Kiusaamisen ehkäisyn suunnitelma

Kiusaamisen ehkäisyn suunnitelma/ Päiväkoti Leppis

Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen hyvät käytännöt

Kuortaneen varhaiskasvatuksessa ehkäistään kiusaamista yhteisöllisyydellä ja opastamalla lapsia terveelliseen elämäntapaan ja tunnetaitoihin jota opitaan vuorovaikutuksessa. Lasten kanssa harjoitellaan havaitsemaan, tulkitsemaan ja sanoittamaan sekä elimistön että mielen hyvinvoinnin ja pahoinvoinnin viestejä. Arjen rytmien säännöllisyys, liikkuminen, ruokailu, uni ja rentoutuminen ovat hyvinvointioppimisen keskeisiä teemoja varhaiskasvatuksessa.
Kiusaamisen ehkäisy kulkee jatkuvana prosessina ennakointi -> tunnistaminen -> puuttuminen -> arviointi -> havainnointi -> ennakointi.

Hyvänä käytänteenä kiusaamisen ennaltaehkäisyyn käytetään muun muassa seuraavia keinoja:

Lasten kanssa:

  • mallittaminen, miten olisit voinut toimia toisin

  • sopimukset ja säännöt luodaan yhdessä ja niihin palataan toistuvasti/ tarvittaessa toimintavuoden aikana

  • kiusaamisesta ja lapsen oikeuksista puhutaan yhdessä lasten kanssa niin että lapsi ymmärtää esimerkiksi oman oikeuden koskemattomuuteen

  • kiusaamiseen liittyvistä asioista keskustellaan tarpeen tullen

  • ristiriitatilanteet selvitetään huolellisesti

  • kaikki pääsevät leikkiin mukaan

  • synttärikutsuja ei jaeta ryhmiksessä

  • muistetaan hyvät käytöstavat

  • lapsen oikeus kertoa hyvinvoinnistaan ja pahoinvoinnistaan

     

  • Kasvattajan toiminta:

  • aikuisen läsnäolo ja leikeissä mukana oleminen

  • luottamuksellisen ilmapiirin luominen ryhmään niin, että lapsi uskaltaa kertoa kiusaamisesta

  • hyvä ryhmän tuntemus

  • toimitaan pienryhmissä, jotta toimintaympäristö on rauhallinen ja ryhmän havainnointi helpottuu

  • jo tapahtuneen kiusaamistilanteen jälkiseuranta, kiusaamistilanteiden dokumentointi

  • lasten tasavertainen kohtelu

  • yhteinen linja kasvattajien kesken

  • kasvattaja aistii sensitiivisesti lapsen hyvin- ja/ tai pahoinvointia

Huoltajien kanssa:

  • hyvistä käytännöistä tiedottaminen, kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma nähtävissä Pedanet sivuilla

  • keskustellaan hyvistä käytännöistä

  • avoin ja luottamuksellinen yhteistyö

  • vasukeskustelut

  • yhteistyöpalaverit tarpeen tullen

Toimintatapa kiusaamisen tilanteissa puuttumiseen ja käsittelyyn

Kun kiusaamista havaitaan, paikalla oleva kasvattaja puuttuu tilanteeseen välittömästi. Tilanteesta kerätään tietoa ja selvitellään tilannetta kaikkien osapuolten kesken. Miten, milloin, millaista kiusaamista esiintyy? Ketkä ovat olleet mukana kiusaamisessa? Lasten kanssa keskustellaan tapahtuneesta.
Myös lasten huoltajien kanssa otetaan kiusaaminen puheeksi tarpeen tullen. Tilannetta selvitetään syyllistämättä ketään sopien, miten sitoudutaan kiusaamisen ehkäisyyn ja millaisia tukitoimia tarvitaan. Mikäli kiusaaminen jatkuu eivätkä yhteisesti sovitut tukitoimet ole riittäviä, jatketaan työskentelyä yhteispalaverissa vanhempien kanssa.

Lasten kesken syntyy usein tilanteita, joissa lapsi voi kokea, että kaveri kiusaa. Useimmiten kyseessä ei ole tahallinen kiusaaminen vaan esimerkiksi taidottomuus liittyä leikkiin tai sopia leikin säännöistä. Olipa kiusaamisen kokemus mistä tahansa johtuvaa, kasvattajien ja huoltajien velvollisuus on puuttua siihen.

Arjessa havainnoidaan sekä ohjataan lapsia sopimaan riitansa ja tuetaan lasten vuorovaikutustaitoja ja itsetuntoa. Toimitaan samojen periaatteiden mukaisesti kaikkien lasten kanssa, mutta huomioidaan lasten ikä ja vuorovaikutustaidot. Mitä pienempi lapsi tai suurempi tuen tarve sitä enemmän annetaan mallia ja ohjataan, jotta lapsi onnistuisi luomaan hyviä kaverisuhteita ja selviämään kiusaamistilanteista.

Lasten väliset vuorovaikutustilanteet voivat olla hyvin hienosyisiä, jolloin riitojen ja kiusaamisen havaitseminen vaatii henkilöstöltä tarkkuutta ja aktiivisuutta.

  • Ollaan läsnä, lähellä lasta joko osallistumalla leikkeihin tai havainnoimalla sitä.

  • Kysytään lapsilta aktiivisesti, miten leikit sujuvat / ovat sujuneet. Leikkien aikana tehtävät kyselykierrokset ovat tärkeitä.

  • Kannustetaan huoltajia kertomaan (lapsen kuullen) kasvattajalle, kun he havaitsevat kiusaamista. He myös kuuntelevat kotona lapsensa huolen ja kertovat lapselle, että asia selvitetään hoidossa. 

