5 Asiakkuudet ja kumppanuudet
Osallisuuden ja yhteisöllisyyden toteuttaminen
Oppilaiden osallisuus ja vaikuttaminen
Koulun lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet, joilla edistetään oppilaiden osallisuutta ja vaikuttamista.
Oppilaiden osallisuudella tarkoitetaan oppilaiden mahdollisuutta vaikuttaa koulun kehittämiseen ja heitä itseään koskevaan päätöksentekoon ja keskusteluihin koulussa. Koulussa tulee tietoisesti luoda ja tarjota oppilaille osallisuuden kokemuksia ja osallistumismahdollisuuksia heitä koskevista asioista päätettäessä.
Kaupungissa on luotu ja vakiinnutettu asianmukaiset lasten ja nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen toimintatavat osaksi lapsia ja nuoria koskevaa päätöksentekoa.
Oppilaiden osallistumisessa yhtenä toimintamuotona on oppilaskuntatoiminta. Kaikki koulun oppilaat kuuluvat koulun oppilaskuntaan. Oppilaat valitsevat keskuudestaan oppilaskunnan hallituksen hoitamaan yhteisiä asioita. Oppilaskuntatyötä koordinoi vastuuopettaja. Oppilaiden osallistuminen ja oppilaskuntatoiminta koulussa nivotaan kuntakohtaiseen lasten ja nuorten toimintaan.
Koulun lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan koulun oppilaskunnan toimintaa.
Oppilaiden osallisuuden kokemisen kehittymistä arvioidaan joka toinen vuosi kouluterveystutkimuksella.
Linkit:
Perusopetuksen opetussuunnitelma: Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri
Kodin ja koulun yhteistyö
Vanhempien kuulemiseksi koulujen tulee kehittää kodin ja koulun yhteistyötä. Koulun tulee olla aloitteellinen ja aktiivinen yhteistyön kehittämisessä. Siihen kuuluvat yhteiset keskustelut lapsen ja nuoren kasvusta ja kehityksestä, oppimisen ohjaamisesta ja oppilaan arvioinnista. Yhteistyöhön kuuluvat myös koulun kehittämiseen ja toiminnan arviointiin osallistuminen.
Kodin ja koulun yhteistyötä arvioidaan säännöllisesti.
Vanhemmille tulee antaa tietoa ja välineitä, jotta he voivat osallistua opetussuunnitelman kehittämiseen. Kodin ja koulun yhteistyö auttaa molempia osapuolia vastaamaan oppilaan kasvua ja oppimista koskeviin haasteisiin. Kodin ja koulun yhteistyö edistää yhteisöllisyyden ja luottamuksen rakentumista.
Henkilöstöä tuetaan kodin ja koulun yhteistyössä. Kodin ja koulun yhteistyötä arvioidaan ja kehitetään yhdessä huoltajien kanssa.
Koulu kuvaa kodin ja koulun yhteistyön vuosittaiset toimenpiteet ja ohjeistaa Wilman käytön periaatteet.
Kodin ja koulun yhteistyön keskeisenä tavoitteena on oppilaan, opetuksen ja kasvatuksen tukeminen yhteistyössä huoltajien kanssa. Huoltajia tiedotetaan riittävästi koulun toiminnasta. Huoltajille luodaan yhteistyömahdollisuuksia osallistua luokan, luokkatasojen ja koko koulun toimintaan.
Esimerkkejä yhteistyön järjestämiskäytänteistä:- koulun tiedottamisen ja yhteistyökäytänteiden tulee olla suunniteltua ja laadukasta (viestintäsuunnitelma)
- yhteisölliset oppilashuoltoryhmät
- vanhempainyhdistys
- luokkatoimikunnat
- vanhempainillat ja muut yhteiset tapahtumat vanhempien kanssa
- oppimiskeskustelut
- koulun tapahtumiin osallistuminen
Koulun lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan kodin ja koulun yhteistyön muodot.
Muut kumppanuudet ja sidosryhmät
Lukuvuosisuunnitelmaan kirjataan koulun muut merkittävät yhteistyökumppanit ja sidosryhmät sekä kuvataan toimintaa.
Opettajia kannustetaan yhteistyöhön muiden opettajien kanssa alueellisesti ja eri kouluasteiden välillä. Muun sidosryhmäyhteistyön tulee olla pedagogisesti perusteltua, koulun opetus- ja kasvatustyötä yhteisöllisesti tukevaa.
