Toukokuu

Viikko 19


Toukokuu lähti käyntiin perinteisellä etananmetsästyksellä, lapset huomaavat tosi hyvin kotiloetanat ja hoitaja noukkii ne purkkiin. Tätä hommaa tehdään aamupäivisin lasten mielenkiinnon mukaisesti.


Jalkapalloharkat menossa, ison pallon potkaiseminen on pienille jaloille aika moista jalkatreeniä ja hauskaa on.

Viikko 19


Iltapäivällä oli niin lämmintä, että sormikkaat kassiin ja lippikset päähän. Sählypelissä tuli ihan hiki.


Ihmeteltiin ja vähän pelättiinkiin maassa surisevaa pörriäistä, nimi oli lapsista vaikea sanoa, joten sovittiin sen nimeksi pöö.



Hyvää äitienpäivää

Viikko 20

Itse otettu vauhti kiikussa on hieno suoritus.

Viikko 20

Metsässä lapset tekivät kuvia irtokepeillä. Niistä tuli mato, sydän, dinosaurus ja kukka. Taivaalla lensi valtava hanhiparvi ja kohta ylitse lensi lentsikka ja helikopterikin. Kysyin, että mikähän näistä lentää nopeimmin ja yksi lapsista sanoi, että linnut. Aikamoinen kiire niillä linnuilla tuntuikin olevan.


Tällä viikolla ollaan puuhailtu leppäkerttujen parissa. Kylmästä ilmasta johtuen näimme ulkona vain yhden leppäkertun, mutta sisällä niitä on askarreltu useampi.


Viikko 21


Kävelyretkellä kuului kummallinen ääni, kukkuu kukkuu, käkihän se siellä lauleli kohta kesän alkavan.
Ja pitkästä aikaa näimme tutut puput häärivän omassa aitauksessaan, nekin olivat päässeet ulos talvimökistään, voi kun ne olivat suloisia

Ulkona ei ole näkynyt pitkään aikaan perhosia, on ollut niin kylmää. Niinpä tehtiin omat värikkäät perhoset: ensin taitettiin paperi ja toiselle sivulle sormivärejä sikin sokin, sitten suljettiin taitos ja silitettiin paperia kämmenellä, lopuksi avattiin paperi ja voi ihmettä miten upeita perhosia niistä tuli.


Pihalta löytyi pieni munanpuolikas. Netistä löytyi tieto, että se on sinitiaisen muna. Ja läheisessä linnunpöntössä onkin niiden pesä, annetaan niiden olla ihan rauhassa, seurataan kauempaa niiden touhuja.

Viikko 22

Retki paikalliseen kukkamyymälään. Ihastelimme erilaisia värejä ja kukkia oli varmasti " miljoona". Oli myös erilaisia työkoneita, hoitaja ei osannut sanoa erään koneen nimeä, mutta 2-vuotias sanoi sen olevan kukka-auto. Ostimme mansikka-amppelin, toivottavasti siitä saadaan maistiaisia ennen kesälomia.

Ihmettelimme tälläistä ötökkää, näytti vähän leppäkertulta, mutta oli isompi ja vähän erivärinen.

Piirtelimme ja liimailimme kortteihin värikkäitä kukkia.


Sämpylöiden leivonta on aina mukavaa puuhaa. Vaikka sen taputtelisi lättänäksi, niin kyllä se siitä kohoaa ja makuhan se paras asia on.

Vauva-hauva Koistinen naapurista tuli tutustumaan hoitolapsiin. Voi sitä naurunkikatusta, kun hauva vähän nuolaisi kättä.