Kaikissa Kuopion peruskouluissa noudatetaan Kuopion perusopetuksen opetussuunnitelmaa.

Koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa ja lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan koulukohtainen toiminta ja mahdolliset erityispiirteet.

Kuopion kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman
pohjana on Valtioneuvoston asetus 28.6.2012 perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta sekä Opetushallituksen antamat opetussuunnitelman perusteet.

Vuosiluokilla 1 - 6 noudatetaan uutta opetussuunnitelmaa. Uusi opetussuunnitelma otetaan tuntijaon ja oppiainesisältöjen osalta käyttöön porrastetusti:
- 7. luokan osalta 1.8.2017
- 8. luokan osalta 1.8.2018
- 9. luokan osalta 1.8.2019

Opetussuunnitelman perusteiden lukujen 1 - 12 mukaiset opetussuunnitelmat on otettu käyttöön kaikilla luokka-asteilla 1.8.2016 alkaen lukuun ottamatta lukuun 6 sisältyviä päättöarviointia ja todistuksia koskevia määräyksiä.

Kuopion perusopetuksen tuntijako

Ennen uuden opsin mukaista tuntijakoa käytössä on valtioneuvoston asetukseen 20.12.2001 perustuva tuntijako.

Koulun toimintakulttuurin sekä oppimisympäristöjen ja työtapojen kehittämisen tavoitteet, yhteiset toimintaperiaatteet sekä yhteistyön ja muun käytännön toteutus kuvataan koulun lukuvuosisuunnitelmassa.

Vuosittain toteutetaan vähintään kaksi laajaa monialaista oppimiskokonaisuutta, joista toinen voi olla kuntakohtainen ja toinen koulukohtainen. Koulun lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan niiden laajuudet ja mukana olevat oppiaineet sekä oppilaiden osallisuus. Lisäksi kuvataan monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteet, sisällöt ja arviointikäytännöt, toteutumisen seuranta, toteutumisen arviointi sekä kehittäminen.

Lukuvuoden 2018 - 2019 kuntakohtainen monialainen oppimiskokonaisuus on Maailma2030. Lisäksi koulu valitsee vähintään yhden monialaisen oppimiskokonaisuuden. Työtapana on lähiyhteisön mukaan ottaminen.

Opettaja aktivoi oppilaita ja vastaa, että he ovat ikätasonsa huomioiden suunnittelemassa, asettamassa tavoitteita ja arvioimassa oppimistaan. Oppilaat osallistetaan ryhmän, luokan ja koko koulun toimintaan. Oppilaita osallistava toiminta kuvataan koulun lukuvuosisuunnitelmassa.

Tieto- ja viestintäteknologian (tvt) osaaminen on keskeinen kansalaistaito. Kuopion peruskouluissa turvataan kaikille oppilaille tasapuoliset mahdollisuudet tvt-taitojen kehittämiseen. Näitä taitoja opitaan ja hyödynnetään suunnitelmallisesti ja monipuolisesti kaikilla vuosiluokilla. Tvt:n avulla kannustetaan oppilaita aktiivisuuteen, lisätään oppilaiden osallisuutta ja luodaan mahdollisuus luovuuteen sekä henkilökohtaisten työskentelytapojen ja oppimispolkujen löytämiseen. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään yhteisöllisenä työvälineenä, minkä kautta vahvistetaan vuorovaikutustaitojen ja ajattelun taitojen kehittymistä. Tvt:n taitoja opitaan hyödyntämään vastuullisesti ja tarkoituksenmukaisesti osana koulun arkea. Oppilaiden osaamisen tasoa seurataan säännöllisesti toteutettavilla kyselyillä.

Luokanopettajat ja -ohjaajat käyvät henkilökohtaiset oppimiskeskustelut oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa lukuvuoden aikana, ks. Perusopetuksen ohjeita ja lomakkeita.

Koulun tulee huolehtia oppilasarvioinnin yhdenmukaisuudesta. Rehtori vastaa, että opettajat suunnittelevat opetusta ja toteuttavat arvioinnin yhdessä. Koulu tiedottaa arvioinnista oppilaita ja huoltajia.

Lisätietoja:
perusopetuspäällikkö Taina Vainio 044 718 4018
perusopetuspäällikkö Mika Kuitunen 044 718 5151

Oppimiskeskustelut pidetään 9. luokilla marraskuussa, 8. luokilla joulu-tammikuussa ja 7. luokilla tammikuussa. Tarvittaessa 9. luokan oppimiskeskusteluihin osallistuu oppilaanohjaaja keskustelemaan jatko-opinnoista.

Henkilöstön ja oppilaiden tieto- ja viestintätekniikan taitoja on kehitettävä tvt-vastaavan, tutoropettajan ja ulkopuolisten kouluttajien avulla. Opetuksessa hyödynnetään Peda.netiä ja/tai O365-ympäristöä ja kokemuksia arvioidaan lukuvuoden lopussa. Opettajat ja ohjaajat kehittävät pedagogiikkansa uuden opsin mukaiseksi. Yhteisopettajuuden kokeiluja tuetaan lukujärjestysteknisin keinoin.

Kunkin aineryhmän opettajat suunnittelevat yhteiset tavoitteet lukuvuoden alussa. Aineryhmä kokoontuu säännöllisesti keskustelemaan omien opetusryhmiensä tilanteesta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Tavoitteena on lisätä toiminnalllisuuutta opetuksessa.

