Kolme ensimmäistä tavoitetta

Tekijä: Pia Eskola
(Muokattu: )

Kolmen ensimmäisen tavoitteen tarkastelukulmaksi otetaan se

a) Mitä meillä on jo nyt varhaiskasvatuksen arjessa sellaista, jotka tukevat tavoitteiden toteutumista? (enintään 5 tärkeintä)

b) Onko Kotkan varhaiskasvatuksen arkeen tuotava jotakin uutta (ilmapiiriasia, toimintatapa, oppimisympäristönäkökulma, pedagoginen ratkaisu), jota ilman tavoite jäisi toteuttamatta?
(Enintään 5 tärkeintä; laittakaa huomiot tärkeysjärjestykseen)

c) Millaista lapsen kohtaamista tavoitteiden saavuttaminen vaatii?
- lastenhoitajalta, lastentarhanopettajalta, päiväkodinjohtajalta, perhepäivähoitajalta ja varhaiskasvatuksen erityisopettajailta

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.

Pia Eskola

Kolme ensimmäistä tavoitetta
Vasu-kommentointia Palotornista:
a) Olemassa olevat tavoitteiden toteutumista tukevat asiat:
1. Lapsen Vasu & Vasukeskustelut, mahdolliset tuetut Vasut
2. Pienryhmätoiminta osana arkea - mahdollistaa lapsen havainnoinnin ja yksilön tukemisen esim. oppimisedellytysten osalta.
3. Lapsen kohtaaminen - läsnäoleva vuorovaikutus
4. Hyvät mahdollisuudet leikkiin ja liikuntaan
5. Henkilökunnan ammatillisuus - koulutus&kokemus
b) Uutta arkeen:
1. Pienryhmätoiminnan jatkaminen ja kehittäminen
2. Tiimin yhteistyön ja tiimien välisen yhteistyön tehostaminen (tiimipalaverit, LTO ja LH palaverit)
3. Asiakkaiden avoin, sensitiivinen kohtaaminen. Perheen erityispiirteiden huomioiminen
4. Lisää tietoa maahanmuuttajien taustoista/kokemuksista/tarpeista
c) Kohtaaminen, että tavoitteet toteutuvat:
Kaikilta henkilöstöryhmiltä yhtenäistä perheiden kohtaamista ; aitoa, läsnäolevaa, sensitiivistä, yksilöllistä, lapsen/perheen erityistarpeet huomioivaa, lasta ja lapsuutta arvostavaa kohtaamista ja vuorovaikutusta.

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.

Pia Eskola

Kolme ensimmäistä tavoitetta
Vasu-kommentointia Päivärinteestä:
a) Olemassa olevat tavoitteiden toteutumista tukevat asiat:
1. Pienryhmätoiminta, mahdollisuus yksilölliseen havinnointiin
2. Subjektiivinen päivähoito-oikeus
3. Kasvattajien ammattitaito
4. Mahdollisuus lasten erityistarpeiden tukemiseen
5. Lapsen Vasu - kasvatuskumppanuus
b) Uutta arkeen:
1. Lisää lapsen osallisuuden tukemista
2. Lasten osallistuminen toiminnan suunnitteluun
3. Tiimissä yhtenäiset ammatilliset kasvatusnäkemykset - yhdessä sovitut toimintatavat, joita kaikki ovat velvollisia noudattamaan
4. Pienryhmätoiminnan jatkaminen/kehittäminen
c) Kohtaaminen, että tavoitteet toteutuvat
Eri ammattiryhmien lapsen kohtaamisella ei tulisi olla eroja. Kohtaaminen tulee olla hyväksyvää, lasta arvostavaa. Lapsen täytyy tuntea, että hän on tervetullut päiväkotiin. Perheiden erilaiset tarpeet tulee huomioida kohtaamisessa. Kohtaamisen tulee olla välittävää, kuuntelevaa, osallistavaa/kyselevää ja erityisesti ammatillista.

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.

Pia Eskola

veojen kootut näkemykset
  1. Meillä on koulutettu varhaiskasvatuksen henkilökunta, joka tietää, millaisia taitoja lapsen on mahdollista osata missäkin iässä. Henkilöstö tukee iänmukaisten taitojen harjoittelua ja huomaa, jos joku lapsista on selvästi taidoissaan jäljessä. Myös taito huomata normaalin kehityksen vaihteluväli on tärkeää. Veot ovat vahvistamassa havaintoja ja tarvittaessa pohtivat pedagogisia keinoja lapsen kehityksen tukemiseksi yhdessä lastentarhanopettajan kanssa. Ltot keskustelevat perheiden kanssa lapsen kehityksestä ja pohtivat yhdessä keinoja tukea lasta. Veo mukana yhtenä kasvatuskumppanina.

Jos lapsi luiskahtanut vuorovaikutuksen kehästä sekä vertaisten että aikuisten, kuinka saadaan takaisin?

Lapsen näkökulmasta:

  • kaikki lapset odottavat, että päiväkodissa joku kaveri odottaa häntä

Tulee tarkkaan aina arvioida voiko aikuisen toiminta ruokkia epätoivottavaa käytöstä.

Missä kohdin ja mitä kautta aikuinen määrittää lapsen, uskalletaanko aikuisena peruuttaa käsitystään.

Lapset joilla vuorovaikutuksessa tai sosiaalisessa toiminnassa heikonlaisia taitoja tarvitsevat opetustilanteita, joissa opetusta voi muuntaa tarpeiden mukaan. Opetuksessa tulee hyödyntää välineitä esim. vuorovaikutusta ohjaavia kuvia, kuvin tuettua leikki -materiaaleja jne.

2. Pienryhmätoiminnan tärkeyden ymmärtäminen. Yhteisen ymmärryksen vahvistamista siihen suuntaan, että päiväkodin kaikki lapset ovat kaikkien yhteisiä. Toteuttaa oikeasti käytännössä ajatusta, että päiväkodissa olevat toimintamateriaalit lelut, pelit ym. ovat koko talon yhteisiä. Pedagogista johtamisen vahvistamisen keinojen tarkastelu on paikallaan.

Henkilökunnan motivaatio ja tahto tukea kaikkia lapsia on vahva. Toimeliaat ja aikuista tarvitsevat lapset tuovat arjen järjestämiseen pulmallisia tilanteita ja tuki ei jatkuvasti niin vahvaa. Velvoittaa henkilökuntaa jatkuvasti miettimään arjen toimintaratkaisuja ja niiden muokkaamista.

Koulutuksellinen tasa-arvo, suomenkielen oppiminen tarvitsee myös huomiota, Tähän kuuluu myös ne lapset, jotka jo pitkällä kielenkehityksessään ja tarvitsevat soveliasta toimintaa omalla taitotasollaan.

Lapsia kohtaavia aikuisia ja empaattista ammattilaista on paljon

Entä motorisesti toimivat lapset --> uskalletaanko heittäytyä rohkeasti liikunnan keinoin oppimaan ja annetaanko samalla tavalla tilaa peuhuleikeille kuin vaikka esim. kädentöille?

3. Kaikilta vaaditaan lapsen kasvun ja kehityksen hyvää tuntemusta, sensitiivisyyttä, läsnäoloa ja kasvatuskumppanuuden rakentamista perheiden kanssa sekä tiimityötaitoja.

Tukea henkilökuntaa alle kolmevuotiaiden kasvatuksen merkityksen ymmärtämisessä.

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä