Temperamaalaus
Munatempera maalaus
Yleistä:
Tempera tekniikka on vanha. Se oli taulumaalauksessa suosituin tekniikka aina 1400 luvulle asti. Sitä löytyy käytetyn kalliomaalauksista https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalliomaalaus ja ikoneista https://fi.wikipedia.org/wiki/Ikoni.
Flaamilaisista taiteilijoista Van Eyckin veljesten maalauksissa on käytetty rasvaista emulsiotemperaa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Jan_van_Eyck Tästä alkoi öljyvärien maalaustekniikan kehittäminen.
Myös Rembrandt käytti tempera tekniikkaa öljyvärin rinnalla.
Sana tempera on latinaa ja tarkoittaa sekoittamista. Kyseessä on siis aineiden seos, ei liuos.
Temperaemulsio on öljyisten ja vesiliukoisten aineiden seos. Kanamuna toimii veden ja öljyn emulgaattorina.
Luonnollinen emulsio kuivuu veden haihduttua, lopullinen kuivuminen tapahtuu, kun öljyt ovat kuivuneet.
Väri tummenee kuivuessaan. Munatempera ei kuivuttuaan liukene ohennusaineeseen.
Puhdas tempera = pelkkä kanamuna (keltuainen) ja pigmentti 1:1-2 munaa ja vettä
Myös rasvattomalla maidolla ja piimällä voi maalata.
Temperaa voidaan käyttää alusmaalauksena ja imprimituurina. Jonka päälle jatketaan öljyvärillä maalausta. Myös piirustuksen voi kiinnittää ennen imprimituuria temperasideaineella.
Myös sekatekniikkaa on käytetty, jossa vuorotellaan tempera ja öljy/hartsi maalilla (Rembrandt). Tässä tulee olla huolellinen, että lopputulos on kestävä.
Rasvainen munatempera, munankeltuaistempera
Rasvaisen munatemperan sideaineena on joko pelkkä keltuainen tai koko kanamuna öljyihin sekoitettuna, emulsiota voidaan käyttää laihempana tai rasvaisempana. Värijauhe hierretään ensin veteen, annetaan jauheen hetken seistä vedessä ennen hiertämistä. Tätä tahnaa työskenneltäessä sekoitetaan munankeltuaiseen suhteessa 1:1. Ohut maalaus. Lisänä mahdollista käyttää öljyjä ja hartsiöljyjä. Keltuaisen sitovuus on suurempi kuin valkuaisen.
(ikonimaalauksesta: osa kanamunaa osa vettä tai muuta nestettä, kuten kuivaa valkoviiniä)
Laiha munatempera, munan valkuaistempera
Laihan munatemperan sideaineena on joko kananmunan valkuainen tai keltuainen. Valkuainen hajoitetaan sekoittamalla, minkä jälkeen se siivilöidään. Käytössä voi ohentää vesitilkalla. Ei kestä, kuin hyvin ohuelti maalattaessa. Ikonimaalauksessa suositellaan tiettyjen pigmenttien uhteydessä käyttämään valkuaista ennemmin, kuin keltuaista, esim värimuunnosten takia.
Rasvainen munatempera, munaemulsiotempera
Eniten käytetty tekniikka nykyisin. Kanamunasta käytetään joko pelkkä keltuainen tai keltuainen ja valkuainen yhdessä. Sekoita. Lisää öljyyn suhteessa 1:1. kun ovat hajaantuneet sekoita veteen suhteessa 1:1 (=1 osa kanamunaa+1osa öljyä sekoitetaan 2 osaan vettä) Öljynä käytetään keitettyä pellavaöljyvernissaa, paksunnetua pellavaöljyä, standöljyä tai venetsiantärpättiä. Öljyjen kanssa tai sijasta voidaan käyttää esim. dammarlakkaa tärpättiliuoksena 1:2, samoin mehiläisvahan liuosta. Esim puolet öljyä ja puolet dammaria. Vähentämällä öljyä ja lisäämällä hartseja tulee emulsiosta vähemmän rasvainen.
