5 Asiakkuudet ja kumppanuudet
Osallisuuden ja yhteisöllisyyden toteuttaminen
Oppilaiden osallisuus ja vaikuttaminen
Koulun lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet, joilla edistetään oppilaiden osallisuutta ja vaikuttamista.
Oppilaiden osallisuudella tarkoitetaan oppilaiden mahdollisuutta vaikuttaa koulun kehittämiseen ja heitä itseään koskevaan päätöksentekoon ja keskusteluihin koulussa. Koulussa tulee tietoisesti luoda ja tarjota oppilaille osallisuuden kokemuksia ja osallistumismahdollisuuksia heitä koskevista asioista päätettäessä.
Kaupungissa on luotu ja vakiinnutettu asianmukaiset lasten ja nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen toimintatavat osaksi lapsia ja nuoria koskevaa päätöksentekoa.
Oppilaiden osallistumisessa yhtenä toimintamuotona on oppilaskuntatoiminta. Oppilaskuntatoiminnan kehittämistä tuetaan keskitetysti mm. järjestämällä toiminnasta vastaaville opettajille koulutusta. Jokaisella koululla on oppilaskunta. Oppilaskunnan jäsenistä muodostetaan oppilaskunnan hallitus. Oppilaskuntatyötä koordinoi vastuuopettaja. Oppilaiden osallistuminen ja oppilaskuntatoiminta koulussa nivotaan kuntakohtaiseen lasten ja nuorten toimintaan.
Oppilaiden osallisuuden kokemisen kehittymistä arvioidaan joka toinen vuosi kouluterveystutkimuksella.
Koulun lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan koulun oppilaskunnan toimintaa.
Linkit:
Perusopetuksen opetussuunnitelma: Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri
Kodin ja koulun yhteistyö
Vanhempien kuulemiseksi koulujen tulee kehittää kodin ja koulun yhteistyötä. Koulun tulee olla aloitteellinen ja aktiivinen yhteistyön kehittämisessä. Siihen kuuluvat yhteiset keskustelut lapsen ja nuoren kasvusta ja kehityksestä, oppimisen ohjaamisesta ja oppilaan arvioinnista. Yhteistyöhön kuuluvat myös koulun kehittämiseen ja toiminnan arviointiin osallistuminen.
Kodin ja koulun yhteistyötä arvioidaan säännöllisesti.
Vanhemmille tulee antaa tietoa ja välineitä, jotta he voivat osallistua opetussuunnitelman kehittämiseen. Kodin ja koulun yhteistyö auttaa molempia osapuolia vastaamaan oppilaan kasvua ja oppimista koskeviin haasteisiin. Kodin ja koulun yhteistyö edistää yhteisöllisyyden ja luottamuksen rakentumista.
Henkilöstöä tuetaan kodin ja koulun yhteistyössä. Kodin ja koulun yhteistyötä arvioidaan ja kehitetään yhdessä huoltajien kanssa.
Koulu kuvaa kodin ja koulun yhteistyön vuosittaiset toimenpiteet ja ohjeistaa Wilman käytön periaatteet.
Kodin ja koulun yhteistyön keskeisenä tavoitteena on oppilaan, opetuksen ja kasvatuksen tukeminen yhteistyössä huoltajien kanssa. Huoltajia tiedotetaan riittävästi koulun toiminnasta. Huoltajille luodaan yhteistyömahdollisuuksia osallistua luokan, luokkatasojen ja koko koulun toimintaan.
Esimerkkejä yhteistyön järjestämiskäytänteistä:
- koulun tiedottamisen ja yhteistyökäytänteiden tulee olla suunniteltua ja laadukasta (viestintäsuunnitelma)
- yhteisölliset oppilashuoltoryhmät
- vanhempainyhdistys
- luokkatoimikunnat
- vanhempainillat ja muut yhteiset tapahtumat vanhempien kanssa
- oppimiskeskustelut
- koulun tapahtumiin osallistuminen
Koulun lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan kodin ja koulun yhteistyön muodot.
Muut kumppanuudet ja sidosryhmät
Lukuvuosisuunnitelmaan kirjataan koulun muut yhteistyökumppanit ja sidosryhmät sekä kuvataan toimintaa.
Opettajia kannustetaan yhteistyöhön muiden opettajien kanssa alueellisesti ja eri kouluasteiden välillä. Muun sidosryhmäyhteistyön tulee olla pedagogisesti perusteltua, koulun opetus- ja kasvatustyötä yhteisöllisesti tukevaa.
Lisätietoja:
perusopetuspäällikkö Taina Vainio 044 718 4018
perusopetuspäällikkö Mika Kuitunen 044 718 5151
Koulun toimenpiteet
Oppilaiden osallisuus ja vaikuttaminen
Kaikki oppilaat (1.-9. lk) kuuluvat oppilaskuntaan. Oppilaat valitsevat keskuudestaan oppilaskunnan hallituksen, jota ohjaavat Niina Kallio Riistavesi, Atte Leinonen Melalahti ja Marianne Huttunen Vehkalampi.
