Se, että ihminen muistuttaa ulkonäöltään vanhempiaan, johtuu vanhemmilta perityistä geeneistä. Ulkonäön lisäksi periytyy persoonallisuutta, luonteenpiirteitä, lahjakkuuksia (liikunnallisuus, musikaalisuus jne.) ja joskus myös sairauksia tai alttiutta niihin.
Geenien siirtymistä sukusolujen välityksellä sukupolvesta seuraavaan nimitetään perinnöllisyydeksi.

Geenit löytyvät solujen tumissa olevista kromosomeista. Materiaalina geenit ovat DNA-rihmaa, joka on kietoutunut pallomaisten proteiinien ympärille (kuva s.137). "Pakkaustavan" takia kromosomit ovat tiiviitä paketteja ja niitä on helppo liikutella solujen jakautumisissa. Kromosomien määrä on lajille tyypillinen (ihmisen kromosomiluku on 46 kappaletta).

Ihminen perii kummaltakin vanhemmalta 23 kromosomia. Tästä johtuu, että meillä on aina 2 keskenään samankokoista ja samanmuotoista kromosomia (vastinkromosomiparit) ja ne voidaan järjestää kromosomikartaksi (s.137 oikea alakulma). Ja esim. kromosomeista numero 1 löytyy samoihin ominaisuuksiin vaikuttavat geenit eli toisin sanottuna jokaisen ominaisuuden geenillä on aivan oma paikka krosomistossa!

Perityistä geeneistä syntyy ihmisen perimä.

Perimän lisäksi joihinkin ominaisuuksiin vaikuttavat myös ympäristötekijät. Ne eivät vaikuta veriryhmään, nenän muotoon tai jalkaterän muotoon. Ravinnon määrä ja laatu kuitenkin vaikuttavat painoon, opiskelu älykkyyden kehittymiseen ja vaikkapa harjoittelu liikunnallisen tai kuvataiteellisen lahjakkuuden jalostamiseen. Ilmiasu ("millaisena ihminen ilmenee") on siis perimän ja ympäristötekijöiden summa.