6 Kasvatus ja oppiminen

Koulun pedagogiikan kehittäminen

Kaikissa Kuopion peruskouluissa noudatetaan Kuopion perusopetuksen opetussuunnitelmaa.

Koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa ja lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan koulukohtainen toiminta ja mahdolliset erityispiirteet.

Kuopion kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman
pohjana on Valtioneuvoston asetus 28.6.2012 perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta sekä Opetushallituksen antamat opetussuunnitelman perusteet.

Kuopion perusopetuksen tuntijako

Koulun toimintakulttuurin sekä oppimisympäristöjen ja työtapojen kehittämisen tavoitteet, yhteiset toimintaperiaatteet sekä yhteistyön ja muun käytännön toteutus kuvataan koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Opettaja aktivoi oppilaita ja vastaa, että he ovat ikätasonsa huomioiden suunnittelemassa, asettamassa tavoitteita ja arvioimassa oppimistaan. Oppilaat osallistetaan ryhmän, luokan ja koko koulun toimintaan. Oppilaita osallistava toiminta kuvataan koulun lukuvuosisuunnitelmassa.

Luokanopettajat ja -ohjaajat käyvät henkilökohtaiset oppimiskeskustelut oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa lukuvuoden aikana, ks. Arviointi

Koulun tulee huolehtia oppilasarvioinnin yhdenmukaisuudesta. Rehtori vastaa, että opettajat suunnittelevat opetusta ja toteuttavat arvioinnin yhdessä. Koulu tiedottaa arvioinnista oppilaita ja huoltajia. Monipuolisen oppilasarvioinnin kehittäminen on lukuvuoden 2020 - 2021 painopistealue. Koulun lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet, joilla edistetään oppilasarvioinnin monipuolisuutta.


Monialaisen oppimiskokonaisuuden (MOK) toteuttamisen periaatteet


Vuosittain toteutetaan vähintään kaksi laajaa monialaista oppimiskokonaisuutta, joista toinen voi olla kuntakohtainen ja toinen koulukohtainen. Lukuvuoden 2020 - 2021 kuntakohtainen monialainen oppimiskokonaisuus on ilmastonmuutos. Kuntakohtainen monialainen oppimiskokonaisuus toteutetaan yhtenäisenä viikon kestävänä jaksona.

- MOK-viikolle voidaan tehdä oma työjärjestys
- Oppilaan työaika on oppilaan vuosiviikkotuntimäärä (esim 3. luokka 23 tuntia, 8. luokka 29 tuntia)
- Opettajan työaika on työjärjestykseen sijoitettu työmäärä

Mikäli koulukohtainen MOK jakautuu pitemmälle ajanjaksolle, tulee huolehtia että
- oppilaalla on MOKia oma vuosiviikkotuntimäärä
- oppilaalla on mahdollisuuksia opiskella erilaisissa ja eri-ikäisten oppilaiden ryhmissä ja työskennellä useiden eri aikuisten kanssa
- MOK tarjoaa mahdollisuuksia yhdistää koulun ulkopuolinen oppiminen koulutyöhön
- MOK vahvistaa tiimiopettajuutta

Lukuvuosisuunnitelmaan merkitään MOKien ajankohta ja kesto, aihe ja oppilaiden osallisuus. Tarkempi kuvaus MOKeista on koulujen kotisivulla ennen MOKien alkamista.

Tieto- ja viestintäteknologia (tvt)

Tieto- ja viestintäteknologian (tvt) osaaminen on keskeinen kansalaistaito. Kuopion peruskouluissa turvataan kaikille oppilaille tasapuoliset mahdollisuudet tvt-taitojen kehittämiseen. Näitä taitoja opitaan ja hyödynnetään suunnitelmallisesti ja monipuolisesti kaikilla vuosiluokilla. Tvt:n avulla kannustetaan oppilaita aktiivisuuteen, lisätään oppilaiden osallisuutta ja luodaan mahdollisuus luovuuteen sekä henkilökohtaisten työskentelytapojen ja oppimispolkujen löytämiseen. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään yhteisöllisenä työvälineenä, minkä kautta vahvistetaan vuorovaikutustaitojen ja ajattelun taitojen kehittymistä. Tvt:n taitoja opitaan hyödyntämään vastuullisesti ja tarkoituksenmukaisesti osana koulun arkea. Oppilaiden osaamisen tasoa seurataan säännöllisesti toteutettavilla kyselyillä.


Lisätietoja:
perusopetuspäällikkö Taina Vainio 044 718 4018
perusopetuspäällikkö Mika Kuitunen 044 718 5151

Koulun toimenpiteet

Koulun toimenpiteet

Koulun toimintakulttuurin nykytila ja kehittämistavoitteet

Maaninkajärven koulu on yhtenäiskoulu, jossa toimivat luokat 1 - 9. Luokanopettajat ja aineenopettajat opettavat pääosin luokkatasojen mukaisesti. Kielten, kuvataiteen, käsityön ja musiikin opetus toteutetaan vuosiluokkien 4 - 9 osalta joko luokanopettajan tai aineenopettajan pitämänä. Samanaikaisopetusta toteutetaan sekä ala- että yläluokilla. Erityisopetus toteutetaan oppilaan oppimisen tuen tarpeen mukaisesti joko integroimalla samanaikaisopetuksena tai erityisin opetusratkaisuin yksilöllisesti. Toimintakulttuuria kehitetään samanaikaisopetuksen, tiimityöskentelyn ja työhyvinvointitoiminnan avulla.

Työtapojen kehittämisen tavoitteet: oppilaiden osallistuminen oppimisen suunnitteluun, tavoitteiden asettamiseen ja oppimisen arviointiin ikäkaudelle sopivalla tavalla

Opettaja valitsee työtavat tilanteen, opiskeltavan asian jatavoitteiden mukaisesti. Jaetaan parhaita toimivia käytänteitä tiimeissä opettajien kesken ja keskustellaan niistä sekä harjoitellaan myös jokapäiväiseen opetukseen liittyvien hyvien käytäntöjen dokumentoimista, jotta hyvät käytänteet säilyvät ja kehittyvät. Oppilaiden osallisuus oman oppimisen suunnitteluun toteutuu muun muassa oppitunneilla erilaisilla arkipäivän asioilla, syyslukukauden alussa asetettavilla oppimisen tavoitteilla ja oppimiskeskusteluissa. Arviointikeskustelut käydään eri oppiaineissa ja luokkatasoittain teemoitetussa oppimiskeskustelussa oppilas suorittaa itsearvioinnin.

Opettajien yhteistyö opetuksen suunnittelussa ja päivittäisessä työssä

Maaninkajärven koulun opettajat tekevät yhteistyötä päivittäin. Pienessä yhtenäiskoulussa opettajien luonteva opetukseen liittyvä yhteistyö vaatii enemmän rakenteiden luomista kuin koulussa, jossa on aineryhmät. Luokanopettajat ovat yhteistyössä alkuopetuksen, luokkien 3 - 4 ja 5 - 6 osalta tarvittaessa. Aineenopettajat ovat yhteistyössä samanaikaisopetuksessa ja muutoin tarvittaessa. Monialaiset oppimiskokonaisuudet toteutetaan yhteisesti koko kouluna, jolloin opetussuunnitelman tavoitteet oppiaineiden yhdistelystä, oppilaiden yhteistyöstä eri ikäkausien välillä ja useiden eri aikuisten kanssa toteutuu.

