5 Asiakkuudet ja kumppanuudet
Osallisuuden ja yhteisöllisyyden toteuttaminen
Oppilaiden osallisuus ja vaikuttaminen
Koulun lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet, joilla edistetään oppilaiden osallisuutta ja vaikuttamista.
Oppilaiden osallisuudella tarkoitetaan oppilaiden mahdollisuutta vaikuttaa koulun kehittämiseen ja heitä itseään koskevaan päätöksentekoon ja keskusteluihin koulussa. Koulussa tulee tietoisesti luoda ja tarjota oppilaille osallisuuden kokemuksia ja osallistumismahdollisuuksia heitä koskevista asioista päätettäessä.
Kaupungissa on luotu ja vakiinnutettu asianmukaiset lasten ja nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen toimintatavat osaksi lapsia ja nuoria koskevaa päätöksentekoa.
Oppilaiden osallistumisessa yhtenä toimintamuotona on oppilaskuntatoiminta. Kaikki koulun oppilaat kuuluvat koulun oppilaskuntaan. Oppilaat valitsevat keskuudestaan oppilaskunnan hallituksen hoitamaan yhteisiä asioita. Oppilaskuntatyötä koordinoi vastuuopettaja. Oppilaiden osallistuminen ja oppilaskuntatoiminta koulussa nivotaan kuntakohtaiseen lasten ja nuorten toimintaan.
Koulun lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan koulun oppilaskunnan toimintaa.
Oppilaiden osallisuuden kokemisen kehittymistä arvioidaan joka toinen vuosi kouluterveystutkimuksella.
Linkit:
Perusopetuksen opetussuunnitelma: Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri
Kodin ja koulun yhteistyö
Vanhempien kuulemiseksi koulujen tulee kehittää kodin ja koulun yhteistyötä. Koulun tulee olla aloitteellinen ja aktiivinen yhteistyön kehittämisessä. Siihen kuuluvat yhteiset keskustelut lapsen ja nuoren kasvusta ja kehityksestä, oppimisen ohjaamisesta ja oppilaan arvioinnista. Yhteistyöhön kuuluvat myös koulun kehittämiseen ja toiminnan arviointiin osallistuminen.
Kodin ja koulun yhteistyötä arvioidaan säännöllisesti.
Vanhemmille tulee antaa tietoa ja välineitä, jotta he voivat osallistua opetussuunnitelman kehittämiseen. Kodin ja koulun yhteistyö auttaa molempia osapuolia vastaamaan oppilaan kasvua ja oppimista koskeviin haasteisiin. Kodin ja koulun yhteistyö edistää yhteisöllisyyden ja luottamuksen rakentumista.
Henkilöstöä tuetaan kodin ja koulun yhteistyössä. Kodin ja koulun yhteistyötä arvioidaan ja kehitetään yhdessä huoltajien kanssa.
Koulu kuvaa kodin ja koulun yhteistyön vuosittaiset toimenpiteet ja ohjeistaa Wilman käytön periaatteet.
Kodin ja koulun yhteistyön keskeisenä tavoitteena on oppilaan, opetuksen ja kasvatuksen tukeminen yhteistyössä huoltajien kanssa. Huoltajia tiedotetaan riittävästi koulun toiminnasta. Huoltajille luodaan yhteistyömahdollisuuksia osallistua luokan, luokkatasojen ja koko koulun toimintaan.
Esimerkkejä yhteistyön järjestämiskäytänteistä:- koulun tiedottamisen ja yhteistyökäytänteiden tulee olla suunniteltua ja laadukasta (viestintäsuunnitelma)
- yhteisölliset oppilashuoltoryhmät
- vanhempainyhdistys
- luokkatoimikunnat
- vanhempainillat ja muut yhteiset tapahtumat vanhempien kanssa
- oppimiskeskustelut
- koulun tapahtumiin osallistuminen
Koulun lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan kodin ja koulun yhteistyön muodot.