Arvioinnin yhdenmukaistamiseksi aineryhmissä sovitaan oppiaineessa yhteisistä tavoitteista ja arviointikriteereistä. Oppilaalle ja huoltajille kerrotaan (esim. aineryhmän Wilma-viestillä) arviointiperusteista. Arviointi ei muodostu pelkästään kokeiden perusteella, vaan arvioinnissa otetaan huomioon työskentelytaidot, yhteistyötaidot, oppimisessa edistyminen ja vastuu omasta oppimisesta. Arvioinnissa käytetään opettajan muodostaman arvioinnin lisäksi itsearviointia sekä vertaisarviointia. Oppilailta kerätään palautetta opetuksesta, resursseista ja oppimisympäristöstä.

Oppiaineet tulee päivittää syyslukukauden aikana pedanettiin. Oppiaineiden sivuilla kerrotaan työskentelystä ja oppiaineen formatiivisen arvioinnin toteuttamisesta.

Yhtenä tärkeänä kehittämiskohteena on löytää välineitä S2-oppilaiden opiskelun tukemiseen. Opettajilla tulee järjestää S2-opetuksen järjestämisessä ohjausta ja koulutusta.

Monialaiset oppimiskokonaisuudet lukuvuonna 2018- 2019

Hatsalassa toteutetaan kullakin luokka-asteella kaksi monialaista oppimiskokonaisuutta lukuvuoden aikana. Monialaisella oppimiskokonaisuudella tarkoitetaan opetusta, jossa opetettavaa aihetta, ilmiötä tai teemaa käsitellään useissa eri oppiaineissa samanaikaisesti. Opetuksessa hyödynnetään myös sitä tietotaitoa, mitä oppilaat saavat koulun ulkopuolelta. Monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin on valittu vastuuhenkilöt, jotka ohjaavat monialaisten oppimiskokonaisuuksien valmistelua ja toteutusta.

Aihe sidotaan nuorten omaan kokemusmaailmaan, ja tavoitteena on vahvistaa oppilaiden osallisuutta ja tarjota mahdollisuuksia olla mukana opiskelun tavoitteiden, sisältöjen ja työskentelytapojen suunnittelussa. Teeman parissa työskentelyllä on tarkoitus tukea yhteisöllistä ja tutkivaa lähestymistapaa.

Se, että valittua aihetta käsitellään eri oppiaineessa kullekin aineelle ominaisin keinoin, eheyttää oppimista ja luo ilmiöstä monipuolisen ja parhaimmillaan antoisan oppimiskokonaisuuden. Kokonaisuuden arviointi tehdään suhteessa kussakin oppiaineissa asetettuihin sisältö- ja taitotavoitteisiin. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien lukuvuosiarviointia tehdään osana koulun kehittämistyötä.

Seitsemännen luokan teemana on Ystävyys. Teemalla on tarkoitus tukea uusien luokkien ryhmäytymistä ja ehkäistä kiusaamista. Ystävyys-aihetta käsitellään kotitalouden, kuvataiteen, terveystiedon ja musiikin tunneilla.

Kahdeksannella luokalla käsiteltävä ilmiö on Ympäristö. Kahdeksannen luokan monialainen oppimiskokonaisuus toteutetaan pääosin biologian, kemian ja fysiikan oppiaineiden yhteistyönä. Oppilaat tutkivat Huuhan metsän ekologiaa, virkistys- ja monikäyttöä sekä suojavaikutuksia.

Yhdeksännellä luokalla oppimiskokonaisuuden ilmiönä on Oma talous, työelämä ja yrittäjyys. Kokonaisuuteen osallistuu oppiaineista äidinkieli, yhteiskuntaoppi, oppilaanohjaus, ruotsi, englanti ja matematiikka. Tavoitteissa korostuu mahdollisuus lähialueyhteistyöhön eli yhdistetään koulun ulkopuolinen oppiminen koulutyöhön ja hahmotetaan koulussa opiskeltavien asioiden merkitystä oman elämän ja yhteisön sekä yhteiskunnan kannalta. Sisältönä on yrittäjyys- ja työelämätiedot ja -taidot sekä lisäksi oppilaat luovat yrittäjyys- ja työelämäportfolion, jonka sisällön suunnitteluun oppilaat osallistuvat. Oppilaat työstävät porfoliota koko lukuvuoden ajan.

Koko koulun monialainen oppimiskokonaisuus on Kestävä kehitys. Oppimiskokonaisuutta lähestytään tutustumalla YK:n Agenda 2030 tavoitteisiin: Millaisessa maailmassa vuonna 2030 elettäisiin? Oppilasryhmät muovaavat Agenda 2030 tavoitteesta haasteen, jota lähtevät tutkimaan ja keksimään ratkaisuehdotusta. Tärkeää tämän MOK:n toteuttamisessa on näkyvyys ja oppilaiden osallistaminen prosessin kaikissa vaiheissa. Opettajan roolina on avata käsitteitä ja huolehtia aiheen käsittelystä omassa oppiaineessa. Tähän käytetään aikaa koko lukuvuosi. Tunneilla aikaan saadut tuotokset laitetaan esille esim. ruokalaan (posterit, räpit, kirjoitelmat, videot jne.)ja ne huomioidaan ko. oppiaineen arvostelussa.
”Vaikka tietäisin maailmanlopun tulevan huomenna, istuttaisin silti tänään omenapuun"

Tarkemmat suunnitelmat monialaisista oppimiskokonaisuuksista on luettavissa PedaNeti:ssa.

Liikkuva koulu

Liikkuva koulu-hankkeen myötä luotuja liikuntaa lisääviä toimintoja kehitetään edelleen. Tänäkin vuonna välituntitoimintaa on mahdollista järjestää vain 7-luokkalaisille. Liikkuvan koulun välineiden huolenpidossa osallistetaan ja vastuutetaan oppilaita enemmän. Välkkäreinä toimivat urheiluluokat 7C ja 8C. Lähiyhteistyö Kuopio-hallin kanssa on suunniteltu alkavaksi keväällä 2019.