Koulun yhteisen arviointikäsityksen rakentaminen jatkuu rinnan kaupungin tason arviointityön kanssa.

Oppilasarvioinnista tiedottaminen ja muutokset todistusten antamisessa

Yhteistä arviointikäsitystä työstetään uudistuneen opetussuunnitelman arviointiluvun pohjalta. Keskustellaan yhdessä arvosanoille annetuista arviointikriteereistä. Jaetaan parhaita menetelmiä tiimeissä ja keskustellaan niistä. Oppilasarvioinnin uudistumisesta arviointikulttuurin muutoksista tiedotetaan huoltajia lukuvuoden aikana vanhempainilloissa ja tiivistetysti tiedotteilla.

Lukuvuoden 2020 – 2021 monialaisten oppimiskokonaisuuksien sisällöt, toteutus ja ajankohdat

1. Kuluvan lukuvuoden ensimmäinen monialainen oppimiskokonaisuus opiskeltiin viikolla 36. Aiheena olivat lähiruoka, lähiympäristö ja sadonkorjuu.

2. Toisen ja koko kaupungin yhteisen monialaisen oppimiskokonaisuuden aiheena on ilmastonmuutos. Tämän oppimiskokonaisuuden tarkemmasta ajankohdasta, sisällöstä ja toteutustavasta päätetään kevätlukukauden alussa.

Maaninkajärven koulu

MOK1, Syksy 2020, vko 36

Lähiruoka, lähiympäristö, sadonkorjuu

Johdanto ja rakenteet

Lukuvuoden 2020-2021 Maaninkajärven koulun monialaisen oppimiskokonaisuuden aiheena olivat lähiruoka, lähiympäristö ja sadonkorjuu. Se järjestettiin syyslukukauden alussa viikolla 36. Ajankohta ja aihe sovittiin yhteisesti lukuvuoden alussa veso-päivien yhteydessä. Oppilaat osallistettiin suunnitteluun yhdessä luokanohjaajan kanssa keskiviikkona 12.8. Opettajien ideointi ja varsinainen suunnittelu käynnistyi oppilaiden ideoiden pohjalta.

Maaninkajärven koulun mok-vastuuhenkilöiksi valittiin Tiia Korhonen ja Asko Linnakoski. Vastuuhenkilöt järjestivät, koordinoivat ja selvittivät mok-viikon kulkuun liittyviä yleisiä asioita. Tiia Korhonen järjesti ja selvitti eri yhteistyökumppaneita koulun ulkopuolisilta tahoilta. Lisäksi hän oli suunnittelemassa avauspäivän ohjelmaa. Asko Linnakoski suunnitteli viikon erillisen aikataulun, kuljetukset ja valvonnat. Lisäksi hän oli laatimassa oppilasryhmiä ja paikallisen 4H-yhdistyksen aikataulua. Rehtori Martti Kettunen mm. linjasi viikon toteutusta koskevat periaatteet, suunnitteli henkilökunnan erilliset työjärjestykset ja ohjasi henkilökuntaa viikon käytännön kysymysten ratkaisemisessa.

Opettajat työskentelivät viikkojen 34 ja 35 aikana useaan eri otteeseen mok-viikon asioiden parissa. Työskentely alkoi ideointi ja suunnitteluvaiheella, jossa yhteisesti pohdittiin mok-viikkoon sopivia sisältöjä ja tiivistyi keskiviikkona 21.8. iltapäivän työskentely vaiheeseen, jossa viikon eri sisällöt saivat vastuuopettajat, keskusteltiin yhteiset asiat ja hyväksyttiin esitetty viikon yleinen rakenne. Kunkin eri sisällön konkreettisesta laatimisesta vastasi asianomainen opettaja tai opettajaryhmä.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (OPS2014) mukaan monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteena on mm. lisätä mahdollisuuksia opiskella erilaisissa ja eri-ikäisten oppilaiden ryhmissä ja työskennellä useiden eri aikuisten kanssa. Oppilaat työskentelivät viikon aikana ryhmissä, jotka koostuivat luokkien 1-2, 3-4, 5-6 ja 7-9 oppilaista. Luokista 5 ja 6 muodostettiin 3 ryhmää ja luokista 7-9 muodostettiin 7 ryhmää. Luokanopettaja tai -ohjaaja jakoi ohjaamansa luokan oppilaat eri ryhmiin. Oppilasmäärä näin muodostetuissa opetusryhmissä oli noin 20 oppilasta.

Monialainen oppimiskokonaisuus lähiruoka, lähiympäristö ja sadonkorjuu oli kestoltaan viikon mittainen ja se pidettiin yhtäjaksoisesti yhtenä viikkona alkaen maanantaista 31.8. ja päättyen perjantaihin 4.9. Oppilaiden vuosiviikkotuntimäärän vaihtelusta johtuen opetuksen määrä vaihteli 20 tunnista (1.luokka) 30 tuntiin (9.luokka) vuosiluokan mukaan. Jotta ryhmien työskentely rakenteiden puolesta oli sujuvaa, täsmennettiin osan yhdessä työskentelevien luokkien työjärjestyksiä siten, että ne päivittäisiltä työajoiltaan paremmin vastaavat toisiaan. Oppilaille ja henkilökunnalle laadittiin tarvittavilta osin erilliset työjärjestykset ja muutoksista ilmoitettiin huoltajille. Tarkennukset koulukuljetuksiin sovittiin yhdessä Liikenne Partasen kanssa. Päivittäiset ruokailuajat ja muutokset sovittiin Servican kanssa. Muutoin päivittäiset työajat ja tauot pysyivät ennallaan.

Luokanopettajat vastasivat oman luokan ryhmän mok-viikon sisällöstä ja työskentelivät oman luokan mukaisissa ryhmissä mok-viikolla. Koulunkäynninohjaajat työskentelivät alaluokissa ja ohjasivat erityisen tuen oppilaita. Aineenopettajat vastasivat luokkien 7-9 mok-viikon eri sisällöistä erillisen suunnitelman mukaan ja työskentelivät luokista 7-9 muodostetuissa ryhmissä. Kiertävät opettajat työskentelivät vaihtuvissa ryhmissä tarpeen mukaan.

Toteutus

MOK-viikko alkoi koko koulussa omaan kotiluokkaan kokoontumisella, jossa käytiin läpi viikon aikataulua, ryhmiä ja työpajatyöskentelyä. Oppilaat saivat pohtia omia odotuksiaan ja mietteitään lähiruokateemaan liittyen. Ensisijaisina tavoitteina oli, että oppilas oppii, mitä lähiruoka on, miten ja missä sitä tuotetaan ja mikä lähiruuan reitti on. Tämän lisäksi oppilaat pääsivät itse tutustumaan konkreettisesti lähiruokaan viikon aikana.

Alakoulun oppilaat saivat yhteisen aloituksen ja yläkoulun oppilaat työskentelivät maanantain alkupuolen omissa luokkakokoonpanoissaan. Tämän jälkeen siirryttiin työpajatyöskentelyyn, jossa sekaryhmät jaettiin useimmiten vielä pienimmiksi ryhmiksi. Pajoissa hyödynnettiin oppilaiden lähiruokaan ja sadonkorjuuseen liittyviä toiveita alkusyksyltä.