Pohja-aineet ja pohjusteet
Maalausalustoiksi soveltuvat parhaiten jäykät pohja-aineet, kuten pahvit ja kovalevyt. Myös kankaita voidaan käyttää. Jos maalataan useita kerroksia kankaan on hyvä olla karkea kudoksinen. Hyvä ppohja on levy, jolle on liimattu kangas.
Pohjusteissa soveltuu täysin rasvattomat sekä puolirasvaiset pohjusteet. Jälkimmäinen on yleisemmin käytetty. Rasvaton ehkä paras (liitu/kipsi)
Väriaineet, pigmentit
ovat orgaanisia ja epäorgaanisia. Luonnossa tuotettuja ja keinotekoisesti valmistettuja
hyvän värin ominaisuudet:
-puhdas, tasajakoinen
-kestävää soveltuu tekniikkaan ja side- ja ohennusaineisiin.
-soveltuu toisiin väreihin
-vähän tai ei lainkaan lisäaineita
Kun väri ei hierry, veden pintajännitystä poistaa pirtu, sinoli tai etikka. Tätä lisätään tilkka veden sekaan väriä hierrettäessä. (jotkut keinotekoiset pigmentit hiertyvät työläästi) Myös pigmentin seisottaminen vedessä ennen hiertämistä auttaa.
Muuta
- Kuivuttuaan temperamaalaus on kauniin himmeä. Tällainen voidaan kiinnittää likaantumisen estämiseksi lasin alle kuten vesivärimaalaukset.
- Jos teos lakataan suojaavalla hartsilakkakerroksella värivaikutelma muuttuu kirkkaammaksi. Harmaa pintavalo muuttuu lakan johdosta kuultavaksi lasimaiseksi syvyysvaloksi.
- Välivernissat auttaa kun kuva kiiltelee epätasisesti. Sitä käytetään myös, jos pinta on kuivunut. Tällöin dammarhartsivernissa rikkoo pinnan ja siihen on jälleen hyvä maalata.
Lähdekirjallisuutta:
Veikko Kiljunen; Taidemaalarin materiaalioppi, taide, 1992
Pappismunkki Arseni; Ikonikirja, Historiaa, teologiaa ja tekniikkaa, otava, 1995
Linkki:
http://www.minoa.fi/blog/?page_id=672
Tempera tekniikka on vanha. Se oli taulumaalauksessa suosituin tekniikka aina 1400 luvulle asti. Sitä löytyy käytetyn kalliomaalauksista https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalliomaalaus ja ikoneista https://fi.wikipedia.org/wiki/Ikoni.
Flaamilaisista taiteilijoista Van Eyckin veljesten maalauksissa on käytetty rasvaista emulsiotemperaa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Jan_van_Eyck Tästä alkoi öljyvärien maalaustekniikan kehittäminen.
Myös Rembrandt käytti tempera tekniikkaa öljyvärin rinnalla.
Sana tempera on latinaa ja tarkoittaa sekoittamista. Kyseessä on siis aineiden seos, ei liuos.
Temperaemulsio on öljyisten ja vesiliukoisten aineiden seos. Kanamuna toimii veden ja öljyn emulgaattorina.
Luonnollinen emulsio kuivuu veden haihduttua, lopullinen kuivuminen tapahtuu, kun öljyt ovat kuivuneet.
Väri tummenee kuivuessaan. Munatempera ei kuivuttuaan liukene ohennusaineeseen.
Puhdas tempera = pelkkä kanamuna (keltuainen) ja pigmentti 1:1-2 munaa ja vettä
Myös rasvattomalla maidolla ja piimällä voi maalata.
Temperaa voidaan käyttää alusmaalauksena ja imprimituurina. Jonka päälle jatketaan öljyvärillä maalausta. Myös piirustuksen voi kiinnittää ennen imprimituuria temperasideaineella.
Myös sekatekniikkaa on käytetty, jossa vuorotellaan tempera ja öljy/hartsi maalilla (Rembrandt). Tässä tulee olla huolellinen, että lopputulos on kestävä.
