Muuruveden koulun toimintakulttuurin sekä oppimisympäristöjen ja työtapojen kehittämisen tavoitteet, yhteiset toimintaperiaatteet sekä yhteistyön ja muun käytännön toteutus on kuvattu koulun opetussuunnitelmassa.

Koulu huolehtii oppilasarvioinnin yhdenmukaisuudesta. Rehtori vastaa, että opettajat suunnittelevat opetusta ja toteuttavat arvioinnin yhdessä. Koulu tiedottaa arvioinnista oppilaita ja huoltajia. Hyvän ja oikeudenmukaisen arvioinnin ja hyvien työskentelytaitojen kuvaukset on kuvattu koulun opetussuunnitelmassa.


Tuntijako

Lisätunnit 1.-3. luokille, taito- ja taideaineiden valinnaiset 3.-4. luokille ja valinnaiset aineet 5.-6. luokille on määritelty koulun opetussuunnitelmassa.

Liikunta (valinnainen): 5. luokka opiskelee liikunnan valinnaisen omana ryhmänään (1h/vk). Oppilaat ovat päässeet vaikuttamaan oppisisältöihin opetussuunnitelman tavoitteet huomioiden. 6. luokka opiskelee liikunnan valinnaisen yhtäaikaa 3. - 4. luokan kanssa (1h/vk). Oppilaat ovat päässeet vaikuttamaan oppisisältöihin opetussuunnitelman tavoitteet huomioiden.

Viidennen luokan toisen valinnaisainetunnin (taide/monialainen, 1h/vk) painotusalueeksi on tänä vuonna valittu OPS:n laaja-alaisista osaamiskokonaisuuksista kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2): " Oppilaat kasvavat maailmaan, joka on kulttuurisesti, uskonnollisesti ja katsomuksellisesti moninainen. Kulttuurisesti kestävä elämäntapa ja monimuotoisessa ympäristössä toimiminen edellyttävät ihmisoikeuksien kunnioittamiselle perustuvaa kulttuurista osaamista, arvostavan vuorovaikutuksen taitoja ja keinoja ilmaista itseään."

Lukuvuonna 2020-2021 opiskellaan historiaa 2h/vk.


Monialaiset oppimiskokonaisuudet

Koulun oma MOK on "Elämää Euroopassa". Se toteutetaan syyslukukaudella vk 49. Tämän viikon aikana opiskellaan omissa luokissa käsitellen yhteisiä teemoja.
Kaikille kouluille yhteinen MOK on ilmastonmuutos. MOK sisältyy osaksi koulun kansainvälisyysprojektia. Teemaa käsitellään kevätlukukaudella yhteisöllisesti vk 22. Se toteutetaan luokkarajat sekoittaen, jos on mahdollista. 
Lähtökohtana MOK-kokonaisuuksissa on teeman käsittely oppilaslähtöisesti. Kukin luokka-aste opiskelee MOK-viikkojen aikana työjärjestyksen mukaisen oppimäärän verran.

MOK-viikko syyslukukaudella 2020 viikolla 49 "Elämää Euroopassa" 

MOK-viikolla päivät teemoittuvat Suomen lisäksi kansainvälisyysprojektissa mukana olevilla eurooppalaisilla kumppanuusmailla, jotka ovat Italia, Espanja, Belgia, Kreikka ja Romania. Teemaviikon sisällöt rakennetaan yhteistyössä oppilaiden kanssa. Ennen teemaviikkoa sovitaan ja valitaan luokkakohtaisesti päivien aikana käsiteltävät sisältöalueet soveltaen yhteisistä aihelistoista. Näihin maihin liittyviä oppilaiden omia matkamuistoja, -kertomuksia ja esineitä voi tuoda kouluun teemaviikon aikana.

Alustavat aihelistat:

Maanantai 30.11.2020

Italia 

• lippu, valuutta 
• perusfaktat (pääkaupunki, asukasluku, ...) 
• taide 
• kieli 
• nähtävyydet (Pisa, Venetsia, Rooma, Vatikaani) 

• ruoat ja juomat (pitsa, pasta, jäätelö) 
• musiikki (ooppera) 
• muoti 
• autot 
• luonto ja ympäristö 

• tulivuoret (Etna, Pompeijin kaupunki) 

 

Tiistai 1.12. 

