeksit. Miten maanosat poikkeavat toisistaan?
S3. Mitkä Afrikan valtiot kuuluvat ylempään keskitasoon? Entä mitkä Etelä-Amerikan valtiot kuuluvat alempaan keskitasoon?
S6. Selvitä miksi kansainväliset investoinnit suuntautuvat ennemmin Aasiaan kuin Afrikkaan. Mitkä ovat Aasian edut verrattuna Afrikkaan? Aasiassa on enemmän ihmisiä ja teollistumisaste ja kulutuksen määrä ovat suurempia. Myös luonnonvaroja on enemmän.
S7. Diagrammissa on kuvattu maailman köyhimmän viidenneksen alueellisen jakautumisen kehitystä.
Kuvaa diagrammin avulla köyhyyden alueellisen jakautumisen kehitystä maapallolla. Pohdi myös syitä kehitykseen.
V. 1980 jopa yli 80 % maailman köyhimmistä ihmisistä asui Aasiassa. Vuodesta 1980 lähtien maailman köyhimpien ihmisten osuus on lisääntynyt huomattavasti Afrikassa. Diagrammin mukaan vuonna 2015 maailman väestön köyhimmästä viidenneksestä jopa lähes 50 % asuu Afrikassa. Latinalaisessa Amerikassa köyhimpien ihmisten osuus on lisääntynyt hieman. Pohjois-Amerikan, muun Euraasian ja Australian osuus maailman köyhimmistä on hyvin vähäinen.
Syitä kehitykseen: Aasiassa voimakas talouskasvu on vähentänyt köyhyyttä. Afrikan talouskasvu ja yhteiskunnallinen kehitys eivät ole parantaneet köyhimpien ihmisten asemaa. Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa on köyhien määrä kasvanut koska varallisuus ei ole jakautunut tasaisesti.
.......................................................................
Luku 15
P2. a) Mitä tarkoittaa määrällinen nälkä? Millä alueilla esiintyy määrällistä nälkää? Ruokaa ei ole riittävästi. Mm. Afrikassa.
b) Mitä tarkoittaa laadullinen nälkä? Millä alueilla esiintyy laadullista nälkää? Ruoka ei sisällä riittävästi tarvittavia aineita, kuten aminohappoja.
c) Mitä tarkoittaa akuutti nälänhätä? Millä alueilla esiintyy akuuttia nälänhätää? Luonnonkatastrofin, sodan tai muun yhteiskunnallisen konfliktin vuoksi ruokavarat jollakin alueella ehtyvät äkillisesti. Viime vuosina 30–40 valtiota on pyytänyt ulkomailta apua ruoan saamiseksi. Suurin osa näistä sijaitsee Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.
P4. a) Millä tavoin ravinnontuotantoa voidaan lisätä ja tehostaa? Parantamalla viljelytekniikoita, jalostamalla parempia lajikkeita.
b) Millä tavoin aliravitsemuksesta kärsivien määrää voidaan vähentää? Hillitsemällä väestönkasvua, tehostamalla maataloutta näillä alueilla.
S1. Miksi ravintoa ei riitä kaikille? Listaa mahdollisimman monta syytä ja kerro, miten eri syyt aiheuttavat aliravitsemusta. Ravinnon tarve ja tuotanto eivät kohtaa alueellisesti. Sodat ja luonnonkatasrofti vaikeuttavat ruuan tuotantoa ja kuljettamista.
S2. b) Mikä nälänhädän arvo (mittari) on näillä alueilla? Yli 50 prosenttia alle 5-vuotiaista lapsista on alipainoisia.
c) Mistä nälänhätä johtuu näillä alueilla? Sodat, kuivuus.
d) Mitä voidaan tehdä nälänhädän poistamiseksi? Rauhanneuvottelut, väestönkasvun hillitseminen.
S4. Avaa WHO:n sivuston kartta lihavuudesta. Missä Afrikan ja Aasian maissa esiintyy paljon lihavuutta? Egypti, Etelä-Afrikka, Saudi-Arabia, Turkki.
YO1. a) Miten ilmastonmuutoksen ennustetaan vaikuttavan maapallon ravinnontuotantoon?
Millaisia alueellisia muutoksia ravinnontuotannossa voi tapahtua, ja millaisia ongelmia muutokset aiheuttavat?
b) Miten maapallon ravitsemustilannetta voidaan parantaa?
