1 Johtaminen
Koulun johtamisen periaatteet
Koulun johdon keskeisenä tehtävänä on edistää opetuksen arvopohjan ja koulun perustehtävän toteutumista. Johtamisessa on tärkeää tunnistaa kouluyhteisön vahvuudet ja kehittämishaasteet, vahvistaa itsearviointia sekä kehittää pedagogista johtamista. Koulun rehtorin velvollisuutena on kehittää myös itseään johtajana.
Johtamisessa tulee noudattaa hyvän hallinnon mukaisia toimintatapoja. Koulun johtaminen on vuorovaikutteista ja osallistavaa. Kouluissa on johto- tai suunnitteluryhmät (-tiimit), joiden tehtävänä on rehtorin tukena suunnitella ja kehittää toimintaa. Tiimien kokoonpanosta ja tehtävistä päättää koulun rehtori. Johtamista arvioidaan säännöllisesti.
Kouluissa käydään vuosittain kehityskeskustelut tai niitä vastaavat prosessit kaupungin linjausten mukaisesti. Johtamista kehitetään ja tuetaan pitkäjänteisellä johtamisosaamiskoulutuksella.
Koulun lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan, miten johtaminen on organisoitu (joryt, kehittämistiimit, henkilöstön työnjako, vastuut). Koulutyön suunnittelussa ja toteuttamisessa keskeistä on opettajien, ohjaajien ja muun henkilökunnan yhteistyö.
Ys-ajan käytöstä sovitaan ja sen toteutumista seurataan. Ys-ajan käyttö sekä suunnittelu- ja kokouskäytännöt kirjataan lukuvuosisuunnitelmaan.
Sisäisen ja ulkoisen viestinnän suunnitelma päivitetään ja henkilöstö perehdytetään siihen.
Lisätietoja:
opetusjohtaja Leena Auvinen 044 718 4003
perusopetuspäällikkö Taina Vainio 044 718 4018
perusopetuspäällikkö Mika Kuitunen 044 718 5151
Koulun johtamisen toimenpiteet
Koulun johtoryhmän (johtotiimin) muodostavat rehtori ja apulaisjohtaja. Johtoryhmä kokoontuu tarvittaessa lukuvuoden aikana.
Henkilökuntakokoukset (opettajat + ohjaajat) pidetään viikoittain keskiviikkoaamuisin klo 7.45-8.30. Palavereihin osallistuvat koko koulun henkilökunta eli luokanopettajat, kielten opettaja, koulunkäynninohjaajat/iltapäivätoiminnanohjaajat mahdollisuuksien mukaan. Palaverin vetäjinä toimivat rehtori ja apulaisjohtaja. Palavereista tehdään asialista ja sitä täydennetään kokouksen edetessä. Muistio tallennetaan sähköiseen muistikirjaan. Yhteissuunnittelu/tiimiaikaa on varattu myös perjantai-iltapäivälle.
Lukuvuosisuunnitelma laaditaan tiimityönä ja suunnitelman kokoamisesta Peda.nettiin huolehtii rehtori, apulaisjohtaja sekä opettajat yhteistyössä.
Kehityskeskustelut käydään kevätlukukaudella jokaisen henkilökuntaan kuuluvan kanssa. Saatua palautetta hyödynnetään johtamista kehitettäessä. Johtajuutta tuetaan myös koulutuksen avulla.
Työyhteisön kehittämisessä tärkeänä koetaan myös yhteisöllinen (kehitys)keskustelu, jota käydään pienessä työyhteisössä kollegiaalisella otteella päivittäin.
Johtoryhmällä on kokonaisvastuu koko koulun arkisesta toiminnasta. Johtoryhmän vastuuta tukee työyhteisön tiimirakenne. Päätöksenteko on avointa ja tasapuolista. Työyhteisössä vallitsee keskinäinen luottamus: luotetaan jokaisen työntekijän vastuulliseen työntekoon. Keskusteluilmapiiri on avoin ja kannustava.
Johtoryhmä johtaa organisoimalla: suunnitelmallisuus, tilanteiden ennakoiminen ja kokonaisuuksien hahmottaminen helpottavat koulutyötä. Johtamisen tärkeitä tukipilareita on myös hyvä yhteistyökykyisyys viiteryhmiin: perheisiin ja muihin yhteistyötahoihin. Päivittäin apulaisjohtajan tärkein tehtävä on koulun perustehtävän turvaaminen: oppimisen ja kasvamisen mahdollistuminen.
Koulun tehokas toiminta perustuu selkeään ja toimivaan viestintään. Sisäinen viestintä on pienessä koulussa aktiivista. Tiedonkulun keskiössä on viikottainen henkilökuntakokous (josta laaditaan muistio). Päivä-/viikko-/vuosisuunnitelmat ovat näkyvissä seinätauluina yhteisessä opettajahuoneessa. Opettajat ovat yhteydessä myös Wilma-/s-postiviestein. Ulkoisessa viestinnässä koulun ja kotien välillä tärkein on Wilma-viestit sekä oppilaiden mukana kulkevat reissuvihkot.
Koulun viestinnän suunnitelma:
Sisäinen viestintä (henkilökunta)
Koulun henkilökunnan viestinnässä käytetään Wilmaa ja sähköpostia. Tiedotteet, koulutukset ja valmisteltavat asiat välitetään pääasiallisesti s-postilla. Henkilöstöpalaveri järjestetään kerran viikossa. Henkilöstöpalaverissa käsitellään koko koulua koskevia asioita ja suunnitellaan koulun toimintaa yhdessä. (Tätä ys-aikaa voidaan käyttää tarvittaessa myös tiimien suunnitteluaikana.) Henkilöstöpalaverien muistio tallennetaan sähköiseen kansioon ja lähetetään myös s-postilla henkilöstölle. Välittömästi tiedotettavat asiat (esim. kriisiviestintä – kts. kriisisuunnitelma) hoidetaan puhelimitse tai mahdollisuuksien mukaan kasvotusten.
Rehtori ja apulaisjohtaja ovat päivittäin tavoitettavissa kouluilta, jotta tiedottaminen ja viestintä onnistuvat sujuvasti. Henkilöstöä on kehotettu rohkeasti ottamaan käsittelyä vaativia asioita puheeksi, jotta tiedonkulku olisi joustavaa ja että epäkohtiin voitaisiin puuttua riittävän nopealla aikataululla.
Koulujen PedaNet-sivut toimivat myös koulun tiedotuskanavana ympäröivään yhteisöön.
Henkilöstöllä on käytössä omat työpuhelimet, joista heidät tavoittaa virka-aikana.
Koulun linjauksia koskevissa asioissa rehtori tiedottaa asioista ja tarvittaessa tiedotusvastuu siirtyy perusopetuspäällikölle tai opetusjohtajalle.
Kriisiviestintä tapahtuu kriisisuunnitelmassa kuvatulla tavalla.
Tavoitteet:
- Henkilökunnan vaikutusmahdollisuuksien ylläpitäminen, henkilöstön osallistuminen
- Tiedonkulun tehostuminen
- Palaverien suunnitelmallisuus