Luku 10

P2. Tee lista tekijöistä, jotka vähentävät monimuotoisuutta. Väestönkasvu, metsien hakkuut, aavikoituminen, kosteikkojen kuivaaminen, vieraslajit, metsästys, kalastus, laitoen eläinkauppa, ilmastonmuutos

P3. Tee lista keinoista, joilla monimuotoisuutta voitaisiin säilyttää. Ks. P2. Suojelualueet.

P4. Mitä tarkoitetaan saastumisellla? Millaiset tekijät aiheuttavat saastumista? Saastuminen tarkoittaa sellaista ympäristön pilaantumista, josta on haittaa eliöille. Tämä määritelmä pitää sisällään haitallisten kemikaalien ja ionisoivan säteilyn lisäksi lämpenemisen, melun, valosaasteen ja roskaantumisen. Ihmistoiminnan suurin vaikutus tulee ilmakehään pääsevistä hiilidioksidista ja metaanista.


P5. Kartassa on esitetty ihmisen vaikutusta maaekosysteemeihin. Arvo 0=ei vaikutusta; 100=kokonaan muuttunut ekosysteemi. Miten ihminen on muuttanut ekosysteemejä seuraavilla alueilla? Kuvaile muutoksen suuruutta ja kerro esimerkkejä miten ekosysteemi on muuttunut?
a) Eurooppa. Ihmisen vaikutus on ollut dramaattista, erityisesti metsien kaatamisen takia.
b) Kesk-Afrikka. Vaikutus on ollut paikallista. Mm. sademetsien kaataminen.
c) Yhdysvallat. Ihmisen vaikutus on ollut suurta itäosissa ja Kalforniassa. Itäosien metsät on suurelta osin muutettu pelloiksi.

S1. Tutki linkkejä
http://www.luonnontila.fi/fi/indikaattorit/itameri/it3-haitalliset-aineet.
http://www.luonnontila.fi/fi/indikaattorit/itameri/it9-hylkeet
Selvitä miten DDT ja PCB pitoisuudet ovat muuttuneet silakoissa 1980-luvulta 2000-luvulle. Millainen on ollut hyljekantojen kehitys samalla ajanjaksolla? Millaiset tekijät uhkaavat nykyään hyljepopulaatioita? Pitoisuudet ovat pienentyneet, hyljekannat ovat kasvaneet. Hylkeitä uhkaavat öljyonnettomuudet ja metsästys.

S2. Miten Itämeren yleistila on muuttunut? Millaiset tekijät vaikuttavat Itämeren yleistilaan nykyään? Itämeren eliöyhteisön raskasmetallipitoisuudet ovat vähentyneet mutta rehevöityminen on jatkunut. Ihmistoiminta vaikuttaa suuresti (päästöt).


S3. Kotona syntyy erilaisia ongelmajätteitä. Selvitä mihin voit viedä seuraavat ongelmajätteet.
A) loisteputki, Vaarallisen jätteen ja SER-romun vastaanottopaikat.
B) vanhat lääkkeet. Apteekit
C) osittain käyttämättä jäänyt maalipurkki, Maalipurkki, jossa on märkää maalia, on vaarallista jätettä. Tyhjä tai täysin kuivunutta maalia sisältävä maalipurkki käy metallinkeräykseen.
D) kännykän vanha akku, Ns. kannettavia akkuja ovat pienissä laitteissa, kuten matkapuhelimissa, kameroissa, kannettavissa tietokoneissa, leluissa yms. käytettävät akut. Palauta vuotavat pienakut muovipussissa keräyslaatikkoon.
E) mopoauton öljynvaihdosta jäänyt jäteöljy, Vaarallisen jätteen palautusasema.
F) hajonnut tietokone. SER-vastaanottopisteet ja sähkölaitteita myyvät kaupat.

S4. Typen oksideita syntyy lähes yksinomaan ihmisen vaikutuksesta. Ne ovat myös keskeinen tekijä savusumun eli smogin synnyssä. Tästä syystä satelliittimittaukset typen oksidien määrästä kertovat yleisemminkin ilman laadusta.
Hae alla olevasta artikkelista kartta typen oksidipitoisuuksista. Selvitä ilman laadultaan heikoimmat ja puhtaimmat alueet. http://www.wmo.int/pages/prog/arep/gaw/reactive_gases.html

S5. Avaa linkki ja tarkastele karttaa. Miten happamoituminen on muuttunut EU-alueella vuosina 1980-2010? Missä valtioissa ongelmat ovat vieläkin suuria? Happamoituminen on vähentynyt paljon. Ongelmia enää Benelux-maissa ja Puolassa.

