Suvullisella lisääntymisellä on tärkeä rooli eliöiden sopeutumisessa ympäristöön, jossa ne elävät. Suvullinen lisääntyminen tuottaa perinnöllisesti erilaisia yksilöitä = muuntelu. Erilaisuus syntyy kahta kautta: 1) Geenejä on niin paljon, että ne voivat yhdistyä hyvin monella tavalla yhteen sukusoluun ja 2) kun sukusoluja on paljon erilaisia, niiden sattumanvarainen yhdistyminen tuottaa aivan ennennäkemättömän jälkeläisen.

Joskus eliöissä tapahtuu mutaatioita. Geenissä tapahtuva mutaatio eli pysyvä perimän muutos voi synnyttää täysin uuden ominaisuuden, joka sitten ollessaan hyvä voi yleistyä yksilöissä. Mutaatioista suurin osa on haitallisia, mutta hyödyllisiäkin silloin tällöin tapahtuu. Mutaatio voi tapahtua myös siten, että kromosomin rakenne tai kromosomien määrä muuttuu. Nämä ovat ihmisellä haitallisia ja aiheuttavat kehitysvammaisuutta.

Kirjassa kerrotaan luonnonvalinnasta, joka on tärkeä juuri siinä ympäristöön sopeutumisessa ja evoluutiossa. Luonnonvalinnassa on ajatuksena, että parhaiten ympäristöönsä sopeutuneet yksilöt saavat paljon jälkeläisiä ja näin laji voi pikkuhiljaa muuttua ympäristön määräämään suuntaan. Evoluutiohan tarkoittaa lajien ominaisuuksien vähittäistä muuttumista ja lajin muutoksen taustalla on aina ympäristön muutos.

LAJIUTUMINEN

Jos alkuaan saman lajin yksilöitä elää vaikkapa rikkonaisessa saaristossa (esim. s.155 darwininsirkut Galapagossaarilla). Eri saarilla elävät alunperin samanlajiset linnut eivät lisäänny toistensa kanssa, vaan saarelaiset jäävät eristyksiin omalle saarelleen. Pitkän ajan kuluessa luonnonvalinta "suosii" erilaisia yksilöitä eri saarilla ja yksilöiden ulkonäkö (nokan muoto, väri, raajojen pituus) muuttuu. Kun aikaa kuluu tarpeeksi kauan voi syntyä uusia lajeja. Tämän eristyneisyyden takia esim. Madagaskarilla ja Galapagossaarilla on niin ihmeellisiä eläimiä ja kasveja verrattuna Afrikkaan tai Etelä-Amerikkaan.

JALOSTUS

Kasvien ja eläinten jalostus on tavallaan ihmisen aiheuttamaa keinotekoista ja nopeutettua evoluutiota (ja samalla myös todiste, että yksilöiden ulkonäkö voi muuttua). Jalostuksessa on käytetty perinteisesti valintaa, jossa lisääntymään valitaan halutunlaiset yksilöt. Risteytysjalostuksessa risteytetään keskenään rotuja, kasveilla lajikkeita tai esim. viljoilla lajeja (ruisvehnä). Risteymä haittaa usein lisääntymistä, mutta kasveilla uusia yksilöitä voidaan tuottaa kloonaamalla. Jalostuksen takia kaupasta voi ostaa erilaisiin käyttötarkoituksiin jalostettuja perunoita, monennäköisiä tomaatteja, vähärasvaista sianlihaa, muhkeita broilerinfileitä jne. Tai toisaalta koirarotuja löytyy maailmasta vaikka minkänäköisiä ja "erilaisiin käyttötarkoituksiin".