1 Johtaminen
Koulun johtamisen periaatteet
Koulun johdon keskeisenä tehtävänä on edistää opetuksen arvopohjan ja koulun perustehtävän toteutumista. Johtamisessa on tärkeää tunnistaa kouluyhteisön vahvuudet ja kehittämishaasteet, vahvistaa itsearviointia sekä kehittää pedagogista johtamista. Koulun rehtorin velvollisuutena on kehittää myös itseään johtajana.
Johtamisessa tulee noudattaa hyvän hallinnon mukaisia toimintatapoja. Koulun johtaminen on vuorovaikutteista ja osallistavaa. Kouluissa on johto- tai suunnitteluryhmät (-tiimit), joiden tehtävänä on rehtorin tukena suunnitella ja kehittää toimintaa. Tiimien kokoonpanosta ja tehtävistä päättää koulun rehtori. Johtamista arvioidaan säännöllisesti.
Perusopetuksen vastuualueen lukuvuositavoitteet määritellään opetusjohtajan ja palvelualuejohtajan välisissä neuvotteluissa sekä tämän jälkeen perusopetuksen johtotiimissä ja rehtorikokouksissa. Vuosittain valitaan 1 - 2 kaupunkitasoista kehittämiskohdetta ja vähintään yksi koulukohtainen kehittämiskohde.
Kaikilla johtamisen tasoilla käydään vuosittain kehityskeskustelut kaupungin linjausten mukaisesti. Johtamista kehitetään ja tuetaan pitkäjänteisellä johtamisosaamiskoulutuksella.
Koulun lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan, miten johtaminen on organisoitu (joryt, kehittämistiimit, henkilöstön työnjako, vastuut).
Suunnittelu- ja kokouskäytännöt kirjataan, yt- ajan käytöstä sovitaan ja sen toteutumista seurataan.
Sisäisen ja ulkoisen viestinnän suunnitelma päivitetään ja henkilöstö perehdytetään siihen.
Lisätietoja:
opetusjohtaja Leena Auvinen 044 718 4003
perusopetuspäällikkö Sari Kokkonen 044 718 4018
Karttulanlahden koulun johtamisen toimenpiteet
Kissakuusen, Karttulanlahden ja Kemppaanmäen kouluja johtaa yhteinen rehtori apunaan jokaisella koululla apulaisjohtaja. Koulujen yhteinen johtoryhmä (jory) kokoontuu säännöllisesti viikottain (maanataisin) rehtorin johdolla käsittelemään koulujen yhteisiä asioita sekä osaltaan valmistelemaan uuden koulun valmistumista.
Karttulanlahden koulun yhteissuunnitteluaika (YS-aika) on pääsääntöisesti torstaisin 8.00. YS-ajan asialista toimitetaan opetushenkilöstölle noin viikkoa ennen, jotta jokainen ehtii tutustua ja valmistautua käsiteltäviin asioihin. YS-tapaamisesta tehdään vapaamuotoinen muistio. Jokainen toimii vuorollaan muistion kirjoittajana. Muistiot talletetaan sekä sähköisesti että kokouskansioon. Apulaisjohtajan johdolla työviikolla pidetään välituntipalaveri, jossa käsitellään viikottaisia juoksevia asioita.
Henkilöstön vastuualueet ja työnjako suunnitellaan ja sovitaan yhdessä lukuvuoden 2015-2016 alkaessa. Toukokuussa 2016 tehdään vastaava suunnitelma jo tulevaa lukuvuotta 2016-2017 varten. Ajatuksena on, että tehtäviä kierrätetään, jotta jokainen oppisi tuntemaan eri vastuualueet ja niiden haasteet ja työ jakautuisi tasapuolisesti opetushenkilöstön kesken.
Päivittäinen valmistelu- ja suunnittelutyö tehdään työpareittain/ työtiimeittäin, joissa ovat mukana sekä opettajat että koulunkäynninohjaajat.
Kehityskeskustelut pidetään koko koulun henkilöstölle marras-helmikuun aikana kunta-HR:n kautta.
Rehtori, apulaisjohtajat ja johtoryhmän jäsenet osallistuvat johtajuutta kehittävään koulutukseen. Johtajuuden kehittämispalaute kerätään sähköisenä maaliskuussa 2016. Myös kehityskeskustelut ovat osa johtajuuspalautetta.
Kodin ja koulun viestintäsuunnitelma päivitetään lokakuussa ja henkilöstö perehdytetään siihen.