S6. Merten roskalautat ovat pääosin hienojakoista muovisilppua. Vertaa karttakuvaa merten roskalautoista merivirtojen kulkuun. Mitä voit havaita roskaluttojen sijainnista? Mistä muoviroska on peräisin? Merivirrat kuljettavat muoviroskat avomerelle, teollisuudesta ja kaatopaikoilta.

S7. Avaa tekstin linkki ydinvoimalan jäähdytysveden vaikutuksesta. Kuinka kauas lämmitysvaikutus yltää Olkiluodon ydinvoimalasta? Olkiluodon jäähdytykseen otetaan merivettä. Mikä on mereen laskettavan jäähdytysveden lämpötila kesällä ja talvella? Merivesi on noin asteen lämpimämpää 3-5 kilometrin etäisyydeltä voimalasta.

S8. Tarkastele tekstiosuuden kuvagallerian NASA:n laatimaa karttaa ilmansaasteiden muutoksesta 2000-luvulla.
a) Millä alueilla ilma on puhdistunut? Mm. Euroopassa.
b) Entä millä alueilla ilman laatu on heikentynyt? Aasiassa.
c) Mistä alueelliset muutokset johtuvat? Teollisuuden lisääntyminen Aasiassa, puhidstusmenetelmien lisääntyminen Euroopassa.

S10. Kartassa on esitetty ihmisen vaikutusta maaekosysteemeihin. Voit suurentaa karttaa.
Arvo 0=ei vaikutusta; 100=kokonaan muuttunut ekosysteemi.
a) Miten ihminen on muuttanut ekosysteemejä seuraavilla alueilla?
Kuvaile muutoksen suuruutta ja kerro esimerkkejä miten ekosysteemi on muuttunut.
Länsi-Eurooppa. Suuri. Alkuperäinen luonto on suurelta osin hävinnyt.
Intia Suuri. Alkuperäinen luonto on suurelta osin hävinnyt.
Yhdysvaltojen itäosat. Suuri. Alkuperäinen luonto on suurelta osin hävinnyt.

b) Luettele alueita, joihin ihminen ei ole suuresti vaikuttanut. Amerikan ja Euraasian pohjoisosat, Australia.


YO1. +. Ohessa on neljä valokuvaa suurekosysteemeistä (biomeista) ja alueellisista ekosysteemeistä
maapallolla.
a) Tunnista suurekosysteemit ja alueelliset ekosysteemit sekä luonnehdi niiden luonnonoloja.
(4 p.)
Trooppinen sademetsä, koralliriutta, mangrovemetsä, savanni.
b) Mitä luonnon monimuotoisuuteen liittyviä riskejä kohdistuu kyseisiin alueisiin ja mitkä
tekijät niitä aiheuttavat? (5 p.) Kaikkai alueita uhkaavat häviäminen ja monimuotoisuuden väheneminen ihmistoiminnan seurauksena.

.......................................................................
Luku 11

P3. Avaa linkki säästövinkeistä
a) Mitä näistä kodin energian säästövinkeistä voisit itse käyttää?
b) Mitä muita helppoja tapoja olisi vähentää omaa energiankulutusta?

P4. Miten kierrätys, uudelleenvalmistus ja uudelleenkäyttö poikkeavat toisistaan? Kierrätyksessä jäte on raaka-ainetta, jota käytetään uusien tuotteiden valmistukseen. Uudelleenkäyttö on esimerkiksi tuotteen käyttämisen aloittaminen ostamalta sen kirpputorilta. Jätettä voidaan käyttää myös tuotteen uudelleenvalmistukseen. Siinä entisistä osista osa korjataan tai korvataan uusilla. Lopputuloksena on vähintään uudenveroinen tuote. Usein se on entistä parempi, jos siihen lisätään uutta teknologiaa. Käytännössä on siis kysymys vanhan kunnostuksesta entistä paremmaksi.


S1. Voimalaitoksista annetaan yleensä teho (esim. MW) ja tuotettu energia (esim. MWh). Voimalaitosten käyttöaste (capacity factor) vaihtelee. Tutki linkkiä linkkiä
Mikä on a) tuulivoiman 37 % ja b) aurinkopaneeleiden käyttöaste? 20 %
c) Miksi ne ovat kaikesta huolimatta edullisia muotoja tuottaa sähköä? Perustamiskustanukset melko pienet, uusiutuvia energiamuotoja.

