- Metsästäjä-keräilijöiden ravinnon saanti oli turvattua ja ravinto monipuolista.
- Liikkuvan elämäntavan ja hyvän ravinnon ansiosta ihmiset olivat pitkiä ja voimakkaita.
- Ravinnon perässä liikkumisen vuoksi ihmiset muuttivat eri puolille maapalloa. Sopeutuminen erilaisiin luonnonoloihin oli yksi keskeinen syy ihmislajin menestykseen.

Yhteistyö oli varhaisissa yhteisöissä tärkeää
- Yhteisöt olivat aluksi pieniä.
- Ihmiset olivat melko samanarvoisia.
- Sekä miehet että naiset osallistuivat työkalujen valmistukseen ja ravinnon hankintaan.
- Keräily oli keskeinen osa ruuan hankintaa.
- Koirat kesyyntyivät susista, niitä käytettiin vahteina, vetoeläiminä sekä metsästyksessä.
- Esineitä valmistettiin esimerkiksi luusta, eläinten nahasta, puusta ja savesta.
- Kivestä tehtyjen esineiden käyttötarkoitukset ovat samanlaisia kuin esihistorian aikana. 

Luolamaalaukset kertovat ihmisten ajattelusta
- Tiedot ja taidot siirtyivät ihmisten välillä suullisesti.
- Luolamaalaukset kertovat erityisesti ihmisten ajattelusta ja mielikuvituksesta.
- Luolamaalauksia esihistorialliselta ajalta on säilynyt eri puolilla maailmaa.
- Luolamaalausten aiheet liittyivät usein metsästykseen, myös käden jälkiä säilynyt runsaasti.
- Käytetyin väri punainen, jota saatiin rautapitoisesta maasta.
- Myös hiilen musta oli yleinen väri.
- Arvellaan, että luolamaalauksia tehtiin metsästysonnen parantamiseksi tai uskonnollisista syistä.
- Tietäjillä uskottiin olevan kyky olla yhteydessä luonnon henkiin ja pystyvän lepyttämään niitä.

Metsästäjä-keräilijät elivät osana luontoa
- Sopeuduttava luonnon olosuhteisiin.
- Uskottiin, että ihmiset, eläimet ja kasvit ovat keskenään samanarvoisia.
- Ravinnon tai polttopuun hankkimiseen tarvittiin lupa luonnon hengiltä.
- Luonnon hengille annettiin parhaat palat saaliista, jotta ne olisivat suopeita.
- Luontoa hyödynnettiin vain sen verran kuin välttämättä tarvittiin.
- Saaliseläimistä käytettiin kaikki osat; lihat syötiin, luista ja nahasta vaatteita ja esineitä.
- Uhraaminen oli tärkeää.

Vainajat haudattiin esineiden kanssa
- Hautaaminen kertoo huolenpidosta kuolleita kohtaan.
- Hautaamiseen liittyi tarkkoja tapoja.
- Hautaan laitettiin esimerkiksi aseita, työkaluja, eläinten luita ja koruja, jotka kertoivat ihmisen asemasta yhteistössä.
- Myös koirien hautoja on löydetty.
- Tutkimusten avulla on saatu selville esimerkiksi vainajan geeniperimä, elinikä, ruokavalio, taudit ja kuolinsyy.
- Keskimääräinen elinikä oli noin 25-30 vuotta.
- Naiset elivät usein lyhyemmän elämän kuin miehet, koska synnyttämiseen liittyi riskejä.

Metsästyksestä ja keräilystä siirryttiin maanviljelyyn
- Kivikauden ihmisten elämäntapa muuttui hitaasti.
- Osa ihmisistä alkoi kasvattaa karjaa tai viljellä maata, osa jatkoi metsästäjä-keräilijöinä.
- Syitä maanviljelyn aloittamiseen ei tiedetä, syyt voivat olla erilaisia eri puolilla maailmaa.
- Syntyi pysyviä, tiheästi asuttuja kyliä ja niistä kehittyi myöhemmin kaupunkeja.
- Jääkauden aikana paksu mannerjää oli peittänyt maapalloa. Ilmastonmuutoksen myötä noin 15 000 vuotta sitten mannerjää alkoi sulaa.
- Osa kasveista ja eläimistä väheni ja osa metsästettiin loppuun. Nämä asiat voivat olla syynä maanviljelyn aloittamiseen.

Maanviljelyyn siirtyminen eteni hitaasti.
- Viljely alkoi noin 9000 eaa. Siirtyminen siihen kesti tuhansia vuosia.
- Viljan siemenen keksiminen voi olla sattumaa. Aluksi viljeleminen oli oletettavasti naisten työtä.
- Viljely edellytti sopivaa maaperää, ilmastoa ja vettä. Aluksi viljeltiin vuoren rinteillä, jossa esimerkiksi villivehnää. Sitten siirryttiin jokilaaksoihin, joissa tulvien tuoma hedelmällinen liete tuotti isomman sadon.
- Viljanviljelyyn siirryttiin eri puolilla maailmaa eri aikaan ja toisista riippumatta.
- Eri alueilla viljeltiin niille tyypillisiä kasveja; Lähi-idässä vehnää, Kaakkois-Aasiassa riisiä, Amerikassa maissia, Afrikassa durraa. 

Ihmiset kesyttivät kotieläimiä
- Kotieläinten hoito kehittyi maanviljelyn rinnalla.
- Ensimmäiseksi kesytettiin lammas, vuohi ja nauta.
- Eläimiä käytettiin myös ihmisen kanto- ja vetojuhtina.
- Eläimistä saatiin lihan lisäksi nahkoja, villoja ja maitoa. Lantaa käytettiin lannoitukseen. 
- Ihmisen kesyttämät kotieläimet: Eurooppa hevonen, Hedelmällinen puolikuu nauta, lammas, vuohi, Aasia vesipuhveli 

Pysyvä asuminen yleistyi
- Peltoja piti hoitaa säännöllisesti, joten syntyi pysyvää asutusta. 
- Ihmisten ruokavalio yksinkertaistui, koska ei keräilty monipuolista ravintoa ympäristöstä.
- Viljely vaati enemmän työvoimaa ja aikaa kuin metsästys, joten elämästä tuli raskaampaa.

Miesten keskipituus Euroopassa
 40 000 vuotta sitten 183 cm
10 000 vuotta sitten 162,5 cm
600 vuotta sitten 165 cm
nyt 175 cm

Kylistä kasvoi kaupunkeja
- Kylät kasvoivat vähitellen kaupungeiksi.
- Pysyvän asutuksen ihmisille alkoi kertyä omaisuutta.
- Kaupunkeihin rakennettiin viljavarastoja huonoja satovuosia varten.
- Kaupungeissa oleva omaisuus houkutteli ryöstäjiä, joten ympärille rakennettiin muureja.
- Vanhin tunnettu kaupunki on Jeriko, joka sijaitsee nykyisen Palestiinan alueella.