4 Resurssit

Resurssien käyttäminen: talouden ja oppimisympäristöjen suunnittelu

Talous

Rehtori vastaa koulun toiminnan taloudellisuudesta ja tehokkuudesta.

Koulukohtaisia määrärahoja tarkistetaan huhti-/toukokuussa, jolloin otetaan huomioon tulevan syksyn muutokset mm. oppilasmäärissä. Sijaisten ottamisessa noudatetaan perusopetuspäällikön ohjetta.

Koulun käyttötaloussuunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti. Poikkeamiset suunnitelmista selvitetään ja tehdään tarvittaessa muutoksia talousarviossa pysymiseksi.

Rehtori tiedottaa henkilöstöä talousarvion suunnittelusta ja toteutumisesta.


Lisätietoja:
talouspäällikkö Raija Heinonen 044 718 4221


Fyysinen oppimisympäristö

Opetustilojen terveellisyys ja turvallisuus
- Tekniset järjestelmien tulee olla määräysten mukaisia ja kunnossa.
- Työskentelytilat ja -välineet täyttävät voimassa olevat työturvallisuusmääräykset.
- Turvallisuutta edistetään ja valvotaan säännöllisesti ja havaitut epäkohdat korjataan.


Opetustilojen käyttö ja kunnossapito
Koulut toimivat pääsääntöisesti tilakeskukselta vuokratuissa kiinteistöissä. Ylläpitopalvelut ovat osa vuokraa, samoin kunnossapito.

Kiinteistön kuntoon liittyvissä ongelmissa kohteen esimies tekee sähköisen vikailmoituksen, jos kyse ei ole välittömiä toimia vaativasta korjauksesta, jolloin ilmoitus tehdään puhelimitse LVIS-päivystykseen. Vaaraa aiheuttavien tilanteidenosalta ilmoitus tehdään hätänumeroon 112. Ilmoitusten pohjalta tilakeskus suorittaa kiinteistön ylläpitoon liittyviä korjaustoimenpiteitä.

Tilakeskus laatii kiinteistöjen kunnossapito-ohjelman vuosittain. Kunnossapito-ohjelma sisältää laajempia rakenteiden ja/tai talotekniikan korjaustoimenpiteitä tai uusimisia.

Toiminnallisten muutosten osalta rehtori tekee esityksen muutoksesta tilahallintapäällikölle. Esitykset käsitellään tilakeskuksen, perusopetuksen/lukiokoulutuksen sekä tukipalveluiden keskinäisessä palaverissa, jonka puheenjohtajajana toimii tilakeskuksen asiakkuuspäällikkö.

Käytettävissä olevien resurssien puitteissa tilamuutoksia toteutetaan vuosittain. Pääosin toimenpiteet pyritään ajoittamaan koulujen loma-aikoihin. Tilakeskus on toimittanut kiinteistönhoidon ja siivouksen palvelukuvaukset kaikkiin kohteisiin.

Koulukiinteistö on tehokkaassa käytössä opetuksen lisäksi mm. koulutus-, kulttuuri-, liikunta- ja harrastustoimintaan.

Kouluviraston lainattavien kirjasarjojen kokoelmaa on täydennetty Celia-kirjaston CD-äänikirjoilla, joita opettajat voivat lainata kirjasarjojen mukana lukemisen tukea tarvitsevien oppilaiden käyttöön.

Lisätietoja:
tilahallintapäällikkö Tanja Karpasto 044 718 4130
tietopalveluasiantuntija Riitta Nevalainen 044 718 4133
työsuojeluvaltuutettu Isto Karjalainen 044 718 4020


Tieto- ja viestintätekniikka

Tietohallintopäällikkö tekee vuosittain palvelualueen tarpeiden perusteella tvt-talousarvion sekä investointiesityksen.

Kehittämissuunnitelman kärkihankkeena opettajien tvt-osaamista kehitetään koulutusten ja tvt-tukihenkilöiden avulla. Koulutuksen kautta varmistetaan osalle opettajista laajempi ja syvempi digiosaaminen. Tvt-opsin tavoitteiden saavuttamiseksi kootaan tukimateriaali syksyyn 2016 mennessä. Osaamisen kehittymistä seurataan keväällä 2018 ja 2020 toteutettavien kyselyjen avulla.

Kaikille oppilaille turvataan tasapuoliset mahdollisuudet tvt-taitojen kehittämiseen. Opettajan tehtävänä on huolehtia oppilaiden tvt-opetussuunnitelman mukainen osaaminen 2., 6. ja 9. luokan päättyessä.