S4. Avaa tekstin linkki kierrätyspisteistä. Tutki missä on lähin piste kierrättää
a) kännykän akku. Ns. kannettavia akkuja ovat pienissä laitteissa, kuten matkapuhelimissa, kameroissa, kannettavissa tietokoneissa, leluissa yms. käytettävät akut. Palauta vuotavat pienakut muovipussissa keräyslaatikkoon.
b) tekstiilijäte esimerkiksi vanha lakana. Tekstiilijätteen keräyspiste.
c) hajonnut tietokone. SER-vastaanottopisteet ja sähkölaitteita myyvät kaupat.
d) hajonnut loisteputki. Vaaralliset jätteet -keräyspiste.
e) muovinen mehupurkki. Kartongin keräuspiste.

S5. Avaa linkki http://e3portal.vtt.fi/repowermap/. Lähennä kartta omalle asuinseudullesi ja kirjaa lähiympäristön (esim. 0-20 km) jo toteutetut uusiutuvan energian käyttömuodot.

.......................................................................
Luku 12

P2. a) Mitä väestöpyramidi esittää? Väestön suhteellisen määrän ikäluokittain ja sukupuolittain.
b) Miten kolme pyramidityyppiä poikkeavat toisistaan? Vähemmän kehittyneiden maiden väestörakenne muistuttaa pyramidia. Se on leveä alhaalta ja kapenee mentäessä ylöspäin kohti vanhempia ikäluokkia. Väestön kasvultaan tasaantuneiden maiden kuvio muistuttaa tolppaa. Siinä kaikki ikäryhmät ovat varsin samankokoisia. Nämä maat ovat usein taloudellisesti pitkälle kehittyneitä. Kehittyvien maiden pyramidi on näiden kahden pyramidin välimuoto.

P3. Määrittele termit.
a) syntyvyys. Syntyneet lapset per väkiluku vuodessa.
b) kuolleisuus. Kuolleet per väkiluku vuodessa.
c) väestöpyramidi. Väestöpyramidi on diagrammi, joka kuvaa väestön sukupuolten ja ikäryhmien koon suhteessa toisiinsa.

P4.
a) Katso video ja kerro tärkeitä asioita, jotka ovat voineet mahdollistaa väkiluvun kasvamisen. [[h=3]]

Moderni tekologia ja lääketiede, teollisuuden vallankumous (kohta 4.15).

b) Vastaa luvun tekstin perusteella. Miksi väestönkasvu on hidastunut Kiinassa? Yhden lapsen politiikan seurauksena.
c) Vastaa luvun tekstin perusteella. Miksi monissa teollisissa maissa väkimäärä vähenee? Suuret ikäluokat ikääntyvät → kuolleisuus kasvaa. Syntyvyys on alhaista.
d) Miten videon perusteella epäillään maapallon väestön koolle tapahtuvan vuoteen 2100 mennessä?
Jos syntyvyys vähenee, väkiluku jopa laskee vuoden 2050 huipputasosta. Jos syntyvyys pysyy edelleen korkeana, maapallolla voi elää v. 2100 jopa 11 miljardia ihmistä.

P4. Miksi
a) maapallon väkiluku alkoi kasvaa 1900-luvulla? Tehostunut ravinnontuotanto ja lääketiede.
b) Miksi väestönkasvu on hidastunut Kiinassa? Yhden lapsen politiikan seurauksena.
c) Miksi monissa teollisissa maissa väkimäärä vähenee? Suuret ikäluokat ikääntyvät → kuolleisuus kasvaa. Syntyvyys on alhaista.

S4. Miten väestön ikärakenne vaihtelee alueellisesti maapallolla? Mitkä tekijät vaikuttavat perhekoon määräytymiseen maapallon eri alueilla. Pohdi myös väestön ikääntymisen yhteiskunnallisia vaikutuksia. (Ylioppilaskokeen jokeri-tehtävä numero 9 syksyltä 2009, tehtävään liittyy myös kartta ja taulukko.
Väestön ikärakenteen vaihtelu maapallolla - Taulukon (2007) mukaan yli 60-vuotiailla on pienin osuus Saharan eteläpuolisen Afrikan maissa. Ikärakenteeltaan vanhin väestö on pitkälle kehittyneistä jälkiteollisista yhteiskunnista. Kartta kuvaa ennustettua tilannetta vuonna 2050. Sen mukaan yli 60-vuotiaiden osuus väestöstä tulee jatkossakin olemaan suurin korkean elintason maissa (Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Australiassa sekä Pohjois- ja Itä-Aasiassa).
Perhekokoon vaikuttaa perheen taloudellinen tilanne, ravinnon saatavuus, terveydenhuolto, ehkäisyn saatavuus, perhepolitiikka, perhesuunnittelu, naisen asema, kulttuuriset arvostukset ja traditiot.
Ikääntymisen seurauksen huoltosuhde heikkenee, työvoimasta tulee pula.

