Oppilaskunnan säännöt
Pihkainmäen koulun oppilaskunnan säännöt
Oppilaskunnan nimi, kieli ja kotipaikka
Jäsenet
Tarkoitus ja toiminnan laatu
Toimielimet
Yleiskokous
Yleiskokous kokoontuu:
Oppilaskunnan hallitus
Hallituksen tehtävänä on:
Oppilaskunnan nimen kirjoittaminen
Oppilaskunnan sääntöjen muuttaminen ja vahvistaminen
Toimintaa koskevat muut säädökset ja ohjeet
- Oppilaskunnan nimi on Kuopion Pihkainmäen koulun oppilaskunta ja sen kotipaikkana on Kuopion kunta, Pihkainmäen kylä. Oppilaskunnan kieli on suomi, mutta tarpeen tulen voidaan mahdollisuuksien mukaan käyttää myös muita kieliä.
Jäsenet
- Oppilaskunnan muodostavat Pihkainmäen koulun 1.-6. luokkien sekä pienluokan ja esiopetusryhmän oppilaat.
- Oppilaskuntaan kuulumisesta ei peritä maksua.
Tarkoitus ja toiminnan laatu
- Oppilaskunta käsittelee oman koulun toimintaan liittyviä, pääasiallisesti oppilaille yhteisiä asioita sekä suunnittelee ja toteuttaa erilaisia tapahtumia ja kisoja. Oppilaskunnan tulee lisäksi parantaa koulun viihtyisyyttä kaikille käyttäjille.
- Oppilaskunta voi tehdä aloitteita ja esityksiä oppilaita koskevissa asioissa, järjestää juhlia ja muita tilaisuuksia, järjestää tiedotus- ja keräystoimintaa sekä anoa varoja toimintansa tukemiseksi.
- Toimintansa tukemiseksi oppilaskunta vastaanottaa lahjoituksia, testamentteja ja avustuksia ja harjoittaa tarvittaessa muuta taloudellista toimintaa ja varainkeräystä sekä omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta. Liiketaloudellisen voiton tavoittelu ei kuitenkaan ole oppilaskunnan tarkoituksena. Oppilaskunnan talouden- ja tilinpidosta vastaa viime kädessä rehtori ja oppilaskunnan ohjaavat opettajat.
Toimielimet
- Oppilaskunnan toimielimet ovat yleiskokous ja hallitus. Lisäksi erillistehtäviin voidaan asettaa työryhmiä ja vastuuhenkilöitä.
- Oppilaskunnan ylin toimivalta kuuluu yleiskokoukselle, toimeenpanovalta hallitukselle.
Yleiskokous
Yleiskokous kokoontuu:
- Järjestäytymiskokoukseen pian lukuvuoden alettua
- Muuten toimikauden aikana, kun 10 % oppilaskunnan jäsenistä sitä kirjallisesti pyytää
- Kun hallitus tai ohjaavat opettajat pitävät sitä tarpeellisena
- Yleiskokous on järjestettävä viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun sitä on asiallisesti pyydetty, ellei asia vaadi kiireellisempää käsittelyä
- Yleiskokous on laillinen ja päätösvaltainen mikäli paikalla on vähintään puolet hallituksen jäsenistä
- Yleiskokouksen pöytäkirjan laatii oppilaskunnan hallitusta ohjaava opettaja.
- Vahvistaa oppilaskunnan hallituksen jäsenet alkaneen toimikauden ajaksi, luokkakohtaisten äänestysten pohjalta.
- Hyväksyy ja vahvistaa oppilaskunnan ohjaavan opettajan/opettajat rehtorin esityksestä.
- Hallitukseen valitaan joka luokkatasoilta 2-6 kaksi (2) luokkakohtaisessa äänestyksessä eniten ääniä saanut ehdokasta ja heille yksi (1) varajäsen.
- Yleiskokouksissa äänestysmenetelmänä toimii hallitusta valittaessa suljettu lippuäänestys, muulloin käsiäänestys, ellei poikkeavaan menettelyyn todeta tarvetta.
