Suomen oppijoiden erityinen haaste eri oppiaineissa on se, että he opiskelevat samanaikaisesti suomen kieltä ja oppiaineen sisältöjä. Opettajalta tämä vaatii asian huomioon ottamista opetuksessa ja käytettävissä materiaaleissa.

Esimerkiksi A-tasolla oleville oppilaille oppikirjatekstit ovat liian vaikeita. Kertaaminen tai asian omaksuminen niiden avulla ei onnistu. Yleensä tarvitaan lyhyitä muistiinpanoja. Sisältöjen opettamisen lisäksi opettajan tehtävänä on opettaa oppiaineensa kieltä ja sanastoa. Uudet keskeiset sanat on hyvä nostaa esille niin, että oppilaan on helppo havaita, mitä hänen oletetaan oppivan. 

Oppilaan kielitaidon lisäksi oppilaan etenemiseen vaikuttavat mm. oppilaan koulunkäyntitausta, omaan luokkaan ryhmäytyminen, mahdolliset oppimisen pulmat. Valittavat menetelmät riippuvat oppilaan kokonaistilanteesta. Nopeasti etenevä oppilas voi kehittyä yllättävän pienellä tuella, toinen voi tarvita vahvaa ydinsisällöillä etenemistä.

Karkeasti kielitaidon tason perusteella voi ajatella, että 
- A-tason oppilaat tarvitsevat omaa materiaalia, opeteltavien sisältöjen karsimista, olennaisen vahvaa korostamista, lyhyitä muistiinpanoja kertaamisen tueksi, olennaisen sanaston korostamista ja selittämistä, paljon kertaamista ja toistoa, tehtävien eriyttämistä ja usein ydinsisällöillä etenemistä.
- B-tason oppilaat kykenevät kielitaidon puolesta oppimaan jo laajempia kokonaisuuksia. Usein he pärjäävät luokan yhteisellä materiaalilla, jos heitä tuetaan lisäksi sopivasti, esim. antamalla kertaamisen tueksi keskeiset asiat kokoavia muistiinpanoja, korostamalla olennaisia sisältöjä, korostamalla ja selittämällä uutta oppiaineen sanastoa ja tiedonalalle ominaista kieltä, kertaamalla ja ohjaamalla oppimisstrategioiden käyttöön. Kieli tuo kuitenkin yhä oman haasteensa oppimiselle. 


Opettajan on hyvä pohtia esim. alle listattuja asioita aina uutta jaksoa aloitettaessa ja säännöllisesti sen kuluessa.

• Mitkä ovat jakson keskeisimmät sisällöt?
• Miten painotan niitä S2-oppilaan opetuksessa?
• Miten S2-oppilas voi itsenäisesti kerrata ja opetella keskeisiä asioita, jos oppikirjatekstit ovat liian vaikeita? Mitä materiaalia tarjoan opiskeluun ja kertaamiseen?
• Miten konkretisoin ja visualisoin opeteltavaa sisältöä?
• Miten liitän opeteltavaa tuttuun ja arkiseen?
• Miten opetuksessa korostan ja tuon esille arviointitilanteissakin tarvittavaa oppiaineen opeteltavaa sanastoa? Miten seuraan sen omaksumista?
• Millaisia tehtävätyyppejä käytän, ovatko ne oppilaalle tuttuja?
• Pitääkö jotain karsia? Hyvin usein pitää!
• Tietääkö S2-oppilas, mitä hänen oletetaan oppivan?

Yleensä myös opettajan tekemä arviointi ja S2-oppilaan osallistuminen arviointitilanteisiin helpottuu tällaisella etukäteissuunnittelulla.