Espanja 

• lippu, valuutta 
• perusfaktat (pääkaupunki, asukasluku, ...) 
• taide 
• kielet 

• nähtävyydet (Fuengirolan härkä) 
• matkailu, Aurinkorannikko, Kanarian saaret, Lanzarote,  
• ruoat ja juomat (paella, tapakset, hedelmät, vihannekset) 
• luonto ja ympäristö 
• baskit 

• jalkapallo 
• flamenco 

 

Keskiviikko 2.12. 

Belgia 

• sarjakuvat (Tintti, Smurffit, Marsupilami) 

• EU-parlamentti, MEPit 
• pyöräily 
• kvartsihiekka (lasitehtaat, Sibelco) 
• lippu, valuutta 
• perusfaktat (pääkaupunki, asukasluku, ...) 

• taide 
• kielet 
• nähtävyydet 
• ruoat ja juomat (ranskalaiset, vohvelit, sinisimpukat) 
• luonto ja ympäristö 

 

Torstai 3.12. 

Kreikka 

• lippu, valuutta 
• perusfaktat (pääkaupunki, asukasluku, ...) 

• taide 
• kieli, kirjaimet 
• nähtävyydet 
• ruoat ja juomat (mastiksi) 
• vanha kulttuuri (demokratia, musiikki, rakennukset, taide, tanssit) 

• luonto ja ympäristö 
•  

 Romania 

• lippu, valuutta 

• perusfaktat (pääkaupunki, asukasluku, …) 
• taide 
• kieli 
• nähtävyydet (Transsilvania, Draculan linna) 
• ruoat ja juomat () 

• luonto ja ympäristö 
• yhteiskunnalliset ongelmat 
• käden taidot, musiikki, tanssi 

 

Perjantai 4.12.  

Suomi 

• lippu, valuutta 

• perusfaktat (pääkaupunki, asukasluku) 
• taide 
• kielet 
• nähtävyydet 
• ruoat ja juomat (itsenäisyyspäivän juhlaruokailu) 

• luonto ja ympäristö 

 

Nämä monialaiset oppimiskokonaisuudet täydentävät toisiaan oppilaan laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden saavuttamisessa: ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1), kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2), itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3), monilukutaito (L4), tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5), työelämätaidot ja yrittäjyys (L6) ja osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7).
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
OPPILASARVIOINTI:

Perusopetuksessa arviointi kohdistuu oppimiseen, osaamiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Opiskelun ohjaaminen ja kannustaminen sekä itsearvioinnin taitojen kehittäminen toteutuvat formatiivisen arvioinnin avulla. Summatiivisesti arvioidaan sitä, miten oppilas on saavuttanut eri oppiaineille asetetut tavoitteet. (Opetussuunnitelman perusteet 2014)

Formatiivinen arviointi on jatkuvaa vuorovaikutusta: havainnointia, käsitteellistämistä, ohjaamista ja oppimisen sanallistamista. Tavoitteena on realistisen palautteen antaminen kannustavasti sekä oppilaan itsetunnon kehittäminen.

Käytännön tapoja formatiiviseen arviointiin:
1-2 –luokat 
-Liikennevalon väreillä arviointiviuhka, jossa myös naamat, jotka kuvaavat osaamista. Viuhkat oppilailla pulpeteissa. Kysytään esim. päivän päätteeksi. Voidaan kysyä miten asiat opittiin tai myös vaikka että oliko kiva päivä. Tästä ei jää dokumentteja. 

-Itsearviointilomake oppimisjaksosta. Voi laittaa kansioon tai liimata vihkoon. Kirjoissa olevat itsearviointiosiot.

-Oppimisen portfolio (A4-vihko, kansio, kuva). Tällöin asioista jää dokumentteja. 

3-6 -luokat
- sanallista palautetta annetaan päivittäin ja oppilaat kertovat annetusta palautteesta kotona (oppilaiden vastuuttaminen) 

- oppimiskeskustelussa arviointia käydään vanhempien kanssa läpi. 