Viikon aikana 1.-2. luokkalaiset ja pienryhmäläiset pääsivät näyttämään taitojaan muun muassa 4H-kerhon Galina Kondratievan avulla ja puutöissä. Tämän lisäksi heillä oli retkeilyä, lajintunnistusta ja lähiruokatuotteisiin tutustumista. Esittelijöinä kävi myös Anni Savolainen hunaja-/mansikkatilalta sekä kalastusasiantuntijat Kari Loponen ja Tommi Rautiainen. Pienryhmäläiset pääsivät myös tutustumaan K-Market Maaningan tarjontaan kauppias Jere Tikkasen avulla.

3.-4. luokkalaiset pääsivät myös tutustumaan 4H-kerhon ruokatempaukseen sekä kalastamiseen Loposen ja Rautiaisen johdolla. Viikon aikana he oppivat lähiruokaan liittyvistä marjoista, sienistä, metsän riistasta ja järven antimista. Lajitunnistus ja syömäkelpoisten raaka-aineiden tunnistaminen oli keskeisessä roolissa.

5.-6. luokkalaiset oppivat viikon aikana maidon, lihan, kalan sekä viljan reitin. He tunnistivat marjoja ja 4H-kerhon avulla pääsivät työstämään ruoka-aineita. Kalastamisesta kävi kertomassa Eero Kokkarinen. Oppilaat pääsivät tutustumaan MOK-viikon aikana myös hävikki-viikon tehtäviin, jotka liittyivät ruuan hyödyntämiseen vahvasti.

Yläkoulun puolelle tuli Savonia AMK:sta Hannaleena Uhlbäck-Ropponen puhumaan #ERG-tapahtumasta ja lähiruuasta ensin 9. luokkalaisille ja sitten 7.-8. luokkalaisille. Lisäksi 9.-luokkalaiset kuulivat kalastamisesta paitsi lähiruuan, myös ammatilliselta kannalta kalastusopas Teemu Hiltuselta. Maanantain aikana oppilaat kävivät joko metsälenkillä, keräämässä sieniä tai työskentelivät omassa luokassa tutustuen paikallisiin lähiruokavalmistajiin.

Yläkoulun oppilaat työskentelivät maanantai-iltapäivästä keskiviikkoon omissa sekaryhmissään eri pajoissa. Pajat ajoitettiin kahden tunnin mittaisiksi, joiden aikana oppilaat tutustuivat lähiruokaan teoreettisesti ja toiminnallisesti, työpajasta riippuen. Näin ollen oppilas kerkesi käymään viikon aikana seitsemässä eri työpajassa. Työpajat olivat koostettu oppilaiden aiemmin esittämien ehdotusten pohjalta.

Pajoissa päästiin muun muassa tutustumaan 4H-kerhon järjestämään lähiruokatempaukseen, käymään Rytkösen maitotilalla Haatalassa, paistamaan vohveleita Marttojen kanssa, tekemään sienimuhennosta ja käymään lähiympäristössä. Lisäksi oppilaat tutustuivat ruoka-aineiden elinkaareen ja kehittivät tiedonhankintataitojaan. Heille tuli Savonian AMK:n ja kalastusoppaan lisäksi esittelijöitä MTK:sta ja etäyhteyden välityksellä WWF:n Luonto lautasella- koulutussuunnittelija Sanna Koskinen kertomaan ruuan tuotannosta ja ruokavalintojemme merkityksestä.

Torstaina yläkoulussa järjestettiin 7.-9. luokkalaisille yhteinen retkipäivä Keskisaareen. Kävelimme koululta Keskisaareen ja takaisin. Päivän aikana oppilaat toimivat omissa luokkakokoonpanoissaan erilaisia rasteja tehden, joissa tutustuttiin muun muassa paikan historiaan ja harjoiteltiin retkiruokailun taitoja.

Loppuviikosta koko koulussa oppilaat rauhoittuivat katsomaan lähiruokailuun liittyvää ohjelmaa. Perjantaina myös reflektoitiin, koottiin ajatuksia ja palautetta menneestä viikosta, tuotettiin omia ideoita lähiruokatuotteista ja pohdittiin kevään tulevaa MOK-viikkoa. Lähiruokaviikolla työskentely oli ollut monipuolista ja lähiympäristöä pyritty hyödyntämään useammalla eri keinolla.

Yhteenveto

MOK-viikon suunnittelu aloitettiin oppilaiden osallistamisella ensimmäisenä koulupäivänä, jonka pohjalta henkilökunta jatkoi suunnittelua eteenpäin. Keskeisiä työtapoja olivat tiedonhankinta ja sen erilaiset menetelmät, tiedon muokkaaminen käytännöstä teoriaan pitkäjänteisesti, toiminnalliset työtavat vaihtelevissa ryhmissä, vuosiluokat ylittävä yhteistyö käytännön oppimisessa ja yhdessä oppimisen taitojen kehittäminen. Vuosiluokkien ylittäminen toteutettiin luokkien 1.-2., 3.-4., 5.-6. ja 7.-9. välillä.

MOK-viikon keskeisinä tavoitteina olivat yhdessä oppiminen, yhteistyötaitojen kehittäminen, tutkivien työtapojen harjaannuttaminen, käytännön tutkimuksellisuuden toteuttaminen ja sidosryhmien osallistaminen päivittäiseen koulutyöhön. Oppilaat opiskelivat vaihtelevissa ryhmissä, työskentelivät toiminnallisesti ja osin vierailevien asiantuntijoiden opastamina. 

MOK-viikon suunnittelun osalta oleellista oli henkilökunnan yhteistoiminnallinen työskentely. Viikon rakenne sovittiin yhdessä ja käytännön toteutuksesta vastaavat opettajat päätettiin yhteisesti. Jokainen opettaja vastasi suunnittelemastaan ja toteuttamastaan ohjelmasta. MOK-vastuuhenkilöt esittelivät viikon rakennetta ja koordinoivat viikon kulkuun liittyviä yleisiä, jokaisen arkipäivään vaikuttavia yhteisiä asioita. Sidosryhmäyhteistyönä mahdollistettiin vierailevien asiantuntijoiden osaaminen oppilaiden oppimisen tueksi.

