Kaupungin johtamisen vastuut ja tehtävät on määritelty toiminta- ja johtosäännöillä sekä erillisillä sopimuksilla ja ohjeilla.

Palveluverkostoista, -tuotannosta ja palveluiden järjestämisestä vastaa Kasvun ja oppimisen lautakunta talousarviossa asetettujen tavoitteiden ja määrärahojen puitteissa. Määrärahat ja tavoitteet tarkentuvat lautakunnan hyväksymissä käyttösuunnitelmissa.

Kasvun ja oppimisen palvelualueen vastuualueita ovat varhaiskasvatuspalvelut, perusopetus- ja nuorisopalvelut, lukiopalvelut ja toisen asteen yhteistyö sekä kasvun ja oppimisen tuen palvelut.

Palvelualueen toimintaa johtaa palvelualuejohtaja. Yleisen johtamis- ja valvontatehtävän lisäksi palvelualuejohtajan yleiset tehtävät ja toimivalta on määrätty palvelualueiden johtosäännön 1. luvun 5 §:ssä.

Perusopetus- ja nuorisopalveluiden sekä lukiopalveluiden ja toisen asteen yhteistyön vastuualueiden asiakkuusjohtajana toimii opetusjohtaja. Asiakkuusjohtajan yleiset tehtävät on määrätty palvelualueiden johtosäännön 1. luvun 6 §: ssä.

Perusopetuspäällikkö toimii perusopetuksen palvelupäällikkönä. Palvelupäälliköiden yleiset tehtävät on määrätty palvelualueiden johtosäännön 1. luvun 7 §:ssä. Tarkemmasta viranhaltija- ja työntekijäorganisaatiosta sekä toimivallasta määrätään johtosäännöillä ja toimintasäännöillä.

Perusopetuspäällikön johtama aluerehtoreista ja erityisopetuksen johtavasta rehtorista muodostettu johtotiimi toimii perusopetuksen johtamisen tukena. Tiimin tehtävänä on valmistella perusopetusta koskevia suunnitelmia ja linjauksia, huolehtia viestinnästä aluerehtorikokouksien ja johtotiimin välillä, kehittää aluetoimintaa sekä osallistua toiminnan arvioinnin suunnitteluun. Kokouksiin osallistuvat tarpeen mukaan palvelualueen muut asiantuntijat.

Jokaisella koululla on rehtori, joka voi olla myös yhteinen useamman koulun kanssa.

Perusopetuksen vastuualueen lukuvuositavoitteet määritellään opetusjohtajan ja palvelualuejohtajan välisissä neuvotteluissa sekä tämän jälkeen perusopetuksen johtotiimissä ja rehtorikokouksissa. Vuosittain valitaan 1 - 2 kaupunkitasoista kehittämiskohdetta ja vähintään yksi koulukohtainen kehittämiskohde. Kehittämiskohteiden valinta perustuu arviointituloksiin.

Kaikilla johtamisen tasoilla käydään vuosittain kehityskeskustelut kaupungin linjausten mukaisesti. Johtamista kehitetään ja tuetaan pitkäjänteisellä johtamisosaamiskoulutuksella.

Hyvällä johtamisella on ratkaiseva merkitys sille, että työntekijät voivat töissä hyvin. Johtamista arvioidaan jatkuvasti.