- oppilaan itsearviointi, vertaisarviointi, tiimioppiminen, oppimispäiväkirja, dokumentointi

Itsearviointi

Oppilaan pitää olla selvillä omista tavoitteistaan, jotta hän voi arvioida oppimistaan. Tavoitteita asetetaan myös kirjallisesti opettajan ohjaamana. Itsearviointimuoto tulee suhteuttaa oppilaan ikä- ja kehitystasoon (muutakin kuin sanallista arviointia, pienille hymynaamat ym.). Oppilaan tulee käydä itsearviointia läpi myös huoltajien kanssa (esimerkiksi oppimiskeskustelun tavoitteiden asettelu ja arviointi). Koululla voi olla valmiina opettajien käyttöön erilaisia itsearviointivälineitä (sähköiset ja paperiversiot). Itsearvioinnin tulee olla jatkuvaa (muutakin kuin oppimiskeskusteluun liittyvää) ja vähintään kirjallisissa suorituksissa. Oppilaat voidaan osallistaa itsearvioinnin suunnittelussa. Jokainen opettaja on velvollinen toteuttamaan itsearviointia omassa opetuksessaan valitsemallaan tavalla. Itsearviointitaitoja ohjaamalla kehitetään myös keskinäistä arviointikeskustelua eli vertaisarviointia. 

Jatkuva palaute

Arvioinnin tulee olla omaa oppimista reflektoivaa. Arviointi on rohkaisevaa ja kannustavaa. Arvioinnin tavoite on luoda oppilaalle käsitys itsestä oppijana. Arviointi on väline luottamuksen syntymiseen arvioijien välillä (opettaja/oppilas/huoltaja). Arviointi on oikeudenmukaista ja vuorovaikutteista. Arviointia hyödynnetään myös koulutyön ja opetuksen suunnittelussa.

1. Oppiainekohtainen jatkuva arviointi
2. Käyttäytymiseen liittyvä jatkuva arviointi
3. Työskentelyyn liittyvä jatkuva arviointi

Vertaisarviointi

Vertaisarviointia toteutetaan niin, että oppilaat eivät loukkaa toisiaan ja opettajan on ohjattava palautteen antoa. Vertaisarvioinnissa tehdään kysymyksiä ja kehitysehdotuksia arvioitavasta työstä ja annetaan rakentavaa palautetta, esim. oppilaat voivat arvioida, mitä hyvää on toisen oppilaan työssä tai miten ennalta sovitut tavoitteet ovat arvioitavassa työssä täyttyneet.

Vertaisarviointia voi käyttää myös oppimisprosessin aikana. Vertaisarvioinnin tarkoituksena on auttaa lasta tiedostamaan omat vahvuutensa ja se, mitä hänen tulisi kehittää. On tärkeää myös ehdottaa, miten hän voi parantaa suoritustaan.

Oppilaat antavat vertaisarviointia toisilleen myös työskentelytaidoista. Pienet oppilaat voivat antaa toisilleen palautetta esim. pulpetin siisteydestä, parityöstä, vihkotyöstä tai lukemisesta.

Arviointikäytänteet

Syyslukukauden arviointi suoritetaan 1.-6. luokilla oppimiskeskusteluina.
Lukuvuositodistus annetaan 1.-2. luokilla sanallisesti. 3.-4. luokilla lukuvuositodistuksen arviointikäytänteet ovat muuttuneet edellisestä lukuvuodesta . Lukuvuositodistuksen arviointi suoritetaan numeroarvioinnilla aiemman sanallisen arvioinnin sijaan. 5.-6. luokilla jatkuu numeroarviointi. Numeroarvioinnin kriteerit tarkentuvat Opetushallituksen ohjeiden mukaan kuluvan lukuvuoden aikana. 

Arviointitavat ja vuorovaikutus

Opintojen aikaista arviointia annetaan monipuolisesti eri tavoin sekä oppilaille että huoltajille.

Opetusjakson alussa käydään oppilaiden kanssa läpi tavoitteet ja sisällöt sekä arviointitavat huomioiden oppilaiden ikäkausi ja oppiaine. Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä:

• kirjalliset kokeet
• suulliset kokeet
• näytöt/suoritukset
• jatkuva arviointi
• yksilö- tai ryhmätöiden tuotokset
• työskentelytaidot
• keskustelut
• oppimiskeskustelut oppilaan ja huoltajien kanssa
• todistukset

Summatiivista arviointia tehdään oppikokonaisuuksien aikana sekä lukuvuoden lopuksi.