- Hallitus on vastuussa yleiskokoukselle ja on velvollinen, sitä pyydettäessä, selvittämään toimintaansa yleiskokoukselle.
Oppilaskunnan hallitus
Hallituksen tehtävänä on:
- edustaa oppilaskuntaa oppilaita koskevissa asioissa
- johtaa oppilaskunnan piirissä tapahtuvia toimintoja
- huolehtia oppilaskunnan varainhoidosta
- toimeenpanna, harkintansa mukaisesti, keräyksiä
- suunnitella ja järjestää tapahtumia ja tempauksia.
- Hallituksen kokous on päätösvaltainen, mikäli paikalla on puolet hallituksen jäsenistä
- Hallituksen kokouksissa on hallituksen jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus oppilaskunnan johtokuntaedustajilla, sekä ohjaavilla opettajilla. Muille henkilöille tulee erikseen myöntää puhe- ja läsnäolo-oikeus. Hallitus voi myös pyytää ohjaavaa opettajaa poistumaan kokouksesta yksittäisten asioiden käsittelyn ajaksi, mikäli katsoo käsiteltävän asian luonteen sitä vaativan.
- Hallituksen kokouksesta tulee tehdä pöytäkirja, jonka vahvistavat allekirjoituksillaan puheenjohtaja ja sihteeri. Pöytäkirja tulee hyväksyä seuraavassa hallituksen kokouksessa ja toimittaa oppilaskunnan nähtäväksi ilmoitustaululle ja luokkiin.
- Hallituksen toimikausi kestää seuraavaan oppilaskunnan järjestäytymiskokoukseen asti. Koulusta ja siten myös oppilaskunnasta poistuvien hallituksen jäsenten toimikausi katsotaan kuitenkin päättyneeksi, kun he eivät enää täytä oppilaskunnan jäsenyyskriteerejä.
Oppilaskunnan nimen kirjoittaminen
- Oppilaskunnan nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä sihteerin kanssa.
- Oppilaskunnan jäsenet voivat resurssien ja tarpeen vaatiessa muodostaa kaikille oppilaille avoimia kerhoja ja harrastuspiirejä, joilla on oltava toimihenkilöt (puheenjohtaja ja sihteeri) sekä ohjaava opettaja. Toiminta-avustusta haettaessa tulee mukaan liittää toimintasuunnitelma, jossa mainitaan toimihenkilöiden ja ohjaavan opettajan nimet.
- Toiminta-avustuksen saadessaan kerho vastaa yhdessä rehtorin kanssa hankinnoista. Rahaliikenteestä vastaa koulun rehtori. Kerhon tulee, pyydettäessä, esittää kirjanpitonsa.
- Oppilaskunta voi hallituksen toimeenpanemana järjestää tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan illanviettoja, juhlia sekä keskustelu- ym. tilaisuuksia.
Oppilaskunnan sääntöjen muuttaminen ja vahvistaminen
- Säännöt tarkistetaan ja tarvittaessa päivitetään lukuvuosittain, uuden hallituksen järjestäydyttyä.
- Oppilaskunnan sääntöjä muutettaessa on hallituksen, yleiskokouksen ja opettajien kokouksen hyväksyttävä ne.
- Yleiskokouksessa voidaan sääntöjä muuttaa, mikäli siitä on mainittu kokouskutsussa ja vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) sitä kannattaa.
- Säännöt on toimitettava opettajien kokouksen hyväksyttäviksi yleiskokouksen antaman hyväksynnän jälkeen. Sääntömuutokset astuvat voimaan välittömästi opettajien kokouksen hyväksyttyä ne.
Toimintaa koskevat muut säädökset ja ohjeet
- Päätöksiä tehdessä ratkaisee, ellei toisin mainita, yksinkertainen enemmistö. Äänten mennessä tasan asian ratkaisee puheenjohtaja, paitsi vaalissa arpa.
- Oppilaskunnan toiminta on koulun piirissä tapahtuvaa toimintaa, ja siinä tulee noudattaa koulun järjestyssääntöjä, yleisiä hyviä tapoja ja oppilaskunnan kotipaikassa vallitsevan yhteiskuntajärjestyksen säädöksiä.