Lisätietoja:
perusopetuspäällikkö Taina Vainio 044 718 4018
perusopetuspäällikkö Mika Kuitunen 044 718 5151
Koulun toimenpiteet
Oppilaiden osallisuus ja vaikuttaminen
Jokaista oppilasta kannustetaan ja opastetaan ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan. Koulun ulkopuolelle suuntautuvassa opiskelussa korostetaan tietojen lisäksi sosiaalisten taitojen harjoittelua sekä toimimista arjen haasteissa. Koulunkäynnin ohjaajat toteuttavat tarpeen mukaan iltapäivätoimintaa, jonka pääpaino on sosiaalisten ja arjentaitojen harjoittelussa. Oppilaat voivat osallistua myös teemapäivien ja retkien suunnitteluun.
Koulussa toimiin oppilaskunta Julkulan yksikössä, johon voi osallistua oppilaita myös muistakin yksiköistä.
Kodin ja koulun yhteistyö
Sairaalakoulujaksoilla pyritään huoltajien kanssa tekemään mahdollisimman tiivistä yhteistyötä. Kodin ja koulun yhteistyömuodot vaihtelevat koulun eri yksiköissä ja ovat myös oppilaskohtaisia. Oppilaiden huoltajia tavataan tai heihin ollaan yhteydessä heti jakson alkaessa tai jo ennen sitä. Jakson aikana huoltajiin ollaan yhteydessä säännöllisesti ja tavataan heitä yhteisissä palavereissa.
Alavan yksikkö järjestää mahdollisuuksien mukaan huoltajille perjantaisia kahvihetkiä, jolloin tutustuminen ja ajatusten vaihto mahdollistuu.
Niuvan yksikössä yhteydenpito vanhempiin on säännöllistä ja tapahtuu pääasiallisesti puhelimitse tai teams- yhteydellä.
Julkulan ja OTE/Vote oppilaiden huoltajiin ollaan säännöllisesti yhteydessä.
Huoltajat kutsutaan aina mukaan oppilasta koskeviin palavereihin. Huoltajia tavataan esim. verkostopalavereissa, hoitokokouksissa, HOJKS-palavereissa ja ohjauskäynneillä oppilaan omaan kouluun. Oppilaita tulee koko Suomen alueelta, joten huoltajat eivät pysty aina osallistumaan palavereihin. Siksi yhteyttä pidetään myös etäyhteyksin, puhelimitse ja sähköpostilla. Yhteydenpidossa noudatetaan hoidon linjauksia.
Somaattisilla osastoilla olevien oppilaiden huoltajat ovat mukana lastensa sairaalajaksoilla, joten heitä opettaja tapaa opetuksen yhteydessä päivittäin.
Koulussa painotetaan yksilöllisiä tapaamisia huoltajien kanssa oppilasta koskevissa asioissa, joten koko koulun yhteisiä vanhempainiltoja ei pidetä. Osastolla olevien oppilaiden huoltajien ja oppilaiden osallistumista koulun kehittämiseen ja yhteistyön suunnitteluun rajoittavat oppilaiden lyhyet hoitoajat.
Avo-oppilaiden ja huoltajien kanssa täytetään oppilasilmoitus ja koulusopimus, joissa sovitaan muun muassa toimintatavoista.
Lasten veri- ja syöpätautien osastolla opettaja osallistuu vähintään kerran lukukaudessa vanhempain keskusteluryhmään, jossa käsitellään kouluasioita.
Alavan koulun yhteistyötahot
- KYS: osastot ja poliklinikat, erityistyöntekijät, Kota-työryhmä
- NEVA-osasto, Niuvanniemen sairaala
-LANU ryhmä
Jokainen yksikkö määrittelee osastojen ja poliklinikan kanssa tehtävän yhteistyön. Yhteistyöhön voi kuulua päivittäisiä / viikottaisia / kuukausipalavereja. Lisäksi pyritään järjestämään yhteistyön suunnittelu- ja arviointipalavereja vähintään kerran lukuvuodessa.
- oppilaiden omat koulut
- muut sairaalakoulut
- Valteri-koulut
- Vaalijala
Ote- ja Vote -ryhmät sekä Julkulan yksikkö tekevät tiivistä yhteistyötä myös toisen asteen koulujen kanssa.