YTL: a) Vastauksesta tulee ilmetä, miten ilmastotekijät yleisesti määrittävät ravinnontuotannon mahdollisuuksia ja miten ilmastonmuutoksen ennustetaan muuttavan näitä tekijöitä. Kokelaan tulee tulkita annetuilta kartoilta, miten satojen tuottavuuden ennustetaan muut‐ tuvan eri alueilla ja miten aliravitun väestön osuus vaihtelee alueellisesti. Hyvässä vastauk‐ sessa vertaillaan karttojen informaatiota ja määritetään alueet, joilla nälkäongelma toden‐ näköisimmin pahenee, jos ravinnontuotannon edellytykset heikkenevät ennusteen mukai‐ sesti. Vastauksessa tulee käyttää monipuolisesti maantieteellisiä sijaintikäsitteitä. Ravinnontuotantoon liittyvien ongelmien kuvauksessa tulee olla luontoa, ihmistä ja yhteis‐ kuntaa koskevia näkökulmia. Vastauksessa tulee hyödyntää karttojen ja diagrammin infor‐ maatiota alueellisista ja ihmisten varallisuuteen liittyvistä taustatekijöistä. (5 p.) b) Hyvästä vastauksesta käy ilmi, että maapallon ravitsemustilannetta määrittelevät ravinnon‐ tuotannon lisäksi väestön määrä ja sijainti, väestönkasvu, paikallisen yhteiskunnan kyky or‐ ganisoida ravinnontuotantoa ja ‐jakelua sekä ruuan maailmanmarkkinahintojen muutokset. Vastauksessa tulee luetella kattavasti erilaisia ravitsemustilanteen parantamiseen tähtääviä keinoja ja kuvata niiden sovellusmahdollisuuksia erilaisilla alueilla. Hyvässä vastauksessa on huomioitu a‐kohdassa mainittuja alueellisia eroja ja ongelmia ravinnontuotannossa. Keinoja ovat esimerkiksi: viljelyalan laajentaminen, maatalouden tehostaminen (esim. kaste‐ lu, lannoitteet, kasvinjalostus, koneellistaminen), ravintokasvien viljely rahakasvien sijaan, ilmastoalueelle soveltuvien lajikkeiden suosiminen, luonnonmukainen tuotanto, tuholaisten torjunta, varastoinnin ja kuljetusten kehittäminen, koulutus ja innovaatioiden levittäminen, maanomistusolojen parantaminen, naisten aseman parantaminen sekä uudet ravintolähteet.
YO2. Ensimmäisen YK:n vuosituhattavoitteen mukaan nälkäisten osuus maailman väestöstä piti puolittaa vuoteen 2015 mennessä. Nälkäisten osuus ei ole kuitenkaan vähentynyt toivotulla tavalla. Maailman elintarvikeohjelman johtaja totesi seuraavasti: "Huolimatta tekemästämme valtavasta työstä maailmassa on vuosi vuodelta aliravittuja enemmän ja enemmän".
a) Pohdi nälän syitä maapallolla.
b) Mitkä alueet maapallolla ovat kaikkein kriisialttiimpia nälkäongelman kannalta. Miksi juuri ne?
c) Millaisin keinoin maailman nälkäongelmaa voidaan pyrkiä ratkaisemaan?
Ks. luvun teksti.
YO3. Englantilainen taloustieteilijä Malthus ennusti jo pari sataa vuotta sitten, että maapallon väestö
tulee kasvamaan nopeammin kuin maatalous kykenee tuottamaan ruokaa. Väestöennuste vuodelle
2050 on 9 miljardia. Hyvä viljelykelpoinen maa-ala on jo käytössä. Useissa teollisuusmaissa
maataloudessa työskentelee 1 % ja kehitysmaissa 80 % väestöstä. Kaupungistumisen
ja elintason nousun seurauksena ruokittavien määrä kasvaa taloudellisesti kehittyvissä maissa.
Pohdi vastauksessasi keinoja, joiden avulla ruoka saadaan riittämään maapallolla.
Ks. luvun teksti.
.......................................................................
Luku 16
P2. Tekstissä on luettelo epävakaista konfliktivaltioista. Selvitä jokaisen valtion sijainti maanosan tarkkuudella.
Syyria, Afganistan, Irak, Israelin ja Palestiinan alue, Pakistan, Jemen - Aasia
Ukrainan itäosa - Eurooppa
Nigeria, Somalia, Etelä-Sudan - Aasia
P3. Terroristit kokevat yleensä toimintansa oikeutetuksi. Miten tämä on ymmärrettävissä? Näkemys koetusta vääryydestä.
P4. Miten terrorismia voidaan vähentää? Yhteistyö eri tahojen kanssa, erilaisten näkemysten ymmärtäminen
P5. a) Miten käsitteet turvapaikanhakija ja pakolainen poikkeavat toisistaan?
b) Etsi internetistä määritelmä kiintiöpakolaiselle.
Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Suurin osa heistä ei saa pakolaisasemaa, mutta osalle myönnetään oleskelulupa vieraassa maassa toissijaisen suojelun, humanitaarisen suojelun ja yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella. Pakolainen tarvitsee virallisen pakolaisaseman eli pelkkä pakeneminen sodan alta toiseen maahan ei riitä. Pakolaisaseman saa henkilö, jolle jokin valtio antaa turvapaikan tai jonka YK:n pakolaisjärjestö UNHCR toteaa olevan pakolainen. Pakolaista ei voida palauttaa maahan, jossa hänen henkeään tai vapauttaan uhataan. Hänet sijoitetaan sopimusten perusteella muuhun maahan. Suomeen otetaan pakolaiskiintiössä henkilöitä, jotka Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutettu UNHCR on katsonut pakolaisiksi, tai muita kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ulkomaalaisia uudelleen sijoitusta varten. UNHCR:n mukaan pakolaisten vapaaehtoinen ja turvallinen paluumuutto sekä sijoittuminen kotimaansa lähialueille ovat pakolaisongelman parhaimpia ratkaisuvaihtoehtoja. Aina ne eivät kuitenkaan ole mahdollisia. Kiintiöpakolaisia vastaanottavia maita on nykyisin noin 25. Suomessa eduskunta päättää vuosittain valtion talousarvion hyväksymisen yhteydessä, kuinka monta kiintiöpakolaista Suomi sitoutuu ottamaan. Vuodesta 2001 alkaen Suomeen otettavien kiintiöpakolaisten määrä on ollut 750 henkilöä vuodessa. Eduskunta voi päättää mahdollisesta lisäkiintiöstä. Esimerkiksi vuosina 2014 ja 2015 pakolaiskiintiötä nostettiin Syyrian vaikean tilanteen vuoksi ja kiintiöpakolaisia otettiin 1 050.