S6. Tutustu CIA:n World Factbook -sivustoon. Hae sivustoilta vertailu syntyvyydestä eri valtioissa.
a) Missä sijaitsevat 15 korkeimman syntyvyyden valtiota? Millaiset tekijät yhdistävät näitä valtioita? People and society → Birth rate
b) Missä sijaitsevat 15 alhaisimman syntyvyyden valtiota? Millaiset tekijät yhdistävät näitä valtioita? Euroopassa ja Aasiassa, korkean hyvinvoinnin valtioita.
c) Nimeä korkean kokonaishdelmällisyysluvun valtiota. Kokonaishedelmällisyysluku on lapsimäärä, jonka naiset todennäköisesti synnyttävät. Mm. monet Afrikan valtiot, kuten Mali, Niger, Somalia.

S7. Tutustu CIA:n World Factbook -sivustoon. Etsi vertailu kuolleisuuden vaihtelusta eri valtioissa.People and society → Death rate
a) Selvitä missä sijaitsevat 15 korkeimman kuolleisuuden valtiota. Millaisia syitä korkeaan kuolleisuuteen voisi olla ko. valtioissa?
b) Vertaa kuolleisuutta Suomessa Libyaan, Jordaniaan ja Irakiin. Mitä havaitset? Miten selität tilanteen?

S8. Millaisia tekijöitä on Suomen väestönkasvuun kohdistunut 1750-2012 välisenä aikana?
http://www.stat.fi/til/vaerak/2012/vaerak_2012_2013-03-22_kuv_001_fi.html Sodat, taudit, muuttoliike.


S9. Katso video

ja kerro miksi maapallon väestöön liittyy suuria ongelmia tämän vuosisadan aikana. Väestönkasvu on ollut ja tulee olemaan hyvin nopeaa.

S10. Oheisessa kartassa on kuvattu Pohjoismaiden väkimäärän muutos vuosina 2003–2013.
Tummansinisillä alueilla väkiluvun kasvu on ollut yli 10 %.
Harmailla alueilla väkiluku on vähentynyt.
Punaisella viivalla rajatut alueet ovat kasvualueita, joiden väkiluku on noin 80 % valtion väkimäärästä.
a) Luettele alueita, joissa väkimäärä on kasvanut. Suurten kaupunkien seutukunnat.
b) Luettele alueita, joissa väkimäärä on vähentynyt. Haja-asutusalueet.
c) Mitä seurauksia näistä muutoksista on esimerkiksi Suomessa? Väestö keskittyy suuriin kaupunkeihin, haja-asutusalueiden palveluiden turvaaminen vaikeutuu.
.......................................................................
Luku 13

P3. Miten käsitteet metropoli ja megakaupunki poikkeavat toisistaan? Metropolissa asuu yli miljoona, megakaupungissa yli 10 miljoonaa asukasta.

S1. Millaiset tekijät ovat syynä väestötietojen suureen vaihteluun? Väestörekisterien epäluotettavuus, alueiden määrittelyn vaihtelut, nopea västönkasvu.

S2. a) Missä valtiossa Rio de Janeiro sijaitsee? Brasiliassa.
b) Millaisia arvioita on sen väkiluvusta? (Väestölinkkejä löydät esimerkiksi tehtävästä 1). Mm. 6,3 miljoonaa.
c) Millä nimellä Rion slummit tunnetaan? Favelat.
d) Millä perusteilla viereinen kuva on slummia? Huono infrastruktuuri.

S4. Monissa maissa, mm. Yhdysvalloissa, on isoja esikaupunkialueita.
Kerro tällaisten kaupunginosien palveluista, ihmisten liikkumisesta, vaikutuksista kaupungin yleiseen toimivuuteen. Vähän palveluilta, paljon pendelöintiä.

S5. Millä alueilla kaupungistuminen on tulevaisuudessa nopeinta? Kehitysmaissa.
Millaiset syyt pitävät yllä näiden alueiden kaupunkien kasvua? Suuri väestönkasvu.

S6. Voit tutustua kuviin Detroitista linkissä http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288583490680.html. Wikipediasta (etenkin englanninkielisestä) löydät syitä kehitykseen ja sen seurausvaikutuksista.
a) Miten kaupunkialueen väkiluku on muuttunut 1950-luvulta alkaen? Entä metropolialueen väkiluku? 1,8 miljonaa → 700 000 as. Metropolialueen asukasluku ei ole laskenut samalla tavoin.
b) Mistä väestömuutokset ovat johtuneet ja mitä seurauksia siitä on ollut? Teollisuustuotannon romahtaminen, verotulojen lasku.

