Jokainen on joskus selannut lehtien nettisivuja ja klikannut auki jonkin kiinnostavan otsikon. Jutun luettuasi huomaat artikkelin olevan jostain aivan muusta aiheesta kuin otsikko. Olet joutunut klikkiotsikon uhriksi. Klikkiotsikoiden tarkoituksena on herättää lukijan kiinnostus aiheeseen ja saada lukija lukemaan uutinen, joka vaikuttaa kiinnostavammalta kuin oikeasti on.

Klikkiotsikko tarkoittaa verkkosivupalveluissa olevia houkuttelevia tai harhaanjohtavia otsikoita. Klikkiotsikon tarkoitus on saada lukija avaamaan artikkeli. Yleensä klikkiotsikoita käytetään sellaisilla sivuilla, jotka rahoitetaan mainostuloilla. Mitä useampi lukija avaa artikkelin, ja näkee sen sisältämät mainokset, sitä suurempi tuotto. Näin tämän kaltaiset lehdet pysyvät toiminnassa ja pystyvät tuottamaan lisää artikkeleita.

”Tänään tv:ssä: Tamperelainen Isa, 27, myy työkseen seksipalveluja - tällaista seksi asiakkaiden kanssa on”, kirjoittaa Erika Åkman (Ilta-Sanomat, 14,9,2021). Artikkeli kertoo 27-vuotiaasta Isasta, joka myy työkseen seksipalveluja. Otsikossa nousee vahvasti esiin Isan ja asiakkaiden välinen seksi, kuitenkaan itse artikkelissa seksistä puhutaan todella vähän. Artikkelissa kerrotaan monipuolisesti seksityön hyödyistä ja eduista, itse seksistä on vain pieni kappale artikkelin lopussa. Isa kertoo seksityöhön liittyvän myös juttelua, läheisyyttä ja tunteita. Åkman on otsikkoa kirjoittaessaan käyttänyt perinteistä seksi myy -taktiikkaa ja on siinä onnistunut melko hyvin. Seksityö maalataan otsikoissa usein likaiseksi ja epätoivoiseksi toiminnaksi. Otsikot antavat kuitenkin aivan väärän kuvan seksityöstä, jos tätä artikkelia on uskominen.

Vuonna 2015 perustettu suomalaisen Lauri Skön kehittelemä verkkosivusto Klikinsäästäjä toimii eräänlaisena vastalauseena erilaisille klikkiotsikoille. Klikinsäästäjän ideana on julkaista erilaisia klikkiotsikoita ja selittää niiden sisältö ja kertoa,kuinka niiden otsikot olisi voinut muotoilla paremmin. Kuka tahansa voi ilmiantaa otsikon tai sivuston Klikinsäästäjään. 

”Julkkislääkäri Sandra ”tohtori Paise” Lee suunnittelee matkaa Suomeen: EI ainuttakaan suomalaista potilasta”, Julia Aalto-Setälä kirjoittaa (Seiska 14.9.2021). Kuten edelliselläkin kerralla, otsikko antaa täysin väärän kuvan artikkelista. Ainoa artikkelin kohta, jossa suomalaisuus mainitaan, on artikkelin viimeinen virke.  Artikkelissa puhutaan enemmän ihonhoitovinkeistä, Leen perhesuhteista sekä hänen ohjelmansa ja klinikkansa tuotannosta ja toiminnasta kuin suomalaisuudesta. Todennäköisesti haastateltavaa johdateltiin vastaamaan kysymykseen suomalaisista mielenkiintoisesti, jotta suomalaiset klikkaisivat artikkelin auki, ja näin lehti saa lisää mainostuloja. Artikkelin nimeksi olisi sopinut vaikkapa ”Julkkislääkäri Sandra ”tohtori Paise” Lee kertoo ihonhoidon salat”. Vaikka sekin vaikuttaa klikkiotsikolta, kertoo se enemmän artikkelin sisällöstä.

Klikkiotsikoinnilla juorulehdet saavat runsaasti klikkauksia lukijoilta, ja näin ollen mainostuloja. Klikkiotsikoiden tarkoitus on olla mielipiteitä jakavia, ja näin ne herättävät ihmisissä erilaisia tunteita: iloa, rakkautta, vihaa ja surua. Vaikka moni ihminen tunnistaa klikkiotsikon, tunteiden ottaessa vallan on vaikea olla klikkaamatta artikkelia auki. Klikkiotsikot tuovat lehdille paljon tuloja, ja näin ollen lehdet pystyvät jatkamaan toimintaansa. Klikkiotsikot tuovat myös mielenkiintoa elämään, vaikka ovatkin harhaanjohtavia. Loppujen lopuksi klikkiotsikot ovat nykypäivänä pieni harmi, monesti klikkiotsikko unohtuu jo artikkelia lukiessa.