Kaikille opettajille hankitaan henkilökohtaiset tietokoneet vuoden 2016 aikana. Tavoitteena on hankkia oppilaille kannettavia tietokoneita tai vastaavia laitteita vuoden 2018 loppuun mennessä siten, että kahta oppilasta kohden on yksi kone. Toisena keskeisenä tavoitteena on saada peruskoulujen tietoverkot toimintavarmoiksi ja kapasiteetiltään riittäviksi vuoteen 2017 mennessä.

Perusopetuksessa hyödynnetään Peda.netin tai Office 365 -ympäristön mahdollisuuksia ja muita digitaalisia sovelluksia oppimisen tukena sekä kodin ja koulun välisessä tiedottamisessa. Koulut ostavat syksystä 2016 alkaen kaikki täysin digitaaliset oppimateriaalit Edustoresta. Digitalisten oppimateriaalien käyttöä seurataan Edustore-järjestelmän ja kyselyjen kautta vuosittain.

Vähintään kolme kouluilla kiertävää täysipäiväistä tvt-tukihenkilöä resursoidaan opettajien ja oppilaiden tvt-osaamisen pedagogiseksi tueksi syksystä 2016 alkaen. Yhden tvt-tukihenkilön työajasta resursoidaan osa tvt-koordinaattorin tehtäviin. Atk-vastaavien toimenkuva on määritelty vuonna 2016. Kouluihin voidaan nimetä myös pedagoginen tvt-vastaava.

Kuopio osallistuu valtakunnalliseen Innokas-verkoston Koko Suomi koodaa -hankkeeseen (2015-2017/Oph), jonka päätavoitteina on uuden opetusuunnitelman tukeminen levittämällä mielekkäitä ohjelmoinnin opetuksen ja oppimisen tapoja sekä innostaa ilmiöpohjaisten, oppiaineita eheyttävien kokonaisuuksien toteuttamiseen.

Tvt-ohjausryhmä seuraa lukuvuosittain näiden toimenpiteiden toteutumista ja tarvittaessa tarkentaa tavoitteita.

Koulukohtainen tvt-suunnitelma päivitetään osaksi lukuvuosisuunnitelmaa. Tvt-suunnitelmassa otetaan kantaa ainakin seuraaviin kysymyksiin:

  1. Miten koulun henkilöstön tvt-osaamista kehitetään?
  2. Miten hyödynnetään kiertävää tvt-tukihenkilöä koulussa?
  3. Miten koulun nykyiset tvt-laitteet saadaan tehokkaaseen käyttöön?
  4. Mitä tvt-laitteita kannattaa opetuksen ja hallinnon puolella vaihtaa tai antaa pois?
  5. Mitä uusia tvt-laitteita tarvitaan tilalle ja mihin uusia laitteita käytetään?
  6. Miten varmistetaan, että kaikki oppilaat saavat opetusta tvt-opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti?
  7. Kuka tai ketkä koulussa vastaavat seuraavista tvt:n osa-alueista:
  • Tekninen tuki
  • Pedagoginen tuki
  • Tvt-pedagogiikan kehittäminen, opetuskäytön seuranta sekä digitaalisiin sovelluksiin ja oppimateriaaleihin tutustuminen

Lisätietoja:
tietohallintopäällikkö Jarkko Karhemaa 044 718 4007
lukio-opetuspäällikkö Antti Kervinen 044 718 4040

Koulun toimenpiteet

Yleistä

Kuopion kouilussa on siirrytty koulukohtaiseen kokonaisbudjettiin, joka sisältää mm. opetuksen järjestämiseen, palveluiden ja tarvikkeiden hankintaan kohdennetut määrärahat. Koululle annettujen määrärahojen käytössä noudatetaan tarkkaa suunnittelua ja seurantaa. Suunnittelussa hyödynnetään edellisten vuosien toteumia ja suhteutetaan kulloisiinkin oppilasmääriin sekä lukuvuoden erikoistarpeisiin.

Hankintasuunnitelmissa, esimerkiksi oppimateriaalien ja -kirjojen osalla, käytetään vuoroperiaatetta ja pitkäjänteisyyttä. Kaikki hankinnat pyritään tekemään keskitetysti annettujen hankintaohjeiden ja -kanavien kautta. Lukuvuoden edetessä käyttösuunnitelmaa tarkennetaan lukuvuoden todellisia toiminta- ja hankintatarpeita vastaavaksi.

Pidemmällä aikajänteellä hyödynnetään opettajien ja muiden palautetta antavien tahojen (esim. oppilaskunta, huoltajat) esittämiä viestejä seuraavia taloussuunnitelmia laadittaessa. Kirjahankinnat suunnitellaan vuosittain niin, että oppikirjasarjoja voidaan uudistaa.
Taloushallintojärjestelmiä käytetään (Vega, Reksbud) talouden toteutumisen seurannassa jatkuvasti. Ne opettajat, joille on annettu kohdennettuja määrärahoja, lähinnä työaineisiin tai vastaavasti oppiainekohtaisesti, seuraavat oman osuutensa toteutumista jo hankintavaiheessa.

