P3. Mikä merkitys sijainnilla on luonnon ja ihmistoiminnan vuorovaikutukseen ja maailman jakautumiseen alueisiin ja paikkoihin? Tarkastele esimerkiksi Suomen asemaa lähellä pohjoisnapaa.Avainsanoja: etäisyydet, vuodenajat, kasvillisuus, naapurivaltiot, talous
Varsinkin viime aikoihin asti ihmistoiminnan sijoittumista on voitu selittää luonnonolosuhteilla. Esimerkiksi sijainti maapallolla (leveyspiiri, etäisyys meristä ja hyvistä kulkuyhteyksistä) on vaikuttanut maatalouden ja myöhemmin teollisuuden sijoittumiseen.
.......................................................................
Luku 2

P3. a) Kerro määrällisen tutkimuksen menetelmät. Kerro myös vähintään yksi esimerkki mitä voisit näillä menetelmillä tutkia. Mittaus, kysely ja useimmat haastattelumenetelmät. Kerätään suuri määrä aineistoa. Käytetään täsmällisiä ja laskennallisia tilastollisia menetelmiä ja tilastollisia malleja.

b) Kerro laadullisen tutkimuksen menetelmät. Kerro myös vähintään yksi esimerkki mitä voisit näillä menetelmillä tutkia. Tulkinta, havainnointi ja osa haastattelumenetelmistä. Pyritään pienemmän aineiston huolellisella tarkastelulla tekemään johtopäätöksiä eli selittämään ilmiötä.
.......................................................................
Luku 3


P1. Selitä seuraavat käsitteet.
a) geomedia. Geomedialla tarkoitetaan maantieteellisten tiedonhankinta- ja esitystapojen, kuten karttojen, graafisten kuvaajien, kuvamateriaalien, kirjallisten lähteiden ja suullisten esitysten monipuolista käyttöä.

b) kartta. Maapallon pinnasta piirretty pienennetty, yleistetty ja täydennetty kuva.

c) mittakaava. Suhdeluku, joka kertoo kartan ja alueen mittojen välisen suhteen.

d) GIS. Paikkatietojärjestelmä, joka koostuu tietokoneesta tai mobiililaitteesta, paikkatieto-ohjelmista ja paikkatietoaineistoista kuten kartoista ja tietokannoista. Lähes kaikki digitaaliset kartat perustuvat paikkatietojärjestelmiin.

e) ominaisuustieto. Tieto, joka kertoo, mikä paikkatiedossa kuvattava kohde on. Voidaan esitettää karttasymboleilla tai saada esiin digikartasta kohdettaa klikkaamalla. Paikkatietojärjestelmässä tietokantaan tallennettua karttakohteisiin liitettyä tietoa. Esimerkiksi rakennuksen käyttötarkoitus tai tietyssä paikassa otettu kuva.


P6. Miten mittakaava vaikuttaa kartan ulkonäköön ja kartalta saatavaan tietoon? Kerro myös, miten mittakaava esitetään kartalla. Mittakaava määrää kartalla esitettävien yksityiskohtien määrän sekä yleistystasoon. Pienimittakaavaisella kartalla kohteet kuvautuvat pieninä ja yksityiskohtia on vähän.
Mittakaava esitetään joko suhdelukuna (esim. 1 cm kartalla 20 000 cm maastossa = 1:20 000) tai janamittakaavana, jota voi verrata suoraan karttaan.

P8. Tee kevään 2008 yo-tehtävä 8A.
Linkki: Kevään 2008 Maantieteen Yo-koe. Vieritä pdf-tiedostoa tehtävän 8A-kohtaan.
- Kohteita on yleistetty molemmissa kartoissa, mutta suurimittakaavaisessa kartassa yleistyksiä ei tarvitse tehdä niin paljoa. Molemmissa kartoissa on valikoitu esitettäviä kohteita, GT-kartta on suunniteltu autoilijalle, maastokartta jalan liikkuvalle.
.......................................................................
Luku 4

P3. Mikä ero on riskillä ja vaaralla? Riski tarkoittaa todennäköisyyttä, jolla jotakin kielteistä tapahtuu. Mikäli on varmaa, että jotain kielteistä tapahtuu, on kyse vaarasta.

S1. Suomessa kaikkein suurin liikennevälineen kolaririski on mopoautolla. Millaisia syitä voit tähän löytää? Käyttäjien ikä, liikennevälineen turvattomuus.

S4. b) Kuvaile luonnonilmiöiden riskien esiintymistä Euroopassa. Tulvat, myrskyt, maanjäristykset, tulivuoritoiminta.

S6. Miksi miehillä on keskimäärin suurempi riski joutua onnettomuuteen kuin saman ikäisellä naisella? Erilaiset työt, harrastukset, elämäntavat.

.......................................................................
Luku 5

P3. Miksi tulivuorten purkaukset eivät aiheuta kovin paljon ihmisuhreja, mutta maanjäristykset tappavat pahimmillaan satoja tuhansia ihmisiä? Tulivuoret sijaitsevat ennalta tunnetuissa paikoissa, kun taas maanjäristyksiä esiintyy melko laajoilla alueilla eikä seuraavan järistyksen keskuksen sijaintia voi etukäteen tietää. Lisäksi järistysherkillä alueilla asuu paljon ihmisiä.

P4. Miten tsunami poikkeaa tavallisesta aallosta? Tsunami saa alkunsa meren pohjasta, joten tsunamissa koko vesimassa on liikkeessä ja ison massan liike sisältää valtavasti liike-energiaa. Tästä huolimatta tsunamin korkeus pinnan yläpuolella on pieni avomerellä. Tavallinen aalto saa alkunsa tuulesta pinnalla ja on korkeampi avomerellä, mutta sisältää paljon vähemmän liike-energiaa.