Oppilaiden valitsema oppilaskunnan hallitus kokoontuu vähintää kerran kuussa ja tarpeen vaatiessa useammin. Oppilaskunnan hallitukseen kuuluvat oppilaat keräävät ideoita omien luokkiensa oppilailta ja tuovat viestejä hallituksen kokouksiin. Oppilaiden mielipiteitä otetaan huomioon esim. suunniteltaessa erilaisia koulun juhlia tai teemapäiviä. Oppilaita otetaan mukaan myös päätöksen tekoon mahdollisuuksien mukaan.
Oppilaskunnasta 4. luokan oppilaat (2 kpl) toimivat kahden vuoden ajan lasten parlamentin edustajina. Suurkokoukset (2 kpl) pidetään etänä.
Tukioppilaskoulutus toteutetaan yhdessä Tuusniemen ja Vehmersalmen koulujen kanssa. Tukioppilastoimintaa ohjaa Niina Kallio.
Kodin ja koulun yhteistyö
Jokaisella koululla järjestetään vanhempainilta syyslukukauden alussa.
Riistaveden ja Melalahden kouluilla toimii yhteinen vanhempainyhdistys ja Vehkalammin kouluilla oma. Vy:n edustajille on varattu mahdollisuus osallistua vähintään 2 kertaa lukuvuoden aikana järjestettävään yhteisölliseen oppilashuoltoryhmän kokoukseen, jossa kehitetään kaikkien koulujen toimintakulttuuria yhteisesti.
Oppimiskeskustelut järjestetään marras-tammikuun aikana, johon osallistuvat huoltaja/huoltajat oppilaan lisäksi.
Muut kumppanuudet ja sidosryhmät
Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö:
Esi- ja alkuopetuksen yhteistyöhön osallistuvat Melalahden päiväkodin tiloissa toimiva esiopetusryhmä, sekä 1. ja 2. luokka Melalahden koulusta. Yhteistyötä tehdään sekä päiväkodilla, koululla ja lähiluonnossa.
Esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä toteutetaan lv. 2020-2021 esim. kokonaisina toimintapäivinä tai muutaman tunnin pituisina tuokioina.
Samoin Vehkalammin koulussa esiopetusryhmä ja 1.-2. luokkalaiset tekevät tiivistä yhteistyötä.
Yhteistyö noudattaa Kuopion suunnitelmaa. Tietoa oppilaista vaihdetaan syksyisin ja keväisin. Koulun erityisopettaja tekee yhteistyötä koko lukuvuoden esiopetuksen kanssa. Hän myös teettää tarvittavat tehtävät koulutulokkaille.
Muu yhteistyö:
Lähialueen yritysten ja oppilaitosten kanssa tehdään yhteistyötä ja opintovierailuja mm. TET-harjoittelun puitteissa.
Koulun vanhempainyhdistys osallistuu koulun teemapäivien suunnitteluun ja avustaa vierailujen järjestämisessä sekä osallistuu kustantamalla mm. asiantuntijaluentoja. Yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä ja sisäilmatyöryhmässä on vanhempainyhdistyksen edustus.
Liikennöitsijöiden kanssa on mahdollista tehdä yhteistyötä ja turvallisen liikennöinnin valistustyötä.
Järvi-Kuopion seurakunta pitää kuukausittain aamunavauksia ja osallistuu koulun teemapäiviin. Riistaveden kirkossa käydään kaksi kertaa lukuvuoden aikana (jouluna ja keväällä).
Riistaveden riistanhoitoyhdistys sekä paikalliset metsästysseurat ovat mukana 7. luokkalaisten ryhmäyttämispäivässä. Kaikki 7. luokat käyvät tutustumassa luokanohjaajan johdolla koulun yhteydessä toimivaan nuorisotilaan syyslukukauden aikana. Lisäksi Nuorisotilaa on mahdollista käyttää opetustuokioiden järjestämiseen sekä välituntitoiminnan rikastuttamiseen. Kansalaisopisto antaa musiikki- ja kuvataideopetusta sekä lasten tanssiopetusta niin Vehkalammin koulussa kuin Riistavedelläkin.
Yhteistyötä jatketaan paikallisten urheiluseurojen (Kuopio Rugby Club, Ac Barca, Riistaveden urheilijat , Kuopion KalPa ja Puijo Volley), lähialueiden perhekotien, sairaalakoulun, Riistaveden Osuuspankin, Riistaveden riistanhoitoyhdistyksen, Maaseutu ammattiin ry:n, Metsäteollisuus ry:n, Teknologiateollisuus ry:n, Kuopion Energian ja Riistaveden kotiseutuyhdistyksen kanssa.
Lisäksi yhteistyötä tehdään nuorisotoimen kanssa mm. käyttämällä Kormun tiloja ja järjestämällä siellä vapaa-ajan toimintaa.