Fyysinen ympäristö

Rakennuksena Puijonsarven koulu on ns. elinkaarikohde, jossa kiinteistön ylläpidosta ja kunnosta vastaa Lemminkäinen Oyj. Koulurakennus on valmistunut vuonna 2011 uudisrakennuksena, joten koulun tilat ja laitteet ovat hyvässä kunnossa. Kaikissa luokissa on Smart -älytaulut. Kiinteistöön kohdistuvissa asioissa ollaan pääasiassa yhteydessä Lemminkäisen kiinteistöpäällikköön ja Tilakeskuksen asiakkuuspäällikköön.

Rakennusvaiheessa tilojen ergonomiaan on kiinnitetty huomiota. Koulun toiminnassa pyritään lisämään oppilaiden aktivointia välituntisin ja oppitunneilla mm. pitkien liikuntavälituntien kautta sekä kokeilemalla luokissa vaikkapa jumppapalloja istuimina.

Koulun tilojen monikäyttöisyyttä on muokattu uudelleenkalustamalla, jotka toimivat koulun käytössä, IP -toiminnan käytössä sekä iltaisin nuorisotilakäytössä. Koulun tiloissa toimii jo päivähoito ja esiopetus, joten koulurakennus toimii monitoimitilana monenlaiselle lasten ja nuorten palveluille.

Koululla on lisäksi neuvolavastaanottoa terveydenhoitajan tiloissa.

TVT

Koulussamme on oppimiskeskus, jonne on sijoitettu pöytäkoneita ja läppäreitä opetuskäyttöön. Lisäksi on erillinen läppärikärry. Oppimiskeskustilaa voi varata oppituntikäyttöön; samoin läppärikärryjä. Koululle on hankittu myös luokallisen verran Ipad -tabletteja, jotka voidaan antaa oppilaan henkilökohtaiseen käyttöön määräajaksi. Myös omien laitteiden käyttöä mahdollisetaan.
Oppimiskeskuksessa on koulun kirjasto. Kirjaston kirjoja lainataan oppilaille joko perinteisellä vihkomenetelmällä tai käyttämällä kirjastojärjestelmää. Myös kirjastoauto vierailee koululla viikottain. Lukuharrastusta edistetään monella eri tavalla huomioimalla eri tasoiset lukijat mm. lukuvinkkauksilla, lukutunneilla, lukudiplomeilla jne.

Teknisten laitteiden käyttöiän ja teknisten sovellusten tuovat vaatimuksia laitteiden uusimiselle ja lisäämiselle. Uudessa opetussuunnitelmassa tulee enemmän esille tietotekniikan mukaanottaminen opetukseen.

Tavoitteet:

  1. Hyvä, laadukas perusopetus uutta opetusteknologiaa hyödyntäen; kodin ja koulun yhteistyö ja työrauhan edistäminen turvallisessa kouluympäristössä.
  2. Opettajien työkoneiden uusinta ja oppilaskoneiden lisääminen.
  3. Kannustavan ja oppimismyönteisen ilmapiirin edistetäminen lisäämällä oppilaiden osallistamista. Koulun pelisäännöt on uudistettu uusi OPS huomioiden.

Puijonsarven koulun TVT-suunnitelma

HENKILÖSTÖN OSAAMINEN JA SEN KEHITTÄMINEN

TVT-tukihenkilöä hyödynnetään mahdollisimman paljon käytännön tasolla oppilaiden kanssa työskennellessä. Tavoitteena olisi , että tarpeen mukaiset yksilö- ja ryhmätoiminnot sekä peda.netissä että O365:ssa tulisivat tutuiksi opettajille. Kynnys näiden käytölle ei saisi olla tekninen toteutus/osaaminen vaan pedagoginen tarve. Koulun sisäiset TVT-henkilöt (2 kpl) auttavat henkilöstöä pääasiassa vierikoulutuksella. Näin saadaan mahdollisimman kohdistettua apua sitä tarvitseville. Lisäksi järjestetään tarpeen mukaan pieniä täsmäkoulutuksia ryhmille ja apua tarvitseville. Lisäksi kaupungin tarjoamaa TVT-koulutusta mainostetaan henkilöstölle.

Kiertävä TVT tukihenkiö

Aiemmin mainitun lisäksi TVT-tukihenkilön paikalla ollessa myös pienille oppilaille on tarkoitus ottaa käyttöön henkilökohtaiset oppilasverkkotunnukset ja puuttuvat peda.net tunnukset. Harkitaan samalla jo olemassa olevien peda.net tunnusten muuttamista samaan muotoon oppilasverkkotunnusten kanssa.