Rasvainen munatempera, munankeltuaistempera
Rasvaisen munatemperan sideaineena on joko pelkkä keltuainen tai koko kanamuna öljyihin sekoitettuna, emulsiota voidaan käyttää laihempana tai rasvaisempana. Värijauhe hierretään ensin veteen, annetaan jauheen hetken seistä vedessä ennen hiertämistä. Tätä tahnaa työskenneltäessä sekoitetaan munankeltuaiseen suhteessa 1:1. Ohut maalaus. Lisänä mahdollista käyttää öljyjä ja hartsiöljyjä. Keltuaisen sitovuus on suurempi kuin valkuaisen.
(ikonimaalauksesta: osa kanamunaa osa vettä tai muuta nestettä, kuten kuivaa valkoviiniä)
Laiha munatempera, munan valkuaistempera
Laihan munatemperan sideaineena on joko kananmunan valkuainen tai keltuainen. Valkuainen hajoitetaan sekoittamalla, minkä jälkeen se siivilöidään. Käytössä voi ohentää vesitilkalla. Ei kestä, kuin hyvin ohuelti maalattaessa. Ikonimaalauksessa suositellaan tiettyjen pigmenttien uhteydessä käyttämään valkuaista ennemmin, kuin keltuaista, esim värimuunnosten takia.
Rasvainen munatempera, munaemulsiotempera
Eniten käytetty tekniikka nykyisin. Kanamunasta käytetään joko pelkkä keltuainen tai keltuainen ja valkuainen yhdessä. Sekoita. Lisää öljyyn suhteessa 1:1. kun ovat hajaantuneet sekoita veteen suhteessa 1:1 (=1 osa kanamunaa+1osa öljyä sekoitetaan 2 osaan vettä) Öljynä käytetään keitettyä pellavaöljyvernissaa, paksunnetua pellavaöljyä, standöljyä tai venetsiantärpättiä. Öljyjen kanssa tai sijasta voidaan käyttää esim. dammarlakkaa tärpättiliuoksena 1:2, samoin mehiläisvahan liuosta. Esim puolet öljyä ja puolet dammaria. Vähentämällä öljyä ja lisäämällä hartseja tulee emulsiosta vähemmän rasvainen.
Pohja-aineet ja pohjusteet
Maalausalustoiksi soveltuvat parhaiten jäykät pohja-aineet, kuten pahvit ja kovalevyt. Myös kankaita voidaan käyttää. Jos maalataan useita kerroksia kankaan on hyvä olla karkea kudoksinen. Hyvä ppohja on levy, jolle on liimattu kangas.
Pohjusteissa soveltuu täysin rasvattomat sekä puolirasvaiset pohjusteet. Jälkimmäinen on yleisemmin käytetty. Rasvaton ehkä paras (liitu/kipsi)
Väriaineet, pigmentit
ovat orgaanisia ja epäorgaanisia. Luonnossa tuotettuja ja keinotekoisesti valmistettuja
hyvän värin ominaisuudet:
-puhdas, tasajakoinen
-kestävää soveltuu tekniikkaan ja side- ja ohennusaineisiin.
-soveltuu toisiin väreihin
-vähän tai ei lainkaan lisäaineita
Kun väri ei hierry, veden pintajännitystä poistaa pirtu, sinoli tai etikka. Tätä lisätään tilkka veden sekaan väriä hierrettäessä. (jotkut keinotekoiset pigmentit hiertyvät työläästi) Myös pigmentin seisottaminen vedessä ennen hiertämistä auttaa.
Muuta
- Kuivuttuaan temperamaalaus on kauniin himmeä. Tällainen voidaan kiinnittää likaantumisen estämiseksi lasin alle kuten vesivärimaalaukset.
- Jos teos lakataan suojaavalla hartsilakkakerroksella värivaikutelma muuttuu kirkkaammaksi. Harmaa pintavalo muuttuu lakan johdosta kuultavaksi lasimaiseksi syvyysvaloksi.
- Välivernissat auttaa kun kuva kiiltelee epätasisesti. Sitä käytetään myös, jos pinta on kuivunut. Tällöin dammarhartsivernissa rikkoo pinnan ja siihen on jälleen hyvä maalata.
Lähdekirjallisuutta:
Veikko Kiljunen; Taidemaalarin materiaalioppi, taide, 1992
Pappismunkki Arseni; Ikonikirja, Historiaa, teologiaa ja tekniikkaa, otava, 1995
Linkki:
http://www.minoa.fi/blog/?page_id=672