S1. Minkä palkinnon Martti Ahtisaari sai elämäntyöstään?
Etsi internetistä minä vuonna palkinto myönnettiin. Missä valtioissa Martti Ahtisaari on ollut mukana lopettamassa konfliktia?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Ahtisaari
S3. a) Mitä arabikeväällä tarkoitetaan? Miten valtiovaltojen harjoittama tiukka sensuuri kierrettiin? Tunisian kansannousu alkoi vuodenvaihteessa 2010–2011, kun osa koulutetuista nuorista ja tavallisesta kansasta protestoi maan diktatuuria, korruptoitunutta hallintoeliittiä ja heikkoja elinoloja vastaan. Mielenosoitukset ja aseelliset konfliktit levisivät lähivaltioihin. Sensuuri kierrettiin sosiaalisen median avulla.
b) Etsi internetistä paraniko kansalaisten asema ja poliittiset oikeudet vallan vaihduttua esimerkiksi Tunisiassa tai Egyptissä? Ei.
S4. Suomi on yksi maailman vakaimmista valtioista. Selvitä syitä miksi Suomessa ei esiinny väkivaltaista poliittista toimintaa. Kansa on yhtenäinen, demokratian koetaan toimivan.
S8.
Donald Trumpista tuli Yhdysvaltojen presidentti vuonna 2017. Hän haluaa suojella maan teollisuutta protektionismilla, purkaa mm. NAFTAN, ainakin muuttaa WTO:n sopimusehtoja ja vähentää Yhdysvaltojen maksuosuutta YK:sta.
a) Mitä on protektionismi? Protektionismi on politiikkaa (mm. tulleja), joilla suojellaan kotimaan teollisuutta ulkopuoliselta kilpailulta. Protektionismi auttaa alussa kotimaan teollisuuden kilpailutilanteessa, mutta pitkällä aikavälillä kotimaan hinnat nousevat, jonka seurauksena asukkaiden suhteellinen ostovoima heikkenee.
b) Mikä on NAFTA? Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus Kanadan, USA:n ja Meksikon välillä.
c) Mikä on WTO? Maailman kauppajärjestö, joka pyrkii vapauttamaan kauppaa.
d) Mikä on YK:n merkitys kehitysmaissa? YK osallistuu rauhanturvaamiseen, koulutukseen ja terveydenhuoltoon.
YO1. a) Mitä tarkoitetaan pakolaisuudella? Ks. teht P5.
b) Pohdi pakolaisuuden syitä maapallon eri alueilla. Sodat, näkänhätä.
c) Minkälaisia seurauksia pakolaisuudesta on maapallon eri alueilla? Pohdi kysymystä sekä vastaanottajamaan että lähtömaan kannalta. Pääosa pakolaisvirroista on kulkenut kehitysmaista toisiin kehitysmaihin, yleensä naapurimaahan. Vastaanottajamailla ei ole ollut resursseja huolehtia heistä (pakolaisleirit). 2010-luvulla pakolaisvirtoja on tullut myös Eurooppaan.
.......................................................................
Luku 17
P3. Avaa tekstin linkki Suomen sähkökatkoista. Mikä on tärkein syy sähkökatkoihin? Mikä olisi paras keino estää sähkökatkoja? Luonnon ilmiöt.
P4. Lue tekstin linkki Siperian kaasuputken räjähdyksestä. Mitä räjähdyksestä seurasi? 575 kuoli.
S1. Teknisin keinoin voidaan merkittävästi parantaa turvallisuutta. Etsi internetistä tai perheen autosi käyttöohjeista auton turvavarusteita.
S2. Avaa tekstin linkki palveluksenestohyökkäyksistä. Mihin maahan ne juuri tällä hetkellä kohdistuvat? Entä mistä ne lähtevät?
S3. Miksi öljyonnettomuus Itämerellä on merkittävästi haitallisempi kuin samankaltainen öljyonnettomuus Persianlahdella? Itämeri on suljettu, pieni merialue.
YO1. Itämeren meriliikenteeseen liittyvät riskit
Myrskyt, sumu, lisääntynyt laivaliikenne, jätevesipäästöt, öljyvuodot, rantojen eroosio, laivojen pohjamaalien myrkyt, savukaasupäästöt.