S7. a) Tarkastele karttaa ja nimeä Pohjoismaiden suurimmat kaupungit valtioittain. Helsinki, Tukholma, Kööpenhamina, Oslo, Reykjavik.
b) Minne suurkaupungit sijoittuvat? Rannikolle.

S8. Kartassa on kuvattu eri valtioiden kaupungistumisastetta ja suurimpien kaupunkien sijoittumista.
a) Tee lyhyt tiivistelmä eri maanosien kaupungistumisesta. Eurooppa, Australia, Pohjois-Amerikka ja Aasia voimakkaasti kaupungistuneet. Etelä-Amerikass Brasilia ja Argentiina.
b) Miten tilanne tulee muuttumaan tulevaisuudessa (ks. alla olevaa diagrammia)? Etelä-Amerikan ja Afrikan kaupungistumisaste nousee voimaakkasti.

S9. Kartat esittävät kaupungistumiskehitystä ja maailman suurkaupunkien kasvua vuosina 1965–1970 ja vuosina 2005–2010. Tarkastele tapahtunutta muutosta ja pohdi myös kehityksen syitä.
Kasvu nopeinta Afrikassa ja Aasiassa. Syitä väestönkasvu ja elinkeinorakenteen muutos (maaseudulta poismuutto, kaupungeissa monia vetovoimatekijöitä).
.......................................................................
Luku 14

P1. Nimeä kaksi valtiota kustakin ryhmästä:
Kehittyneet taloudet. IMF lukee kehittyneisiin talouksiin pääosan EU-maista, Sveitsin, Islannin, Norjan, Yhdysvallat, Kanadan, Australian, Uuden-Seelannin, Japanin, Etelä-Korean, Taiwanin ja Israelin.
Kehittyvät taloudet. Useat Latinalaisen Amerikan valtiot kuten Chile, Argentiina, Uruguay ja Meksiko ovat jo ohittaneet köyhimpien EU-maiden elintason. Samoin ovat tehneet Aasian Malesia ja Turkki. Jopa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa sijaitsevan Botswanan ostovoimakorjattu BKT asukasta kohden on Bulgarian ja Romanian tasolla.
Vähiten kehittyneet taloudet. Esim. Somalia, Burundi, Liberia, Malawi, Niger

P2. Katso kirjan kuvaa ja selvitä miten äärimmäinen köyhyys on muuttunut ajanjaksolla v. 1980-2015. Määrä on vähentynyt miljardilla jos tarkastellaan katsotaan alle 1,25 dollarilla eläviä.

S1. Äärimmäinen köyhyys. Luotettavia tilastotietoja köyhyydessä on heikosti, koska köyhimmistä valtioista uusinta tietoa ei välttämättä ole saatavilla. Missä valtioissa äärimmäisessä köyhyydessä elävien osuus on suurimmillaan? Monissa Afrikan valtioissa.


S2. Gini-indeksillä mitataan tuloerojen jakaantumista eri maissa. Etsi alla olevasta linkistä kolme valtiota Aasiasta, Afrikasta, Amerikasta ja Euroopasta. Kirjaa valtiot ja niiden gini-indeksit. Miten maanosat poikkeavat toisistaan?

S3. Mitkä Afrikan valtiot kuuluvat ylempään keskitasoon? Entä mitkä Etelä-Amerikan valtiot kuuluvat alempaan keskitasoon?

S6. Selvitä miksi kansainväliset investoinnit suuntautuvat ennemmin Aasiaan kuin Afrikkaan. Mitkä ovat Aasian edut verrattuna Afrikkaan? Aasiassa on enemmän ihmisiä ja teollistumisaste ja kulutuksen määrä ovat suurempia. Myös luonnonvaroja on enemmän.

S7. Diagrammissa on kuvattu maailman köyhimmän viidenneksen alueellisen jakautumisen kehitystä.
Kuvaa diagrammin avulla köyhyyden alueellisen jakautumisen kehitystä maapallolla. Pohdi myös syitä kehitykseen.
V. 1980 jopa yli 80 % maailman köyhimmistä ihmisistä asui Aasiassa. Vuodesta 1980 lähtien maailman köyhimpien ihmisten osuus on lisääntynyt huomattavasti Afrikassa. Diagrammin mukaan vuonna 2015 maailman väestön köyhimmästä viidenneksestä jopa lähes 50 % asuu Afrikassa. Latinalaisessa Amerikassa köyhimpien ihmisten osuus on lisääntynyt hieman. Pohjois-Amerikan, muun Euraasian ja Australian osuus maailman köyhimmistä on hyvin vähäinen.
Syitä kehitykseen: Aasiassa voimakas talouskasvu on vähentänyt köyhyyttä. Afrikan talouskasvu ja yhteiskunnallinen kehitys eivät ole parantaneet köyhimpien ihmisten asemaa. Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa on köyhien määrä kasvanut koska varallisuus ei ole jakautunut tasaisesti.