Annetaan tukea lapsille riitatilanteissa. Usein tämä riittää ja leikki voi jatkua, mutta jos tilanne vaatii selvittelyä henkilöstö toimii seuraavasti:

  • kuuntelee molempia osapuolia.

  • auttaa lapsia nimeämään tunteensa.

  • aukaisee tilanteen; mitkä teot ja tunteet johtivat riitaan.

  • ohjaa lapsia tekemään sovinnon (joka voi olla muukin kuin anteeksipyyntö).

  • siirtyy sivummalle tarkkailemaan sovinnontekoa.

  • tarkistaa hetken kuluttua, miten sopu löytyi ja mitkä ovat tunnelmat. Jos lapset eivät ole löytäneet sopua, liittyy avuksi.

  • ohjaa lapsia löytämään sopuisan ratkaisun riidan aiheuttaneeseen tilanteeseen: Mitä keksittäisiin, että leikki sujuisi ja tarvittaessa puhutaan asiasta vanhempien kanssa.

  • valvoo ja seuraa tilannetta pidemmällä aikavälillä: Loppuiko kiusaaminen?

  • ottaa kiusaamistilanteen käsiteltäväksi ryhmispalaverissa, jos kiusaaminen ei lopu.

Jos toinen tai molemmat lapsista ovat niin kiihtyneitä, että asiasta puhuminen on turhaa, lapsi ohjataan rauhoittumaan. Tilanteen sovittelu jatkuu, kun kaikki ovat rauhoittuneet.

Väkivaltaisesti käyttäytyvä lapsi (haukkuminen, lyöminen, potkiminen tai väkivallalla uhkailu...) ohjataan myös rauhoittumaan. Ensin rauhoitutaan, sitten tehdään sovinto. Aikuinen on lapsen seurassa, kun lapsi rauhoittuu.

Lasten vuorovaikutustaitoja ja itsetuntoa tuetaan:

  • Henkilöstö osallistuu lasten leikkeihin ja samalla ohjaa vuorovaikutustaitoja.

  • Käytetään itsetuntoa vahvistavia leikkejä ohjatuilla leikkituokioilla.

  • Ohjataan piha-ja liikuntaleikkejä, joihin kaikkien on helppo tulla mukaan.

  • Tuetaan lapsia omien vahvuuksiensa löytämisessä.

  • Annetaan lapsen leikkiä sellaista leikkiä, joka on hänelle merkityksellinen ja osoitamme olevamme kiinnostuneita hänen leikistään: Tehdään kysymyksiä, ihastellaan, kehutaan hyvästä leikistä.

  • Kehutaan kuuluvasti kaunista ja epäitsekästä käytöstä (kiitokset, anteeksipyynnöt, jakaminen, vuorottelu, vaihtaminen, joustaminen, ehdottaminen).

  • Opetellaan lasten kanssa kuuntelemaan toisiamme ja puhumaan omalla vuorolla. Kokoontumisella lapset pyytävät puheenvuoroa nostamalla kättä.

  • Sekä kasvattajat että lapset pyytävät puheenvuoroa kesken leikin tai aikuisten keskustelun: Menen viereen ja koputan käsivarteen. Odotan, että minua katsotaan silmiin ja vasta sitten kerron asiani.

  • Opetetaan lapsille, miksi pyydämme anteeksi ja miksi annamme anteeksi: Se, joka katuu pahoja tekojaan, pyytää anteeksi. Se, joka haluaa päästä eroon kaverin pahan teon aiheuttamasta tunteesta, antaa anteeksi. (Eivät ole riippuvaisia toisistaan.) Riita on sovittu lopullisesti vasta sitten, kun anteeksi pyytäminen ja antaminen on hoidettu. Siihen voi kulua aikaa. Anteeksi sana ei ole ehdoton vaatimus.

  • Opetetaan, kuinka pääsee mukaan leikkiin: ”Mitä te ootte?”, ”Pääseekö peliin?”, ”Mikä mää voisin olla?”, ”Mitä tää tekis?”, ”Sopisko teille?”

  • Opetetaan keinoja, joilla saa hyvän leikin: Lelujen jakaminen, vaihtaminen ja vuorottelu, ehdottaminen ja joustaminen.

  • Käytetään tarvittaessa draaman keinoja tilanteiden harjoittelussa ja niihin eläytymisessä isompien lasten kanssa : ”Tönäiset vahingossa kaveria, joka alkaa itkeä. Mitä teet?”, ”Olet kateellinen kaverin hienosta autotiestä ja sinun tekee mieli rikkoa se. Mitä teet?”, ”Haluatte molemmat olla pomoja. Mitä teette?”

  • Opetetaan lapsille, että itkevää kaveria ei jätetä yksin, vaan häntä lohdutetaan.

  • Opetetaan lapsille, miten he toimivat, jos näkevät jotakuta kiusattavan: Mene kiusatun puolelle ja hae aikuinen apuun.

  • Autetaan lapsia ymmärtämään, mitä on kiusaaminen: Se on kiusaamista, kun teet tahallasi jollekin sellaista, josta hän ei tykkää.

  • Lapset tuntevat yhteiset säännöt ja tietävät, mitä niiden rikkomisesta seuraa.

  • Aikuinen auttaa tarvittaessa lasta palauttamaan mieleen yhdessä sovittuja sääntöjä.

  • Toimitaan pienryhmissä.

  • Käytetään eri keinoja, joilla lapset voivat ilmaista tunteitaan esim. kuvien avulla.

  • Kasvattajat käyttäytyvät itse hyvien vuorovaikutustapojen mukaisesti ja luovat turvallisen ilmapiirin.

  • Kerrotaan vanhemmille kiusaamisen ehkäisyn suunnitelmasta.