Välittömästi MOK-viikon jälkeen pidettiin koko henkilökunnan yhteinen palaveri, jossa keskusteltiin kuluneesta viikosta. Yleisesti viikkoon ja sen toteutustapaan oltiin tyytyväisiä, mutta osa koki viikon työlääksi. Oppilaat antoivat palautetta Forms-kyselyn muodossa, jonka MOK-vastuuhenkilöt kävivät läpi. Yleisarvosana MOK-viikolle oppilaiden antamana oli 3,31/5, jota voidaan pitää melko hyvänä. Oppilaat pitivät hyvinä MOK-viikon toteutuksessa ryhmätöitä, yläluokkien oppilaiden sekoittamista, retkipäivää, opettajien pitämiä pajoja sekä kiertäviä ja vaihtuvia opettajia. Kehittämiskohteita puolestaan olivat ryhmäjako luokkien sisällä, opiskelun määrä viikon aikana ja retkipäivä. Palautteessa kysyttiin myös toiveita ja ideoita lukuvuoden toiselle monialaiselle oppimiskokonaisuudelle. Näitä toiveita olivat ryhmän valintaan vaikuttaminen, konkreettinen tekeminen ja toiminnalliset työtavat, retki ja elokuva sekä tiedonsaaminen erilaisista tavoista vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Oppilaiden oppiminen kohdistuu opetussuunnitelman mukaisiin tavoitteisiin, joiden saavuttamista arvioidaan. Tavoitteisiin liittyy erilaisia sisältöalueita, joita opiskellaan pääosin melko oppiainejakoisesti. Monialaisen oppimiskokonaisuuden yhtenä tavoitteena on eheyttää opetusta, jolloin eri oppiaineiden tavoitteet muodostavat yhdessä tarkoituksenmukaisen aihekokonaisuuden. Yhdessä oppiminen kehittää muun muassa sosiaalisia taitoja ja monipuolistaa työskentelyn taitoja. Tavoitteiden asettaminen ja sisällön rajaaminen eheäksi kokonaisuudeksi vaatii monipuolista ja pitkäjänteistä pohdintaa. Rajaaminen ja kohdentaminen eivät aina ole yksinkertaisia toteuttaa. Sopivien työtapojen valinta ja muut konkreettiset asiat järjestyvät, kun monialaisen oppimiskokonaisuuden rakenne on ensin pohdittu perusteellisesti.

Maaninkajärven koulun oppilaat ja henkilökunta suoriutuivat rutiinilla mok-viikon toteutuksessa. Viikon ohjelma eteni selkeästi päivästä toiseen. Oppilaat työskentelivät positiivisella ilmeellä monipuolisissa asiakokonaisuuksissa. Tulevaisuuden monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa tulee hyödyntää kertynyttä kokemusta ja tietoa toimivista käytänteistä. Tavoitteiden asettamiseen ja sisällön rajaamiseen pitää kiinnittää huomiota ennakoivalla ja suunnitelmallisella tavalla. Toteutus oli vähintäänkin onnistunut, mikä ilmeni muun muassa oppilaiden antamassa palautteessa.

Maaninkajärven koulu

MOK1, Syksy 2020, vko 36

Lähiruoka, lähiympäristö, sadonkorjuu

MOK-viikon aloituksessa käydään läpi kohdassa viikon aloitus luokkien kotiluokissa (kohdat 1-5) mainitut asiat, erillinen sähköpostin liite. Huolehditaan, että jokainen luokkien 7-9 oppilas tietää, missä pajassa ohjelma alkaa klo 13. Pajojen pitäjät ohjeistavat pajan päätteeksi ryhmille seuraavan pajan.

MOK VKO 36

 

MAANANTAI

 

Aloitus, yht. aihe, pajat

TIISTAI

 

Pajat kiertäen

KESKIVIIKKO

 

Pajat kiertäen

TORSTAI

 

Retkipäivä ryhmissä

PERJANTAI

 

Vierailijat, arviointi

9-10

Aloitus, ohjelma, rakenne, viikon tavoitteet ja ryhmäjako

Pajat 1-7 kiertäen

Pajat 1-7 kiertäen

 

Keskisaari

 

Vierailijat, mtk ja wwf

10-11

Vierailijat, marjastus/sienestys,

ryhmätyö

 

Pajat 1-7 kiertäen

 

Pajat 1-7 kiertäen

 

Keskisaari

 

Vierailijat, mtk ja wwf

11-12

Vierailijat, marjastus/sienestys,

ryhmätyö

 

Pajat 1-7 kiertäen

Pajat 1-7 kiertäen

 

Keskisaari

 

Vierailijat, mtk ja wwf

12-13

Vierailijat, marjastus/sienestys,

ryhmätyö

 

Pajat 1-7 kiertäen

 

Pajat 1-7 kiertäen

 

Keskisaari

 

 

Kokoava ryhmätyö

13-14

Pajat 1-7 kiertäen

 

 

 

Pajat 1-7 kiertäen

 

Pajat 1-7 kiertäen

 

Keskisaari

 

Dokumentti, yle areena

14-15

Pajat 1-7 kiertäen

 

Pajat 1-7 kiertäen

 

 

Pajat 1-7 kiertäen

 

Keskisaari

 

Itsearviointi, loppupalaute

Maaninkajärven koulu

MOK1, Syksy 2020, vko 36

Lähiruoka, lähiympäristö, sadonkorjuu

Luokkien 7-9 pajojen kiertojärjestys maanantai klo 13 – keskiviikko klo 15. Punaisella värillä on merkitty ryhmän aloituspaja.

 

RYHMÄ 1

RYHMÄ 2

RYHMÄ 3

RYHMÄ 4

RYHMÄ 5

RYHMÄ 6

RYHMÄ 7

GALINA 4H

KATJA K

BG242

ma 13-15

 

 

ti 9-11

ti 11-13

ti 13-15

ke 9-11

ke 11-13

ke 13-15

HANNU K

HY 150

 

ke 13-15

 

 

ma 13-15

ti 9-11

ti 11-13

ti 13-15

ke 9-11

ke 11-13

HENNA K, TIIA K

RU251

ke 11-13

 

 

ke 13-15

ma 13-15

ti 9-11

ti 11-13

ti 13-15

ke 9-11

NINA M

KO JA KU

 

ke 9-11

 

 

ke 11-13

ke 13-15

ma 13-15

ti 9-11

ti 11-13

ti 13-15

JAANA P

AI 173

 

ti 13-15

 

 

ke 9-11

ke 11-13

ke 13-15

ma 13-15

ti 9-11

ti 11-13

HENRI R

ATK-LUOKKA

 

ti 11-13

 

 

ti 13-15

ke 9-11

ke 11-13

ke 13-15

ma 13-15

ti 9-11

RIKU R

MA248

ti 9-11

 

 

ti 11-13

ti 13-15

ke 9-11

ke 11-13

ke 13-15

ma 13-15

Maaninkajärven koulu

MOK1, Syksy 2020, vko 36

Lähiruoka, lähiympäristö, sadonkorjuu

Itsearviointilomake

Ohje: merkitse rasti (X) sopivaksi katsomaasi kohtaan jokaiselle riville.

 

       

Opin, että käsite lähiruoka sisältää monia erilaisia asioita.

 

 

 

 

 

Tietoni ja taitoni kehittyivät lähiruoan suhteen.

 

 

 

 

 

Ymmärrän lähiruoan merkityksen koko lähiympäristölle.

 

 

 

 

 

Ymmärrän, että lähiruoan tuottaminen voi olla myös hyvin pienimuotoista.

 

 

 

 

 

Opin erilaisia sadonkorjuun menetelmiä.

 

 

 

 

 

Opin työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa mok-viikon aikana.