Yhteistyötä koulujen kanssa tehdään valtakunnallisessa Saireke- hankkeessa kehitetyn nivelvaihemallin mukaisesti.
- Ammatilliset perhekodit
- Sosiaalityö ja lastensuojelu
- Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö (Kuopion kaupunki, LNMY)
- perheneuvola
- Oppiva-työryhmä
- VIP -verkosto
Lasten ja nuorten vastaanottoyksikkö Kivelän kanssa toimii kiinteä oppilaskohtainen yhteistyö. Tällä haetaan toimintamallia myös uuteen psykiatriataloon siirtymistä silmällä pitäen. Rehtori osallistuu monitoimijaisen integroidun laitoshuoltoyksikön rukkasryhmään.
Mäntykankaan koulun kanssa kehitetään yhteisiä toimintalinjoja konsultoinnin kehittämisessä.
Yhteistyötä tehdään tarvittaessa, tapauskohtaisesti oppilaan kotikunnan työntekijöiden kanssa. Nivelvaiheyhteistyötä tehdään Savonia ammattiopiston kanssa. Yhteistyö aloitetetaan oppilaan yläkouluun siirtymävaiheessa.
Lisäksi yhteistyötä tehdään eri järjestöjen ja organisaatioiden kanssa:
- seurakunta
- poliisi ja pelastusviranomaiset
- kirjastot
- yritykset, seurat ja järjestöt ym. kolmannen sektorin toimijat, esim. SPR, Sylva ry. ADHD-liitto, Aivoliitto,
Ejsveikeet, Autismi- ja Aspergerliitto, Sairaalaklovnit ry.
- kaupungin tarjoamat kulttuuripalvelut (museot, kulttuuripolku ja tapahtumat yms.)
- Musapaja, Kuopion konservatorio
- etsivä nuorisotyö
Alavan yksikkö toimii yhdessä Alavan lasten psykiatristen osastojen ja Alavan muiden yksiköiden sekä poliklinikan ja Kota-ryhmän kanssa. Tiivistä yhteistyötä tehdään oppilaiden omien koulujen ja siellä olevien sidosryhmien kesken. Yhteistyökumppaneita ovat myös erityiskoulut, lastensuojeluyksiköt, sosiaalitoimi, poliisi ja sekä muut oppilaan koulunkäyntiä tukevat toimijat.
Niuvan yksikkö toimii tiiviissä yhteistyössä Neva-osaston kanssa. Tahdosta riippumattoman hoidon vuoksi osasto määrittelee yhteistyötahot. Jokaiselta oppilaalta löytyy kotikunnasta oma koulu, vaikka oppilas ei olisi siellä käynytkään. Tämä muodostaa omat haasteensa tiedonsiirtoon ja hallinnollisten päätösten ajantasalle saattamiseen.
Alavan koululle on myönnetty Erasmus-akkreditointi vuosille 2023-2027. Se mahdollistaa kansainvälisen toiminnan toteuttamisen pitkäjänteisesti sekä kehittää kieli-ja kulttuuritietoisuutta oppilailla ja henkilöstöllä. Tavoitteet akkreditoinnin aikaiseen toimintaan ovat:
1.Onnistunut inkluusio käytännössä.
2.Digitaalisuuden hyödyntäminen osallisuuden lisääjänä.
3. Kansainvälisen asiantuntijuuden kehittyminen.
4. Asiantuntijuutemme jakamisen muille.
Lukuvuodeksi 2023-2024 on suunnitteilla opettajien koulutusmatka Islantiin (aiheena Special education and inclusion, job shadowing matka Tsekkeihin (kouluun, jossa on kehitysvammaisia sekä autismikirjoa), oppilasmatka Keski-Eurooppan sekä muutama muu koulutus ja job shadowing, joiden sisällöt ja kohdemaat tarkentuvat syyslukauden 2023 aikana.
Puijo:
Suunnitelma toteutunut.
Puijolla aloitettu työskentely myös lasten moniammatillisen palliatiivisen työryhmän kanssa. Työskentely kipu-työryhmän kanssa suunnitteilla.
Kansainvälisessä toiminnassa tehty job shadowing Kreikaan, Thessalonikiin sairaalakouluun.