.......................................................................
Luku 15

P2. a) Mitä tarkoittaa määrällinen nälkä? Millä alueilla esiintyy määrällistä nälkää? Ruokaa ei ole riittävästi. Mm. Afrikassa.
b) Mitä tarkoittaa laadullinen nälkä? Millä alueilla esiintyy laadullista nälkää? Ruoka ei sisällä riittävästi tarvittavia aineita, kuten aminohappoja.
c) Mitä tarkoittaa akuutti nälänhätä? Millä alueilla esiintyy akuuttia nälänhätää? Luonnonkatastrofin, sodan tai muun yhteiskunnallisen konfliktin vuoksi ruokavarat jollakin alueella ehtyvät äkillisesti. Viime vuosina 30–40 valtiota on pyytänyt ulkomailta apua ruoan saamiseksi. Suurin osa näistä sijaitsee Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

P4. a) Millä tavoin ravinnontuotantoa voidaan lisätä ja tehostaa? Parantamalla viljelytekniikoita, jalostamalla parempia lajikkeita.
b) Millä tavoin aliravitsemuksesta kärsivien määrää voidaan vähentää? Hillitsemällä väestönkasvua, tehostamalla maataloutta näillä alueilla.

S1. Miksi ravintoa ei riitä kaikille? Listaa mahdollisimman monta syytä ja kerro, miten eri syyt aiheuttavat aliravitsemusta. Ravinnon tarve ja tuotanto eivät kohtaa alueellisesti. Sodat ja luonnonkatasrofti vaikeuttavat ruuan tuotantoa ja kuljettamista.


S2. b) Mikä nälänhädän arvo (mittari) on näillä alueilla? Yli 50 prosenttia alle 5-vuotiaista lapsista on alipainoisia.
c) Mistä nälänhätä johtuu näillä alueilla? Sodat, kuivuus.
d) Mitä voidaan tehdä nälänhädän poistamiseksi? Rauhanneuvottelut, väestönkasvun hillitseminen.

S4. Avaa WHO:n sivuston kartta lihavuudesta. Missä Afrikan ja Aasian maissa esiintyy paljon lihavuutta? Egypti, Etelä-Afrikka, Saudi-Arabia, Turkki.

YO1. a) Miten ilmastonmuutoksen ennustetaan vaikuttavan maapallon ravinnontuotantoon?
Millaisia alueellisia muutoksia ravinnontuotannossa voi tapahtua, ja millaisia ongelmia muutokset aiheuttavat?
b) Miten maapallon ravitsemustilannetta voidaan parantaa?
YTL: a) Vastauksesta tulee ilmetä, miten ilmastotekijät yleisesti määrittävät ravinnontuotannon mahdollisuuksia ja miten ilmastonmuutoksen ennustetaan muuttavan näitä tekijöitä. Kokelaan tulee tulkita annetuilta kartoilta, miten satojen tuottavuuden ennustetaan muut‐ tuvan eri alueilla ja miten aliravitun väestön osuus vaihtelee alueellisesti. Hyvässä vastauk‐ sessa vertaillaan karttojen informaatiota ja määritetään alueet, joilla nälkäongelma toden‐ näköisimmin pahenee, jos ravinnontuotannon edellytykset heikkenevät ennusteen mukai‐ sesti. Vastauksessa tulee käyttää monipuolisesti maantieteellisiä sijaintikäsitteitä. Ravinnontuotantoon liittyvien ongelmien kuvauksessa tulee olla luontoa, ihmistä ja yhteis‐ kuntaa koskevia näkökulmia. Vastauksessa tulee hyödyntää karttojen ja diagrammin infor‐ maatiota alueellisista ja ihmisten varallisuuteen liittyvistä taustatekijöistä. (5 p.) b) Hyvästä vastauksesta käy ilmi, että maapallon ravitsemustilannetta määrittelevät ravinnon‐ tuotannon lisäksi väestön määrä ja sijainti, väestönkasvu, paikallisen yhteiskunnan kyky or‐ ganisoida ravinnontuotantoa ja ‐jakelua sekä ruuan maailmanmarkkinahintojen muutokset. Vastauksessa tulee luetella kattavasti erilaisia ravitsemustilanteen parantamiseen tähtääviä keinoja ja kuvata niiden sovellusmahdollisuuksia erilaisilla alueilla. Hyvässä vastauksessa on huomioitu a‐kohdassa mainittuja alueellisia eroja ja ongelmia ravinnontuotannossa. Keinoja ovat esimerkiksi: viljelyalan laajentaminen, maatalouden tehostaminen (esim. kaste‐ lu, lannoitteet, kasvinjalostus, koneellistaminen), ravintokasvien viljely rahakasvien sijaan, ilmastoalueelle soveltuvien lajikkeiden suosiminen, luonnonmukainen tuotanto, tuholaisten torjunta, varastoinnin ja kuljetusten kehittäminen, koulutus ja innovaatioiden levittäminen, maanomistusolojen parantaminen, naisten aseman parantaminen sekä uudet ravintolähteet.