 

 

 

 

 

 

 

Maaninkajärven koulu

MOK1, Syksy 2020, vko 36

Lähiruoka, lähiympäristö, sadonkorjuu

Luokkien 1-6 ryhmäjako

 

RYHMÄ 1

RYHMÄ 2

RYHMÄ 3

1A

 

 

 

 

 

2A

 

 

 

 

 

3A

 

 

 

 

 

4A

 

 

 

 

 

5A

 

 

 

 

 

6A

 

 

 

 

 

1-6E

 

 

 

 

 

Maaninkajärven koulu

MOK1, Syksy 2020, vko 36

Lähiruoka, lähiympäristö, sadonkorjuu

Luokkien 7-9 ryhmäjako

 

RYHMÄ 1

RYHMÄ 2

RYHMÄ 3

RYHMÄ 4

RYHMÄ 5

RYHMÄ 6

RYHMÄ 7

7AE

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

8A

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

8B

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

8CE

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9AE

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

9B

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kevät 2021 

MOK2, vko 17 

Ilmastonmuutos 

Oppilaiden suunnittelu ja opettajien suunnitelmia 




Maaninkajärven koulu
 

Kevät 2021 

MOK2, vko 17 

Ilmastonmuutos 

Oppilaiden suunnittelu ja opettajien suunnitelmia 

LUOKAT 1-3

Pirjon luokka , 1A, Suvin luokka 2A

  • Tutkimuksia ilmaan ja tuuleen liittyen (ilmapallo, leijat, lentokoneet, helikopterit, kuumailmapallot) 
  • Tietoa kirjoista ( tulivuori,aurinkopaneelit, autot ja moottorit, tuuletin) 
  • Kierrätys (jätteet, kirpputori) 
  • Ruoka (ruokia ei roskiin, syö sen verran, kuin jaksat) 

Suvin luokka ja Pirjon luokka ( ideat omia 1. luokalla, toteutettavat suunnitelmat yhteiset Suvin luokan kanssa. Molemmat luokat tekevät mainittuja asioita vain eri aikoihin päivästä omaan lukujärjestykseen sovitettuina.) 

Oppilaiden toiveita: 

  • Pyöräretki, kävelyretki, eväsretki, yöretki, nuotioreissu 
  • Pehmoleluleikki 
  • Leivontaa, mokkapalat 
  • Kalastaminen 
  • Roskien kierrätys 
  • Maatila 
  • Kirjastosta luonnonsuojelukirjoja 
  • Siivotaan koulun pihasta roskat 
  • Siivotaan kylää 
  • Siivotaan A-ovelta roskat 
  • Käydään kaupassa 
  • Satuhetki 

Suunnitelma: 

Ympäristöopissa on aiheena kierrätys ja äidinkielessä luontoretkeily ja geokätköily. 

Käydään 4H-n järjestämällä luontoretkellä Korkeakoskella. Perehdytään kierrätykseen. 

Käydään retkellä Ilon pisara kirpparilla. Samalla tutustutaan kierrätyspisteeseen. 

Harjoitellaan jätteiden lajittelua. Koristellaan kankainen 

ekokassi painannalla ja kirjonnalla. Maalataan itsetehdyt linnunpöntöt. Pihalle järjestetään oma 

Geokätköilyrata. Musiikissa opetellaan luontoaiheisia lauluja. Kotitehtävänä haastatella aikuisia 

Kierrätykseen liittyen. 

Viikon toiminnoista tehdään tuotoksena yhteinen lehti. Oppilaille jaetaan pienissä ryhmissä 

Toimittajantehtävät, raportointia, haastatteluja, kuvaamista, pylväsdiagrammeja. 

Lisäksi Pirjon 1. A-luokalla: 

  • Ilmakokeilut omatekoisilla tuulihyrrillä ja havaintokokeilut, kieppuva käärme (ym /ku) 
  • Aapisen jakso, jossa aiheena Luonto ja ympäristön suojelu, kierrätys, luonnon arvostaminen ja säästäminen (ai) 
  • Toukan ompeleminen (ks) 
  • Lastenkirjallisuutta (tietokirjat, sadut) aiheeseen liittyen (ai) 
  • Ruokalaväen haastattelu (erityisesti ruokahävikkiasiat, ai) 
  • Sammakkolampi-peli ja pylväsdiagrammit (ma) 

Sepon luokka, 3A

-Tutustutaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin hankaluuksiin eläinten näkökulmasta 

-Tehdään ryhmätyö/yksilötyö jostakin eläimestä, jossa pohditaan ilmastonmuutoksen aiheuttamia muutoksia sen eläinlajin elämään 

-tuoko ilmastonmuutos vaikeuksia, helpotuksia vai vaikuttaako se ollenkaan 

-tutustutaan Nila & Santte-tarina hiilen kierrosta-kertomukseen videoiden ja tehtävien avulla 

Aulin pienryhmä / Oppilaiden ideat: 

  • Pihan siivous 
  • Koulutilojen siistiminen 
  • Leluilla leikkiminen 
  • Käynti kirpputorilla 
  • Askartelu kierrätysmateriaaleista (auton rakentelu) 
  • Kaupassa vierailu (lähiruoka) 
  • Vanhojen talojen tarkastelu 
  • Vanhojen koulukirjojen poisto (saako oppilaat näitä?) 
  • Makkaranpaistoretki (+ vaahtokarkit) 
  • Puukäsityöt, korjataan rikkinäisiä tavaroita 
  • Kirjastokäynnit (poistokirjat) 
  • Laminoidut säännöt näkyville (tietoiskut) 

Aulin pienryhmä / Toteutus: 

  • Retki Korkeakoskelle ja Kasinolle (4H järjestää, leikkejä ja makkaranpaistoa) 
  • Vierailu IlonPisara -kirpputorilla sekä kaupan kierrätyspisteellä 
  • Luokanopen ilmasto-oppaan materiaaliin tutustuminen 
  • Kierrätysaiheiset kyselylomakkeet koteihin täytettäviksi (tulosten koonti lehteen) 
  • Kierrätysaiheisten haastattelujen (haastateltavina rehtori, koulusihteeri) toteuttaminen koululla (kootaan juttu lehteen /äidinkieli) 
  • Ekokassien koristelu (käsityö) 
  • Kierrätysmateriaaleista askartelu (kuvataide) 
  • Geokätkeily koulun alueella (liikunta) 
  • Roskien lajitteluun tutustuminen ja harjoittelu (ympäristöoppi) 
  • Ekopelin pelaaminen (ympäristöoppi) 
  • Luontoaiheisten laulujen laulaminen (musiikki) 
  • Plan -näyttelyyn tutustuminen auditoriossa 
  • Maaninkajärven Mok-viikon Sanomat –lehden tekeminen yhdessä 1A:n ja 2A:n kanssa (äidinkieli) 
  • Arviointi: itsearviointi ja ryhmän yhteinen arviointi (forms) 

LUOKAT 4-6 

Sirpan luokka, 4A

Oppilaat: Saastuttavatko lehmät? 

Mikä on ilmastonmuutos? 