YO1. a) Mitkä ovat maanjäristysten syyt? (3 p.)
b) Missä maanjäristyksiä esiintyy? (3 p.)
c) Miten maanjäristykset vaikuttavat luontoon ja ihmisen toimintaan? (3 p.)
Käytä vastauksessa hyväksi oheista aineistoa.
YTL: a) Maan astenosfäärin konvektiovirtaukset kuljettavat yläpuolisia litosfäärilaattoja, jolloin ne joko törmäävät toisiinsa, erkanevat toisistaan tai liukuvat toisiaan vasten sivusuunnassa. Järistyspaikan keskus hyposentri on maanpinnan alapuolella. b) Vastauksessa hyödynnetään oheisaineistoa. Suurin osa maanjäristyksistä tapahtuu litosfäärilaattojen saumakohdissa. Useimmin järistyksiä esiintyy Tyynenmeren tulirenkaan alueella. Toinen järistysherkkä alue ulottuu Välimeren ympäristöstä Keski-Aasiaan ja Himalajalle. Oheisaineistossa näkyy selvästi, että suurimmat järistykset ovat keskittyneet Tyynenmeren ympäristöön. Myös Keski-Aasian tienoilla on suuria järistyksiä. Lisäksi kartalla erottuu Atlantin Keskiselänteen alue, missä litosfäärilaatat erkanevat toisistaan. c) Maa voi revetä, ja merenalainen järistys voi laukaista tsunamin. Seismiset järistysaallot vaurioittavat rakennuksia ja rakenteita. Ne aiheuttavat myös henkilövahinkoja ja inhimillistä hätää (ruuan puute, saniteettiongelmat, sairaudet, kodittomuus jne.). Rakennuskustannukset nousevat, kun pyritään järistyskestävyyteen. Järistyksiin varautumisessa on huomattavia eroja teollisuusmaiden ja kehittyvien maiden välillä. Tärkeitä rakennuksia, kuten ydinvoimaloita, pyritään sijoittamaan muualle kuin järistysherkille alueille. Järistyksiä tutkitaan ja seurataan.

YO2. Oheisessa taulukossa on esitetty maailman voimakkaimmat maanjäristykset vuosina 1900–2009.
a) Mitä voit päätellä taulukon maanjäristysten sijaintipaikoista?
b) Mitkä ovat maanjäristysten syyt?
c) Mitä muita endogeenisiä (sisäsyntyisiä) ilmiöitä esiintyy samoilla alueilla?
a) Maanjäristyksiä esiintyy enitenlitosfäärilaattojen sauma-alueilla. Tällaisia alueita on mm. Välimerellä, Islannissa ja Tyynenmeren rannikoilla, kuten Amerikkojen länsirannikolla ja Japanissa (ns. Tyynenmeren tulirengas). Aineistossa voimakkaita maanjäristyksiä on esiintynyt Tyynenmeren rannikolla (Etelä-Amerikan Andit (mm. Chile ja Ecuador) ja Pohjois-Amerikan Alaska, Aasiassa mm. Indonesiassa. Etelä-Aasia, Etelä-Eurooppa. Voimakkaimmat maanjäristykset ovat tapahtuneet maapallon endogeenisesti aktiivisilla alueilla litosfäärilaattojen reunaosissa, erityisesti mantereisten laattojen törmäysvyöhykkeilä. Järistyksiä on paljon merellisten ja mantereisten laattojen alityöntövyöhykkeillä sekä siirroksissa.
b) Maanjäristykset johtuvat litosfäärilaattojen liikkeistä ja niiden saumakohtiin ja siirroslinjoihin syntyvästä jännityksestä. Maanjäristys syntyy, kun laattojen liike lukkiutuu ja saumakohtaan kertynytjännitys purkautuu äkillisesti nopeana liikkeenä kallion murtuessa. Voimakkaimmat maanjäristykset syntyvät litosfäärilaattojen liikkuessa toisiaan vasten törmäysvyöhykkeillä, kuten Tyynenmeren rannoilla ja Keski-Aasiassa. Myös laattojen hangatessa toisiaan sivusuunnassa, kuten Pohjois-Amerikan länsirannikolla, esiintyy voimakkaita järistyksiä.
c) Seismisillä alueilla esiintyy tulivuoritoimintaa, kuumia lähteitä, vuorten poimutusta ja lohkoliikuntoja.

YO3. Tulivuorenpurkausten aiheuttamat riskit:
a) Millaisia paikallisia ja globaaleja riskejä tulivuorenpurkaukset aiheuttavat? (5 p.) Paikallisia: laavavirrat, polttav at pilvet, tuhkasade, muravirta, tsunami. Globaaleja: pöly ja tuhka ilmakehässä → ilmastonmuutos, lentoliikenteen vaikeutuminen.
b) Millaisilla alueilla tulivuorenpurkaukset saattavat aiheuttaa paljon ihmisuhreja ja miksi
siellä? (2 p.) Hedelmällisillä viljelyalueilla, joissa asuu paljon ihmisiä, alueilla, joissa ei ole vielä tiedotusjärjestelmiä.
c) Miten tulivuorenpurkauksiin voidaan varautua? (2 p.) Seurataan maanjäristyksiä ja muutoksia tulivuoressa (muoto, lämpötila, jne.

YO4. Islannin alueelliset riskit.
(Tee vastaus tämän luvun asioiden perusteella).
- vulkaanisuus: tulivuorenpurkausten laavavirrat ja sulattamat jäätiköt->tulvat; tuhka- ja kaasupilvet
- seismisyys: pienehköt maanjäristykset
- syy: sijainti laattojen erkanemisvyöhykkeellä