YO2. Ensimmäisen YK:n vuosituhattavoitteen mukaan nälkäisten osuus maailman väestöstä piti puolittaa vuoteen 2015 mennessä. Nälkäisten osuus ei ole kuitenkaan vähentynyt toivotulla tavalla. Maailman elintarvikeohjelman johtaja totesi seuraavasti: "Huolimatta tekemästämme valtavasta työstä maailmassa on vuosi vuodelta aliravittuja enemmän ja enemmän".
a) Pohdi nälän syitä maapallolla.
b) Mitkä alueet maapallolla ovat kaikkein kriisialttiimpia nälkäongelman kannalta. Miksi juuri ne?
c) Millaisin keinoin maailman nälkäongelmaa voidaan pyrkiä ratkaisemaan?
Ks. luvun teksti.

YO3. Englantilainen taloustieteilijä Malthus ennusti jo pari sataa vuotta sitten, että maapallon väestö
tulee kasvamaan nopeammin kuin maatalous kykenee tuottamaan ruokaa. Väestöennuste vuodelle
2050 on 9 miljardia. Hyvä viljelykelpoinen maa-ala on jo käytössä. Useissa teollisuusmaissa
maataloudessa työskentelee 1 % ja kehitysmaissa 80 % väestöstä. Kaupungistumisen
ja elintason nousun seurauksena ruokittavien määrä kasvaa taloudellisesti kehittyvissä maissa.
Pohdi vastauksessasi keinoja, joiden avulla ruoka saadaan riittämään maapallolla.
Ks. luvun teksti.
.......................................................................
Luku 16

P2. Tekstissä on luettelo epävakaista konfliktivaltioista. Selvitä jokaisen valtion sijainti maanosan tarkkuudella.
Syyria, Afganistan, Irak, Israelin ja Palestiinan alue, Pakistan, Jemen - Aasia
Ukrainan itäosa - Eurooppa
Nigeria, Somalia, Etelä-Sudan - Aasia

P3. Terroristit kokevat yleensä toimintansa oikeutetuksi. Miten tämä on ymmärrettävissä? Näkemys koetusta vääryydestä.

P4. Miten terrorismia voidaan vähentää? Yhteistyö eri tahojen kanssa, erilaisten näkemysten ymmärtäminen

P5. a) Miten käsitteet turvapaikanhakija ja pakolainen poikkeavat toisistaan?
b) Etsi internetistä määritelmä kiintiöpakolaiselle.
Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Suurin osa heistä ei saa pakolaisasemaa, mutta osalle myönnetään oleskelulupa vieraassa maassa toissijaisen suojelun, humanitaarisen suojelun ja yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella. Pakolainen tarvitsee virallisen pakolaisaseman eli pelkkä pakeneminen sodan alta toiseen maahan ei riitä. Pakolaisaseman saa henkilö, jolle jokin valtio antaa turvapaikan tai jonka YK:n pakolaisjärjestö UNHCR toteaa olevan pakolainen. Pakolaista ei voida palauttaa maahan, jossa hänen henkeään tai vapauttaan uhataan. Hänet sijoitetaan sopimusten perusteella muuhun maahan. Suomeen otetaan pakolaiskiintiössä henkilöitä, jotka Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutettu UNHCR on katsonut pakolaisiksi, tai muita kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ulkomaalaisia uudelleen sijoitusta varten. UNHCR:n mukaan pakolaisten vapaaehtoinen ja turvallinen paluumuutto sekä sijoittuminen kotimaansa lähialueille ovat pakolaisongelman parhaimpia ratkaisuvaihtoehtoja. Aina ne eivät kuitenkaan ole mahdollisia. Kiintiöpakolaisia vastaanottavia maita on nykyisin noin 25. Suomessa eduskunta päättää vuosittain valtion talousarvion hyväksymisen yhteydessä, kuinka monta kiintiöpakolaista Suomi sitoutuu ottamaan. Vuodesta 2001 alkaen Suomeen otettavien kiintiöpakolaisten määrä on ollut 750 henkilöä vuodessa. Eduskunta voi päättää mahdollisesta lisäkiintiöstä. Esimerkiksi vuosina 2014 ja 2015 pakolaiskiintiötä nostettiin Syyrian vaikean tilanteen vuoksi ja kiintiöpakolaisia otettiin 1 050.