Toteutus: Ajatuksia hiilestä 

Nila ja Santte –materiaali, luokan aikajananaru, 

Teams: Oppilaiden kysymyksiä käsittelee Perttu Virkajärvi ti klo 12.15 

Korkeakoski –keskiviikko

Maritan luokka, 5A

Toteutus: 

  • Kuvataiteessa kierrätysmateriaalista tehtävän skeittirampin pienoismallien tekeminen 

(tämä liittyy viikolla18 toteutuvaan Uutisluokka-päivään) 

  • Matematiikassa 
  • Äidinkielessä 
  • Englannissa, ryhmät tekevät kuvasanakirjat ilmastosanastosta 
  • Ympäristöopissa tutustumme 7 tuntia kestävään Matkalla kestävään maailmaan Vennin seurassa- oppimiskokonaisuuteen 
  • Ympässä edelleen Teams-tapaaminen Perttu Virkajärven kanssa 
  • Liikunnassa suunnistusta Seppo-pelialustaa hyödyntäen 
  • Historiassa tutustuminen Korkeakosken historiaan + vierailu Korkeakoskella 

Marjutin luokka, 6A

Toteutus: 

  • Aloitus: Mitä ilmastonmuutos omasta mielestäsi on? 
  • Äidinkielessä viestintä ja vaikuttaminen: tutustutaan vaikuttajiin, pidetään ilmastonmuutospalaveri/paneeli, haastattelu ilmastonmuutoksesta 
  • Ympäristöopissa energiaa auringosta: energian säästäminen, Mika Karttusen luento uusiutuvista energiamuodoista, Halolasta Perttu Virkajärven Teams-esitys, Vennin tarina (seikkailee eri maissa tutkimassa ilmastonmuutoksen vaikutuksia) 
  • Retki Korkeakoskelle! 
  • Liikunta: salissa “ilmastopelejä”, kahoot, terveellinen ilmastoystävällinen ruoka (Yrityskylä maistiaiset) 
  • Historia ja yhteiskuntaoppi: miten tähän on tultu ja miten voidaan vaikuttaa tulevaan? 
  • Matematiikka: Valinnaisia teemoja jaksosta Vesi ja Itämeri 
  • Kuvataiteessa: maailman ihmisiä - maapallo on meidän, mielenosoituskyltin teko pehmoeläimelle 
  • Musiikissa: ilmastoräppi (omat sanat ja biitti) 
  • Käsityö: tuunausta 
  • Englanti ja ruotsi: ilmastonmuutos sanastoa hauskasti, ipadilla hahmojen keskustelua 

Oppilaiden ajatuksia: 

  • Autolla ajelu, kasvien kasvatus 
  • Käydään kaupassa tutkimassa ilmastolle parempia ruokia, ilmastoaskartelua, jotain kivaa 😊 
  • Vaatteiden tuunaus, kävelyretki, jonkun asiantuntijan luento, ennakkotehtävä Mitä ilmastonmuutos omasta mielestä on? 
  • Ryhmätyöt, chromebookeilla tehtäviä, paperitehtäviä 
  • Elokuva, ulkoilu (retki/pelit), kahoot, näytelmä aiheesta 
  • Roskien kerääminen koulun pihalta 
  • Rentoutumista, kalastamista, avantouintia, patikointia, ATK:ta 
  • Linja-auto ei liiku koko viikolla, kierretään Maaninka ympäri ja kerätään roskia, tehdään koko viikko makaroniruokia tai vege-ruokaa, yksikään opettaja ei tule autolla kouluun (jos asuu tosi kaukana, hankitaan yksi linja-auto, joka hakee opettajat) 


Katariinan luokka, 4-6E

Toteutunut mok-viikolla 

  • Ilmastonmuutoksen opetteleminen käsitteenä: Ympäristöopin aihepiirit Ilmasto muuttuu, Uusiutumattomia energialähteitä, Uusiutuvat energialähteet.Aiheeseen liittyvät videot: Vesi, Aurinkopaneeli kotona, Pohjolan luonto ja Saimaan norpan elämää. (YM, AI, HI)  
  • fi - materiaali: Kaiken maailman eväät. Tutustuminen ruuan tuottamiseen maailmassa. Tutustuminen uhanalaisiin eläinlajeihin. (YM, AI, YH) 
  • Tutustuminen tulokaslajeihin ja tiedon etsiminen. Kuvataiteen työ aiheesta. (AI, YM, KU) 
  • -6.-luokkien käsityö: Linnunpöntön tekeminen. 4.lk käsityö ekokassien koristelu. (KS) 
  • lk Perttu Virkajärven Teams-esittely: Naudan lihan tuottaminen. (YM) 
  • Luokanopen ilmasto-oppaan materiaalin avulla tutustuminen polttoaineiden syntymiseen, käyttöön ja lämpövoimalan toimintaan. (YM, AI, HI, YH) 
  • 4H-retki Korkeakoskelle ja Maaningan kasinolle. (LI, HI, YM) 
  • Pihapelit ja ulkoilu lähiympäristössä. (LI) 
  • Plan-näyttelyyn osallistuminen auditoriossa. (YM, AI, YH) 
  • Kirpputorilla vierailu ja tutustuminen kirpputorin toimintaan Maaningalla. Omien ostosten tekeminen kirpparilla. (LI, YM, AI, MA, YH) 
  • Roskien lajittelu-tehtävä koululla. (YM) 
  • Oppilaan kouluhyvinvointi-lomakkeiden täyttäminen ja pohdintaa, mistä hyvinvointi rakentuu, miten voin itse vaikuttaa omaan ja toisten hyvinvointiin sekä ympäristön siisteyteen ja koulun siisteyteen (YH, AI, YM, UE) 
  • Itsearviointi ja yhteinen arviointi forms:iin. (AI) 


 YLÄLUOKAT 7 - 9


KIELET 7-9
 

Henna ja Sirpa 

7lk 

Greta Thunbergistä kertova dokumentti ja keskusteleminen/sisältökysymyksiä ryhmissä englanniksi 

Katsotaan dokumentti en ja ru –tunneilla ma 26.4. ja ti ja to enkun tunnilla käsitellään aihetta ja tehdään google drawings-kuvasanastot ilmastoaiheesta 

8lk 

Greta Thunbergistä kertova dokumentti ja keskusteleminen/sisältökysymyksiä ryhmissä englanniksi 

8A dokumentti ma ja ti enkun ja ruotsin tunneilla ja torstaina enkun tunnilla aiheen käsittelyä, nettiartikkeleiden käsittelyä Gretaan liittyen ryhmissä 

8B dokumentti ma ja ti enkun ja ruotsin tunneilla ja keskiviikkona enkun tunnilla aiheen käsittelyä, nettiartikkeleiden käsittelyä Gretaan liittyen ryhmissä 

8C dokumentti ti enkun ja ruotsin tunneilla ja perjantaina enkun tunnilla aiheen käsittelyä, nettiartikkeleiden käsittelyä Gretaan liittyen ryhmissä 

9lk 

Aiheen käsittelyä esitelmin englannissa 

Tehdään ryhmissä Powerpoint- ja Sway-esityksiä, Forms-kyselyitä ja Google Drawings-juliste 

9B Greta Thunbergista kertova dokumentti ke ja to 

9A Greta Thunbergista kertova dokumentti ma ja to 

--> dokumentin käsittely ruotsin tunnilla viikolla 18 

Marjo, AI

7lk 

Ilmastoaiheisten uutisten käsittelyä ja lähdekriittisyyttä. Ilmastonmuutos uutisena -tehtävä Open ilmasto-oppaasta. Oppilaat lajittelevat ryhmissä ilmastonmuutosaiheisia uutisotsikoita. Tutkitaan myös uutiskuvia ilmastonmuutoksesta. Tiedonhaku-tehtävä ilmastonmuutoksesta. 

8lk 

Ennen tulvaa –dokumenttielokuva ja ryhmissä purku. Katsotaan dokumenttielokuva. Oppilaat jaetaan pienempiin ryhmiin ja jokainen ryhmä katsoo elokuvaa tietystä näkökulmasta. Katsomisen jälkeen ryhmät kertovat havaintojaan muille. 