TVT tukihenkilön vierailut koululla on suunniteltu niin, että hän kiertää kaikki luokka-asteet antamassa tukea opettajalle ja oppilaille lukuvuoden aikana.

LAITTEIDEN HANKINTA JA KÄYTTÖ

Koulullamme oppilaskäytössä olevat läppärit ja pöytätietokoneet ovat käytössä varausjärjestelmän kautta. Käyttö on entisestään jonkin verran lisääntynyt sähköisten materiaalien lisääntyessä. Ipad-tabletit ovat olleet tähän asti aina pidempiaikaisesti yhden luokan käytössä. Tämän on koettu tuovan tableteille hieman tyhjäkäyntiä ja sen vuoksi harkinnassa on varausjärjestelmä myös tableteille, joka tehdään syksyn aikana.

Laitteiden vaihto ja poisto

Opettajien läppärit ovat suunnitelman mukaan vaihtumassa tabletteihin syksyn aikana. Uudet tabletit vaativat myös luokkien telakka-asemien uusimisen. Harkitaan tarvetta 1-2 telakka-asemalle myös opettajien työtilaan, koska tämä mahdollistaisi myös tabletin käyttämisen esityskoneena esimerkiksi tiimipalavereissa. Mikäli opettajien työtilan telakkaan halutaan kiinteä verkkoyhteys, niin se vaatisi muutoksia verkkokaapeloinnissa tietoliikennekaapissa (verkko muuttuisi hallintoverkosta oppilasverkkoon). Opettajien läppäreiden lisäksi on myös muutamia läppäreitä, jotka ovat pian elinkaarensa päässä kuten oppimiskeskuksen esityskone. Oppimiskeskuksen konetta uusiessa täytyy selvittää mahdollista multipoint-ratkaisua, jossa opettajan koneeksi ei riitä tavallinen läppäri. Mikäli multipoint-ratkaisu toteutuu, niin selvitetään mikä on sen aikataulu ja pärjätäänkö nykyisellä koneella siihen asti. Hallinnon puolelta opettajien työtilassa on 3 konetta, jotka kannattaa vaihtaa pois. Yksi hallinnon kone jätetään opettajien työtilaan, koska esikoulu tarvitsee ajoittain hallinnon konetta kokouksissaan. Kyseisellä koneella hoidetaan myös koulunkäynninohjaajien ajoittainen tarve tietokoneelle. Hallinnon koneiden vähentyminen johtaa siihen, että opettajat käyttävät henkilökohtaisia tablettejaan enemmän opettajien työtilassa. Tällöin langattoman verkon toimivuus on elinehto työn sujuvuudelle. Langattoman verkon katveet täytyy saada pois opettajien huoneesta sekä työtilasta.

Uudet tarvittavat laitteet

Hallinnon koneiden tilalle harkitaan muutamaa opettajatablettia. Nämä toimisivat koulun omana puskurina vikaantuneille opettajatableteille ja ne olisivat myös sijaisten käytössä. Selvitetään myös voisivatko nämä samaiset tabletit olla muun ajan oppilaskäytössä (jolloin oppilaslaitteita saataisiin lisää ja laitteiden tyhjäkäyntiä vähemmälle). Opettajien läppäreiden poistuessa poistuvat myös DVD-asemat. Selvitetään DVD-asemien tarve ja hankitaan tarpeen mukaan ulkoisia DVD-asemia.

TVT –SUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN

TVT-opetussuunnitelmasta muistutetaan opettajia ja tarkennetaan sen toteuttamista opetustyössä. Pyritään saamaan tämänhetkisten TVT-laitteiden käytön jakautuminen tasaiseksi, jotta kaikki oppilaat saavat TVT-laitteita käyttöönsä. TVT-opetussuunnitelman toteutuminen vaatii laitteiden käyttöä ja siten myöskin laitteita. Jatkossa oppilaslaitteiden lisääntyessä laitteiden käyttö myös luonnollisesti lisääntyy, mikä osaltaan edistää TVT-opetussuunnitelman toteutumista. Kun laitteet ovat luonnollinen osa opiskelun arkea, niin monet TVT-opetussuunnitelman tavoitteista täyttyy huomaamatta.

TVT tuki

TVT-tuesta ja kehityksestä vastaa koulullamme Ilkka Heikkinen (pääpaino teknisessä tuessa) ja Tuukka Kokkonen (pääpaino pedagogisessa tuessa). TVT –laitteisiin kuuluvien projektoreiden teknisestä tuesta vastaa AV –vastaava Jari Nissinen