S1. Minkä palkinnon Martti Ahtisaari sai elämäntyöstään?
Etsi internetistä minä vuonna palkinto myönnettiin. Missä valtioissa Martti Ahtisaari on ollut mukana lopettamassa konfliktia?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Ahtisaari

S3. a) Mitä arabikeväällä tarkoitetaan? Miten valtiovaltojen harjoittama tiukka sensuuri kierrettiin? Tunisian kansannousu alkoi vuodenvaihteessa 2010–2011, kun osa koulutetuista nuorista ja tavallisesta kansasta protestoi maan diktatuuria, korruptoitunutta hallintoeliittiä ja heikkoja elinoloja vastaan. Mielenosoitukset ja aseelliset konfliktit levisivät lähivaltioihin. Sensuuri kierrettiin sosiaalisen median avulla.
b) Etsi internetistä paraniko kansalaisten asema ja poliittiset oikeudet vallan vaihduttua esimerkiksi Tunisiassa tai Egyptissä? Ei.

S4. Suomi on yksi maailman vakaimmista valtioista. Selvitä syitä miksi Suomessa ei esiinny väkivaltaista poliittista toimintaa. Kansa on yhtenäinen, demokratian koetaan toimivan.

S8.
Donald Trumpista tuli Yhdysvaltojen presidentti vuonna 2017. Hän haluaa suojella maan teollisuutta protektionismilla, purkaa mm. NAFTAN, ainakin muuttaa WTO:n sopimusehtoja ja vähentää Yhdysvaltojen maksuosuutta YK:sta.
a) Mitä on protektionismi? Protektionismi on politiikkaa (mm. tulleja), joilla suojellaan kotimaan teollisuutta ulkopuoliselta kilpailulta. Protektionismi auttaa alussa kotimaan teollisuuden kilpailutilanteessa, mutta pitkällä aikavälillä kotimaan hinnat nousevat, jonka seurauksena asukkaiden suhteellinen ostovoima heikkenee.
b) Mikä on NAFTA? Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus Kanadan, USA:n ja Meksikon välillä.
c) Mikä on WTO? Maailman kauppajärjestö, joka pyrkii vapauttamaan kauppaa.
d) Mikä on YK:n merkitys kehitysmaissa? YK osallistuu rauhanturvaamiseen, koulutukseen ja terveydenhuoltoon.

YO1. a) Mitä tarkoitetaan pakolaisuudella? Ks. teht P5.
b) Pohdi pakolaisuuden syitä maapallon eri alueilla. Sodat, näkänhätä.
c) Minkälaisia seurauksia pakolaisuudesta on maapallon eri alueilla? Pohdi kysymystä sekä vastaanottajamaan että lähtömaan kannalta. Pääosa pakolaisvirroista on kulkenut kehitysmaista toisiin kehitysmaihin, yleensä naapurimaahan. Vastaanottajamailla ei ole ollut resursseja huolehtia heistä (pakolaisleirit). 2010-luvulla pakolaisvirtoja on tullut myös Eurooppaan.

.......................................................................
Luku 17

P3. Avaa tekstin linkki Suomen sähkökatkoista. Mikä on tärkein syy sähkökatkoihin? Mikä olisi paras keino estää sähkökatkoja? Luonnon ilmiöt.

P4. Lue tekstin linkki Siperian kaasuputken räjähdyksestä. Mitä räjähdyksestä seurasi? 575 kuoli.

S1. Teknisin keinoin voidaan merkittävästi parantaa turvallisuutta. Etsi internetistä tai perheen autosi käyttöohjeista auton turvavarusteita.

S2. Avaa tekstin linkki palveluksenestohyökkäyksistä. Mihin maahan ne juuri tällä hetkellä kohdistuvat? Entä mistä ne lähtevät?

S3. Miksi öljyonnettomuus Itämerellä on merkittävästi haitallisempi kuin samankaltainen öljyonnettomuus Persianlahdella? Itämeri on suljettu, pieni merialue.

YO1. Itämeren meriliikenteeseen liittyvät riskit
Myrskyt, sumu, lisääntynyt laivaliikenne, jätevesipäästöt, öljyvuodot, rantojen eroosio, laivojen pohjamaalien myrkyt, savukaasupäästöt.