9lk 

Ilmastoaiheisia novelleja ja ryhmäesittelyt. Tutustutaan siihen, miten ilmastonmuutosta käsitellään kaunokirjallisuudessa. Käsitellään dystopian käsitettä. Oppilaat jaetaan ryhmiin, ja jokainen ryhmä lukee yhden ilmastonmuutokseen liittyvän novellin. Novellia analysoidaan ryhmissä ja keskeisimmät asiat tiivistetään koko luokalle. Jos jää aikaa, katsotaan ilmastonmuutokseen liittyviä kirjallisuuskeskusteluita. Voidaan tutustua myös ilmastoahdistus-käsitteeseen. 


LUMA + REAALIAINEET 7-9
 

HI, HY, UE 

Ilmastonmuutoksen historia, tvt, HI 7-8lk 

Ilmastomuutos, uhka vai mahdollisuus, YH 9lk 

Raamattu ja luonnonsuojelu, tvt, UE 

BG ja GE 

Ilmastonmuutosaiheinen dokumentti ja kahoot-peli 7lk 

Lautapeli ilmastonmuutoksesta 8lk 

Ilmastonmuutosaiheinen dokumentti, virtuaalikierros luonnontieteellisessä museossa 9lk 

Bakteeriviljelmä? 

 KE ja FY 

Ruosteen poistaminen elektrolyysin avulla. Laaditaan sway-esitykset. 

 MA 

Hiilidioksidi ja muiden hiukkaspäästöjen laskemista ja vertailua eri kulkuneuvoilla. Laaditaan itse lasketuista tuloksista erilaisia diagrammeja. Tehdään mahdollisuuksien mukaan diagrammit myös excelillä. 

Matematiikka, luokat 7-9 

  1. Johdanto: openilmasto-opas.fi-> kuvagalleria -> Maapallon keskilämpötilan kuvaaja 1880-2012 
  2. Katsotaan opetusvideo, http://ouluma.fi/2010/06/ilmastonmuutos/(9min) 
  3. Luetaan Karoliinan Lummaan teksti https://bios.fi/tekojen-ja-valintojen-merkityksista/
  4. Keskustellaan tekstin herättämistä ajatuksista ja jaetaan niitä ryhmissä. Pohditaan ilmastonmuutosta ilmiönä, muutoksen torjunnasta ja siihen liittyvistä monipuolisista ajatuksista, asenteista ja muista tekijöistä. 
  5. Tehdään Globaalia matematiikkaa -kaksipuolinen moniste. Kohta 3, ekologinen jalanjälki. 
  6. Lasketaan eri kulkuvälineiden hiilidioksidipäästöjä, kohta 2. 

-Lasketaan ensin hiilidioksidipäästöt 100km kohden eri kulkuvälineistä taulukoiden avulla. Henkilöauto, bussi, mopo, moottoripyörä, lentokone. 

-Laaditaan tuloksista sekä pylväsdiagrammi että sektoridiagrammi. 

-Minkä kulkuvälineen päästöt ovat pienimmät henkilöä kohden? Entä suurimmat? 

-Vertaile laskemiasi tuloksia. Kuinka monta grammaa on ero suurimpien ja pienimpien päästöjen välillä 100 kilometrillä? Entä prosenttia? 

-Miten päästöt muuttuvat matkan kasvaessa? Entä henkilömäärän lisääntyessä? 

  1. Lasketaan tehtävän 1 päästökehityksiä, laajemmat alakohdat 1-4. Kohta 4 lasketaan ohjeesta poiketen vuosi kerrallaan ja loppuvastaus saadaan yhteenlaskulla lasketuista vuosista. 
  2. Mikäli aikaa jää, niin tehdään diagrammit sähköiseen muotoon exceliin. 

 

Tuotosten jakaminen ja seuraaminen oppilaiden välillä 

Sway esityksiä nähtäville. 

Lautapeli ilmastonmuutoksesta laaditaan 9.luokkalaisten toimesta ja 7-8lk pelaavat sitä. 

Mahdolliset excelit hiukkaspäästöistä nähtäville. 


Hannu 

UE 8-9 lk Raamattu ja ympäristönmuutos 

Raamattu aiheinen tehtävä, mitä Raamattu kertoo luonnosta ja sen kasvamisesta sekä maan turmeltumisesta. TVT-suunnitelman mukainen toteutus. 

HI 7-8 lk Ilmaston muutoksen historia. 

 TVT-suunnitelman mukainen toteutus. 

YH 9 lk Ilmastonmuutos - tulevaisuuden uhka vai mahdollisuus 

Oppikirjaan ja siihen liittyvän aineiston käyttö. 


Maarit 

7A:  

Dokumentti, Avara luonto ilmaston muutos, Oppilaat tekevät kysymyksiä kahootiin 

8lk 

Pelaavat ysien tekemää ilmaston muutos lautapeliä ja seiskojen tekemää Kahootia 

9lk 

Virtuaalikierros Helsingin luonnontieeteellisessä museossa + tehtäviä, Ilmastonmuutos lautapelin tekeminen 

Lisäksi makkaranpaistopaikalle olen tehnyt oppilaille luontoaiheisia / ilmastonmuutos- kysymysrasteja. 


Riku , Asko, MA, FY, KE

7lk: Pohditaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia maailman eläimiin, katsotaan eläinaiheinen (erityisesti jääkarhut ja pingviinit) dokumentti, katsotaan elokuvia, pelataan erilaisia pelejä ml. Kahoot, mietitään keinoja, joilla voidaan itse hidastaa ja torjua ilmastonmuutosta, pohditaan ovatko ihmiset onnistuneet jotenkin jo hidastamaan ilmastonmuutosta? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa Suomeen? Selvitetään jäätiköiden sulamisen seurauksia ja vaikutuksia, tehdään juliste (ilmastoaiheinen mutta tarkemman näkökulman saa valita itse), tehdään ryhmätyö paperille, tehdään retki lähiympäristöön. 
8lk Elektrolyysi, ruosteenpoisto.
9lk: Tutustutaan Aurinkoon, pelataan pelejä, lasketaan matemaattisesti jäätikön sulamiseen kuluva aika, tehdään ajatuskartta ilmastonmuutoksesta, katsotaan ilmastonmuutosaiheisia dokumentteja, pohditaan eläinten selviämismahdollisuuksia ilmastonmuutoksessa, ilmastonmuutoksen nopeuttaminen. 

TAITO- JA TAIDEAINEET + OPPILAANOHJAUS 7-9 

Mok-suunnitelma ilmastonmuutos 

Taito- ja taideaineiden tiimin yhteisenä teemana ilmastonmuutos ja käytännön teot eli miten ilmastonmuutokseen voi vaikuttaa pienillä käytännön teoilla. 

Liikunta: 

  • - 9. luokat: kierretään pururata ja pelataan samalla ilmastonmuutosaiheinen Seppo –peli. Dokumentointi: oppilaat saavat oikeista vastauksista pisteitä ja pistetaulukot jäävät Seppo -peliin. 

