Bakteerit ovat pieniä eliöitä, joilla on solurakenne. Solurakenne on kuitenkin erilainen (kromosomi on ilman ympäröivää kalvoa) kuin eläinsolulla tai kasvisolulla. Hyödyllisiä bakteereja on valtavat määrät, mutta osa aiheuttaa tauteja ja tulehduksia. Näitä tauteja voidaan osaa ennaltaehkäistä rokotuksilla ja niitä voidaan hoitaa antibiooteilla (keksitty sattumalta s.112!). Antibiootit tappavat bakteereja tai haittaavat niiden lisääntymistä. Teho perustuu ihmisen solun ja bakteerin erilaiseen solurakenteeseen eli antibiootti ei tuhoa potilaan soluja, mutta suolistobakteereja tappaa (antibioottiripuli). Ongelmaksi on muodostunut bakteerien kyky kehittää itselleen antibioottiresistenssi eli kuolemattomuus antibiootteja vastaan. Resistenssiä edesauttaa liiallinen antibioottien käyttö sekä antibioottien joutuminen ympäristöön vaikkapa jätevesien mukana. Ihmisten siis pitää välttää turhia kuureja, syödä määrätty kuuri loppuun ja jos ylimääräistä jää kotiin, ne pitää viedä apteekkiin eikä laittaa roskiin tai viemäriin.

Virukset ovat rakenteeltaan toisenlaisia kuin bakteerit. Niillä ei ole solurakennetta, vaan proteiinikuori ja sen sisällä perintöaines (DNA tai RNA). Koronavirus on RNA-virus. Virus toimii menemällä esim. ihmisen solujen sisälle ja solun sisällä se alkaa tehdä kopioita itsestään. Kun ihmisen solussa on paljon kopioituneita viruksia, ne alkaa tihkua yksitellen solusta ulos tai ne voivat räjäyttää koko solun hajalle. Virustaudin oireet johtuvat siitä, että virukset häiritsevät toimintaa = aiheuttavat tulehdusreaktion niissä soluissa, jotka ne ovat ottaneet haltuunsa. Virustauteihin on bakteeritauteja vaikeampi kehitellä lääkkeitä juuri sen takia, että virukset menevät "piiloon" ihmisen soluihin ja niillä ei ole sellaisia elintoimintoja, joihin voisi lääkkeellä vaikuttaa.

Ekstratekstissä s.115 kerrotaan allergioista. Allergiassa on yksinkertaisessa esimerkissä kyse siitä, että vieras valkuaisaine (siitepölyssä, eläinten hilseessä tai ruoka-aineessa) saa immuunijärjestelmän heräämään ja tuottamaan vasta-ainetta. Tämä syntynyt vasta-aine saa elimistön soluja vapauttamaan kudoksissa histamiinia, joka aiheuttaa allergiaoireet (nuha, silmien kutina, iho-oireet, hengitystieoireet). Allergiassa tavallaan elimistö (immuunijärjestelmä) ylireagoi.