Muut kumppanuudet ja sidosryhmät
Lukuvuosisuunnitelmaan kirjataan koulun muut yhteistyökumppanit ja sidosryhmät sekä kuvataan toimintaa.
Opettajia kannustetaan yhteistyöhön muiden opettajien kanssa alueellisesti ja eri kouluasteiden välillä. Muun sidosryhmäyhteistyön tulee olla pedagogisesti perusteltua, koulun opetus- ja kasvatustyötä yhteisöllisesti tukevaa.
Lisätietoja:
perusopetuspäällikkö Taina Vainio 044 718 4018
perusopetuspäällikkö Mika Kuitunen 044 718 5151
Koulun toimenpiteet
Koulullamme toimii oppilaskunta, jonka tehtävänä on osallistaa oppilaat koulun toimintaan. Oppilaskunnan hallitus johtaa ja koordinoi oppilaskunnan toimintaa ja tällä tavalla jokainen oppilas saa äänensä kuuluville. Koulussamme oppilaskunnan hallituksessa toimivat oppilaat ovat 1.-6. oppilaita ja heidät on valittu suljetulla lippuäänestyksellä. Hallitukseen kuuluu jokaiselta luokka-asteelta kaksi oppilasta. Koulumme edustajat osallistuvat Lasten parlamenttiin. Lasten parlamentin jäsenten toimikausi on kaksi lukukautta.
Wilma on vakiintunut käyttöön tärkeänä yhteydenpito- ja tiedotusvälineenä. Wilmasta löytyvät nykyään myös oppilaiden lukujärjestykset. Tarpeen vaatiessa toimii päivittäinen yhteydenpito eri viestintävälineitä/ -tapoja käyttäen. Kaikille luokille järjestetään vanhempainilta/-iltoja. Muita yhteistyötahoja koulullamme ovat mm. lähikoulut, vanhempain yhdistys, seurakunta, kirjastot, kansalaisopisto, Kuopion kaupungin liikunta- ja nuorisotoimi, Martat, urheiluseurat, 4H, metsästysseurat ja kalastuskunnat, Kuopion Kansalaisopisto ja Yrityskylä.
Näistä merkittävimpinä 4h, joka pitää (liikunta, kokki) kerhoa heti koulun jälkeen 1-6 -luokkalaisille. Käärmelahden koulussa järjestetään koulun omaa kuvataideopetusta kerran viikossa. Vanhempainyhdistys järjestänee oppilaille suosittua diskoa neljä kertaa vuodessa perjantai-iltaisin. Vanhempainyhdistys järjestää mahdollisesti liikuntakerhon ilta-aikaan tulevana lukuvuonna.
Tvt-asioissa yhteistyötä tehdään myös Kuopion kaupungin perusopetuksen tvt-mentoreiden kanssa.
Oppilaiden osallisuudella tarkoitetaan oppilaiden mahdollisuutta vaikuttaa koulun kehittämiseen ja heitä itseään koskevaan päätöksentekoon ja keskusteluihin koulussa. Koulussamme pyritään luomaan ja tarjoamaan oppilaille osallisuuden kokemuksia ja osallistumismahdollisuuksia heitä koskevista asioista päätettäessä.
Koulussamme on luotu ja vakiinnutettu asianmukaiset lasten osallistumisen ja vaikuttamisen toimintatavat osaksi lapsia ja nuoria koskevaa päätöksentekoa. Oppilaskunnan hallitus kokoontuu säännöllisesti ja miettii toimintamalleja, joilla oppilaiden osallisuutta päätöksentekoon voi kasvattaa. Oppilaskunnan hallitus järjestää koko koulun yhteisiä tapahtumia (1-3 kpl) kouluvuoden aikana. Koulussamme toteutetaan liikkuva -koulu toimintaa.
Oppilaiden osallisuuden kokemisen kehittymistä arvioidaan joka toinen vuosi kouluterveystutkimuksella, sekä joka toinen vuosi koulun omalla tutkimuksella, jossa osallisuus on yhtenä alueena (lisäksi kiusaamis-, kaveri-, terveet elämäntavat)