Terveystieto: 

  • luokka: tehdään ryhmissä sarjakuva ilmastonmuutoksen vaikutuksista ihmisen terveyteen: jokainen ryhmä tekee 3osaisen sarjakuvan (1 osa = 1 A4 –paperi) ja osat jaetaan osioihin fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveys. Dokumentointi: sarjakuvia voi laittaa luokan tai koulun seinille. 
  • - 9. luokat: Katsotaan ilmastonmuutosaiheista dokumenttia ja tehdään ryhmissä sarjakuva ilmastonmuutoksen vaikutuksista ihmisen terveyteen: jokainen ryhmä tekee 3osaisen sarjakuvan (1 osa = 1 A4 –paperi) ja osat jaetaan osioihin fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveys. Dokumentointi: sarjakuvia voi laittaa luokan tai koulun seinille. 

Kuvataide ja käsityö 

  • luokka: kunnostetaan, parannetaan, tuunataan, korjataan tai suunnitellaan joku ihan uusi tuote kotoa löytyneistä tavaroista. Esimerkiksi suunnitellaan ja painetaan kuvio t-paitaan tai ommellaan kuluneista farkuista farkkuhame. Dokumentointi: oppilaat tekevät käsityöprosessin kuvauksen OneNoteen (henkilökohtainen tiedosto, ei ole jaettavissa muille oppilaille). Valmiitä töitä voisi laittaa jonnekin esille, mutta aulassa olevia vitriinejä ei saa oikein auki edes avaimella. 

Tekninen työ 

- 8. ja 9. luokan ryhmät auttavat hyönteisiä selviytymään ilmastonmuutoksesta suunnittelemalla ja valmistamalla Ötökkähotellin. 

KOTITALOUS 

  • luokat: kierrättäminen teoriassa ja käytännössä 
  • 8-9. luokat: tähderuokien jatkojalostus ruoanlaitossa 

OPO 

ILMASTONMUUTOS JA TYÖ; ilmastonmuutoksen näkyminen nykyhetken töissä - 2020-luvun ammatteja ilmastonmuutoksesta johtuen. 

Maaninkajärven koulu 

Kevät 2021, vko 17 

MOK2, ilmastonmuutos 

Retki hirvimajalle luokittain luokanohjaajan kanssa. Luokanohjaaja jakaa luokkansa etukäteen kahteen ryhmään. Ohjelmassa on muun muassa tukioppilaiden vetämää ryhmäytystä. 

KELLONAIKA 

  

KESKIVIIKKO 28.4. 9LK 

TORSTAI 29.4. 8LK 

PERJANTAI 30.4. 7LK 

9-10 

 

9AE, Henna. Henna RUB -> Asko 

Lähtö koululta 9.05 

Ohjelmaa 9.45-11.15 

Paluumatkalle 11.15 ja ruok. 11.45 

8A, Henri. Henri TT -> Kari. 

Lähtö koululta 9.05 

Ohjelmaa 9.45-11.15 

Paluumatkalle 11.15 ja ruok. 11.45 

Nina KO -> Martti 

7AE, Asko 

Lähtö koululta 9.05 

Ohjelmaa 9.45-11.45 

Paluumatkalle 11.45 ja ruok. 12.15 

10-11 

 

9AE, Henna. Henna RUB -> Asko 

9AE:lla 12.15-13.00 Henrin tunti. 

8A, Henri. Henri TT -> Kari. 

Karin loput (8opp.) TEKO:n oppilaat ohjataan vEN tunneille 9-10.45. 

Nina KO -> Martti 

7AE, Asko 

11-12 

 

9B, Katja V. Katja KU -> Kari. 

Ruokailu 10.30  

Lähtö koululta 10.50 

Ohjelmaa 11.30-13.00 

Paluumatkalle 13.00 ja oppitunnille. 

8B, Marjo 

Ruokailu 10.25  

Lähtö koululta 10.45 

Ohjelmaa 11.25-12.45 

Paluumatkalle 12.45 ja oppitunnille. 

7AE, Asko 

12-13 

 

9B, Katja V. Katja KU -> Kari. 

 

8B, Marjo 

Ninan loput KO:n (4opp.) ohjataan vKS/vLI/vEB tunneille 10.50-13.00. 

 

13-14 

 

Nina M oppitunnin aloitus tarvittaessa, Matias. 

 

 

 

8CE, Maarit. Maarit 12-13 -> Matias. 

Lähtö koululta 12.15 

Ohjelmaa 12.55-14.15 

Paluumatkalle 14.15 

Nina KO -> Martti 

 

14-15 

 

 

8CE, Maarit 

Nina KO -> Martti 

 

Henri 

7A: 

Terveystieto: Ilmastonmuutokseen liittyvä elokuva/dokumentti, tehdään juliste yhdessä, maistellaan jotain, väritellään ja piirretään, askarrellaan, kahoot, kuvataan luontoa, tehdään diagrammi, kierrättäminen, ei paljoa kirjoittamista tai monisteita, keksitään yhdessä ideoita miten ilmastonmuutos haittaa terveyttä, jokin ilmastopeli, mielipidekysymyksiä ilmastonmuutoksesta, piirretään sarjakuva miten ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisen terveyteen, lautasmalli ruoka-aineista, jotka ovat hyödyksi myös ilmastonmuutoksen kannalta, miten ihmisten elämä muuttuu ilmastonmuutoksen takia? Miten ihmisen elämäntavat vaikuttavat ilmastonmuutokseen? 

 

Kari & Katja V 

7 A 

Kuvataide ja käsityö: vaatteiden tuunaus, naulakon korjaus ja uudelleen maalaus, housujen korjaus, vanhoista vaatteista uusia vaatteita, tuunata jonkin vanhan vaatekappaleen esim. suunnitella siihen jonkin kuvion, tehdä farkuista shortsit tai hameen, värjätä vaatteen tai kuvioida jotenkin uudestaan, mankin tarakka, kuulokkeiden johdon tuunaus 

Nina 

Katja K 

Opo: koulutus ilmastonmuutoksesta, Kahoot, metsäretki kävellen, ammatteja ilmastonmuutokseen ja tutkimiseen liittyen, ilmastonmuutoksen vaikutukset luontoon ja ammatteihin, hankitaan muovinkeräys Maaningalle, ryhmätöitä, käydään keräämässä roskia luonnosta, istutetaan metsää, mennään purjehtimaan 

Musiikki (Marjut) 

  • Tullaan kävellen kouluun, ilmasto- ja luontoaiheisia lauluja, jotain omaa tuotosta ilmastonmuutokseen liittyen 

ILMASTONMUUTOSAIHEISIA DOKUMENTTEJA, OHJELMIA TMS., JOITA SUUNNITTELEN ESITTETTÄVÄKSI OPPILAILLE OSANA OPETUSTA. KIRJAA TAULUKKOON MAHD. PÄÄLLEKKÄISYYKSIEN VÄLTTÄMISEKSI. 

LUOKKA 

OHJELMA 

8 A/B/C äidinkieli 

Ennen tulvaa -dokumenttielokuva 

8 a/b/c 

terveystieto 

Yle areenan ‘’mahtikoneita ja ilmastoihmeitä’’ - dokumenttisarja 

9 a/b 

terveystieto 

Yle areenan ‘’mahtikoneita ja ilmastoihmeitä’’ - dokumenttisarja 

7/8/9 RUB 

Dokumentti Greta Thunbergista Yle Areenasta 

 

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä