6 Kasvatus ja oppiminen
Koulun pedagogiikan kehittäminen
Kaikissa Kuopion peruskouluissa noudatetaan Kuopion perusopetuksen opetussuunnitelmaa.
Koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa ja lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan koulukohtainen toiminta ja mahdolliset erityispiirteet.
Kuopion kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman
pohjana on Valtioneuvoston asetus 28.6.2012 perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta sekä Opetushallituksen antamat opetussuunnitelman perusteet.
Vuosiluokilla 1 - 6 noudatetaan uutta opetussuunnitelmaa. Uusi opetussuunnitelma otetaan tuntijaon ja oppiainesisältöjen osalta käyttöön porrastetusti:
- 7. luokan osalta 1.8.2017
- 8. luokan osalta 1.8.2018
- 9. luokan osalta 1.8.2019
Opetussuunnitelman perusteiden lukujen 1 - 12 mukaiset opetussuunnitelmat on otettu käyttöön kaikilla luokka-asteilla 1.8.2016 alkaen lukuun ottamatta lukuun 6 sisältyviä päättöarviointia ja todistuksia koskevia määräyksiä.
Kuopion perusopetuksen tuntijako
Ennen uuden opsin mukaista tuntijakoa käytössä on valtioneuvoston asetukseen 20.12.2001 perustuva tuntijako.
Koulun toimintakulttuurin sekä oppimisympäristöjen ja työtapojen kehittämisen tavoitteet, yhteiset toimintaperiaatteet sekä yhteistyön ja muun käytännön toteutus kuvataan koulun lukuvuosisuunnitelmassa.
Vuosittain toteutetaan vähintään kaksi laajaa monialaista oppimiskokonaisuutta, joista toinen voi olla kuntakohtainen ja toinen koulukohtainen. Koulun lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan niiden laajuudet ja mukana olevat oppiaineet sekä oppilaiden osallisuus. Lisäksi kuvataan monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteet, sisällöt ja arviointikäytännöt, toteutumisen seuranta, toteutumisen arviointi sekä kehittäminen.
Opettaja aktivoi oppilaita ja vastaa, että he ovat ikätasonsa huomioiden suunnittelemassa, asettamassa tavoitteita ja arvioimassa oppimistaan. Oppilaat osallistetaan ryhmän, luokan ja koko koulun toimintaan. Oppilaita osallistava toiminta kuvataan koulun lukuvuosisuunnitelmassa.
Tieto- ja viestintäteknologian (tvt) osaaminen on keskeinen kansalaistaito. Kuopion peruskouluissa turvataan kaikille oppilaille tasapuoliset mahdollisuudet tvt-taitojen kehittämiseen. Näitä taitoja opitaan ja hyödynnetään suunnitelmallisesti ja monipuolisesti kaikilla vuosiluokilla. Tvt:n avulla kannustetaan oppilaita aktiivisuuteen, lisätään oppilaiden osallisuutta ja luodaan mahdollisuus luovuuteen sekä henkilökohtaisten työskentelytapojen ja oppimispolkujen löytämiseen. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään yhteisöllisenä työvälineenä, minkä kautta vahvistetaan vuorovaikutustaitojen ja ajattelun taitojen kehittymistä. Tvt:n taitoja opitaan hyödyntämään vastuullisesti ja tarkoituksenmukaisesti osana koulun arkea. Oppilaiden osaamisen tasoa seurataan säännöllisesti toteutettavilla kyselyillä.
Luokanopettajat ja -ohjaajat käyvät henkilökohtaiset oppimiskeskustelut oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa lukuvuoden aikana, ks. Perusopetuksen ohjeita ja lomakkeita.
Koulun tulee huolehtia oppilasarvioinnin yhdenmukaisuudesta. Rehtori vastaa, että opettajat suunnittelevat opetusta ja toteuttavat arvioinnin yhdessä. Koulu tiedottaa arvioinnista oppilaita ja huoltajia.
Lisätietoja:
perusopetuspäällikkö Sari Ihalainen 044 718 4018
Koulun toimenpiteet
Oppimiskeskustelut pidetään 9. luokilla marraskuussa, 8. luokilla joulu-tammikuussa ja 7. luokilla tammikuussa. Tarvittaessa 9. luokan oppimiskeskusteluihin osallistuu oppilaanohjaaja keskustelemaan jatko-opinnoista.
Henkilöstön ja oppilaiden tieto- ja viestintätekniikan taitoja on kehitettävä tvt-vastaavan, tutoropettajan ja ulkopuolisten kouluttajien avulla. Jokaisessa oppiaineessa käytetään hyväksi Peda.netiä ja O365-ympäristöä ja kokemuksia arvioidaan lukuvuoden lopussa. Opettajat ja ohjaajat kehittävät pedagogiikkansa uuden opsin mukaiseksi. Lukuvuoden aikana opettajat harjoittelevat yhteisopettajajuutta pienin kokeiluin.
Kunkin aineryhmän opettajat suunnittelevat yhteiset tavoitteet lukuvuoden alussa. Aineryhmä kokoontuu säännöllisesti keskustelemaan omien opetusryhmiensä tilanteesta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Oppiaineissa toteutetaan toiminnallista opetusta ja tukimateriaaleina käytetään mm. kirjoja, sähköistä materiaalia tai/ja konkretiavälineitä.
Arvioinnin yhdenmukaistamiseksi aineryhmissä sovitaan oppiaineessa yhteisistä tavoitteista ja arviointikriteereistä. Oppilaalle ja huoltajille kerrotaan mistä arviointi koostuu. Arviointi ei muodostu pelkästään kokeiden perusteella, vaan arvioinnissa otetaan huomioon työskentelytaidot, yhteistyötaidot, oppimisessa edistyminen ja vastuu omasta oppimisesta. Kokeiden määrän vähentäminen monipuolistaa arviointia. Arvioinnissa käytetään opettajan muodostaman arvioinnin lisäksi itsearviointia sekä vertaisarviointia. Oppilaat arvioivat myös opettajan työtä.
Oppiaineiden sivut päivitetään. Oppiaineiden sivuilla kerrotaan työskentelystä ja oppiaineen formatiivisen arvioinnin toteuttamisesta.
Monialaiset oppimiskokonaisuudet lukuvuonna 2017 - 2018
Hatsalassa toteutetaan kullakin luokka-asteella kaksi monialaista oppimiskokonaisuutta lukuvuoden aikana. Monialaisella oppimiskokonaisuudella tarkoitetaan opetusta, jossa opetettavaa aihetta, ilmiötä tai teemaa käsitellään useissa eri oppiaineissa samanaikaisesti. Opetuksessa hyödynnetään myös sitä tietotaitoa, mitä oppilaat saavat koulun ulkopuolelta. Monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin on valittu vastuuhenkilöt, jotka ohjaavat monialaisten oppimiskokonaisuuksien valmistelua ja toteutusta.
Aihe sidotaan nuorten omaan kokemusmaailmaan, ja tavoitteena on vahvistaa oppilaiden osallisuutta ja tarjota mahdollisuuksia olla mukana opiskelun tavoitteiden, sisältöjen ja työskentelytapojen suunnittelussa. Teeman parissa työskentelyllä on tarkoitus tukea yhteisöllistä ja tutkivaa lähestymistapaa.
Se, että valittua aihetta käsitellään eri oppiaineessa kullekin aineelle ominaisin keinoin, eheyttää oppimista ja luo ilmiöstä monipuolisen ja parhaimmillaan antoisan oppimiskokonaisuuden. Kokonaisuuden arviointi tehdään suhteessa kussakin oppiaineissa asetettuihin sisältö- ja taitotavoitteisiin. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien lukuvuosiarviointia tehdään osana koulun kehittämistyötä.
Seitsemännen luokan teemana on Ystävyys. Teemalla on tarkoitus tukea uusien luokkien ryhmäytymistä ja selvittää hyvän ystävyyden "salaisuutta". Ystävyys-aihetta käsitellään kotitalouden, käsityön, kuvataiteen ja musiikin tunneilla. Oppilaat osallistetaan teeman pariin alkuun kysymysten ja keskustelun avulla, josta saatava aineisto antaa aineenopettajille oppilaslähtöisen näkökulman tuntiensuunnitteluun.
Kahdeksannella luokalla käsiteltävä ilmiö on Ympäristö. Teemana on Puijo ja oma lähiympäristö. Kahdeksannen luokan monialainen oppimiskokonaisuus toteutetaan terveystiedon, vieraiden kielien, maantiedon ja biologian oppiaineiden yhteistyönä. Kokonaisuus toteutetaan syyslukukauden aikana aineiden oppituntien puitteissa sekä kulttuuripäivänä. Tavoitteena on valloittaa Puijo uudella tavalla, ja aktivoida oppilaat suunnittelemaan ja toteuttamaan uudenlainen luontopolku.
Yhdeksännellä luokalla oppimiskokonaisuuden ilmiönä on Yrittäjyys. Kokonaisuuteen osallistuu oppiaineista yhteiskuntaoppi, oppilaanohjaus, matematiikka, kemia ja fysiikka. Tavoitteissa korostuu mahdollisuus yhdistää koulun ulkopuolinen oppiminen koulutyöhön ja hahmottaa koulussa opiskeltavien asioiden merkitystä oman elämän ja yhteisön sekä yhteiskunnan kannalta. Sisältönä on yrittäjyys- ja työelämätiedot ja -taidot sekä lisäksi oppilaat luovat yrittäjyys- ja työelämäportfolion, jonka sisällön suunnitteluun oppilaat osallistuvat. Oppilaat työstävät porfoliota koko lukuvuoden ajan.
Koko koulun monialainen oppimiskokonaisuus on Suomi 100. Mukana olevat oppiaineet ovat liikunta, äidinkieli, uskonto, historia ja yhteiskuntaoppi. Seitsemäsluokkalaiset tutustuvat suomalaisiin perinneleikkeihin ja -peleihin. Kahdeksasluokkalaiset luovat katsauksen itsenäisen Suomen eri vuosikymmenten tapahtumista. Yhdeksäsluokkalaiset pohtivat suomalaisuuden myyttejä, ja osallistuvat kirjoituskilpailuun.
Kaikissa kokonaisuuksissa työskentelyä arvioidaan sekä työn aikana että lopputuotteen valmistuttua. Arviointitapoina käytetään opettajien antaman palautteen ohella myös vertaisarviointia. Valmis työ vaikuttaa oppilaan tai oppilasryhmän valitseman oppiaineen arvosanaan.