Parasta lukemista -hanke

1. Kerta: Polun valinta

Johanna-ope tuli luokkaamme kertomaan hankkeesta ja vetämään sitä. Meidän ensimmäinen tehtävä oli valita polku, jota lähtisimme seuraamaan. Polkuja oli kolme: Ruma Ankanpoikanen, Tuhkimo ja Punahilkka. Johanna esitteli meille polut ja kirjat, jotka kuuluivat polkuihin.



Johannan mukana tuli myös Prinsessa Pikkiriikki ja hänen Makkara- koira, joka osaa taikoa taikavääkylöitä. Luokka valitsi omaksi polukseen Tuhkimo- polun. Voi, miten ihanaa oli sovitella Punahilkan saappaita, Tuhkimon lasikenkiä ja Ruman ankanpoikasen räpylöitä. Tästä tulee huikea seikkailu!




















Johanna luki meille tarinan Prinsessa Pikkiriikistä. Leikimme Kuuma tuoli-leikkiä, jossa tuoliin istuu henkilö jossain roolissa. Muut kyselivät sitten tarinan henkilöltä kysymyksiä, ja hän vastaa niihin roolihahmonsa näkökulmasta. Voi, kuinka hauskaa! Sitten teimme pienissä ryhmissä still-kuvia Pikkiriikin kertomuksesta. Meillä syntyi hienoja taikavääkylöitä, joita Makkara taikoi ja Pikkiriikin linnoja, joissa oli hienot tornit.



Myös Prinsessa Pikkiriikki vieraili jokaisessa linnassa ihastelemassa niitä.



Vierailun jälkeen olemme kuunnelleet lisää satuja Pikkiriikkistä ja leikitty Kuuma tuoli-leikkiä. Lisäksi olemme kuunnelleet Jukka Itkosen ja Laura Ruohosen runoja.


2. Kerta: Tarinan kerrontaa


Toisen kerran aiheena oli myös oman tarinan kertominen ja mielikuvitus. Toisella kerralla jokainen sai esitellä oman lukukaverin toisille. 


Aloitimme Johannan kanssa lukemaan Kapteeni Kalsaria ja saimme sen välitehtävänä lukea loppuun. Kerrottiin toinen toisillemme mitä hurjempia juttuja ja tarinoita: "Eihän tuo vielä mitään, vaan kerran kun minä"

Teimme myös valokuvia kirjan juonen tilanteista. Meillä oli kiva hetki kirjojen parissa!

3. Kerta: Rohkeus - erilaiset lukemisen tavat ja monilukutaito

Kolmannen kerran aiheena oli rohkeus ja pelko. Mikä ero on rohkeudella ja uhkarohkeudella? Mitä pelkäät? Mitä haluaisit uskaltaa tehdä? Jutustelimme toisten kanssa ja kerroimme toisillemme omista peloista. Liikuimme musiikin mukana rohkeasti, ärtyneesti, vihaisesti ja iloisesti. Ilmaisimme monia tunteita.

Pohdimme myös, miten pelon tai jännittämisen voi voittaa. Pelon voi voittaa ottamalla rohkeusasennon, pitämällä kädessä "rohkeusesinettä", mikä voi olla pieni esine vaikka kivi. Voi sanoa ääneen, mikä pelottaa. Se tuo rohkeutta. Pelon voi voittaa kertomalla siitä toiselle tai miettimällä iloisia asioita. Rauhallinen hengittäminen voi myös auttaa pelon voittamiseen.


Opimme, että lukea voi monella tapaa. Kirjaa ei aina tarvitse lukea kokonaan. Luettavan sivun voi ottaa summassa avaamalla kirjan sattumanvaraisesti tai arpomalla nopalla sivunumeron. Kaveri voi sanoa sinulle luettavan sivun. Luetun kohdan voi näytellä pantomiiminä tai lukemalla siansaksaa ja eläytyen esittää tapahtumat. Aina ei tarvitse ottaa tosissaan voi hassutella ja höpsötellä. Luimme myös kaverille ääneen sattumanvaraisesti kirjan eri kohdista ja eri kirjoista. 

Pohdimme myös, mikä on totta ja tarua kirjoissa. Arvuuttelimme toisiltamme, onko joku asia kirjassa totta.

4. Kerta: Oma ja mieluinen lukupaikka

Viimeisellä kerralla mietimme, millainen on kiva ja mukava paikka lukea. Johanna luki meille tarinan Pikkiriikistä, kun äidin sisälle muutta joku ja Pikkiriikki päättää rakentaa Pöjöläisen kanssa uuden kodin. Rakensimme yhdessä Pikkiriikin uuden kodin.


Tutustuimme kirjaan Lentävä sanakirja. Sittenpä rakensimme omat lentävät koneet. Meillä syntyi mitä ihmeellisempiä lentäviä koneita: lentävä ihmislaite, lentävä kissa ja lentävä robotti.

Lentävä ihmislaite

Lentävä kissa

Lentävä robotti, johon on liimautunut koira, kissa, jäätelö ja kalapurkki.

Johanna esitteli meille lisää uusia kirjoja, joita saisimme lukea mielipaikoissamme.


Joukossa oli kolme ihan uutta kirjaa, jotka vaikuttivat mielenkiintoisilta. Pikkulintu Pii on aina asunut kotipesässä isän ja äidin kanssa. Muuttolintu-mummi lähettää postikortteja lapsenlapselleen jännittävistä paikoista, joissa on käynyt. Mummin kirjoittamissa korteissa on mukana hauskoja terveisiä ja pieniä tiedonjyväsiä.



Lumotun Maan kartasto on lasten tietokirja, joka yhdistää sadut ja faktat mielikuvitusta kutkuttavalla tavalla. Kirjan kymmenen sadulta kuulostavaa tarinaa kertovat eräästä planeetasta, joka on oikeasti olemassa. Kirjaan on valittu kymmenen tarinaa ja niille kullekin kymmenen karttaa. Sekä kirjan kuviin että teksteihin on kätketty tiedon jyviä. Pieni kuljeskelukirja sisältää pieniä harjoituksia, joiden avulla luonnon voi kokea läheiseksi. Hauskat, viisaat ja herkät harjoitukset auttavat välittömän luontokokemuksen pariin.

Sitten rakentamaan omanlaisia mielilukupaikkoja, majoja ja eikun lukemaan.