Kasvatuskeskustelu on ensisijainen keino puuttua oppilaan häiritsevään ja epäasiallisen käyttäytymiseen.

Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muutoin rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita oppilaita tai koulun henkilökuntaa epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti, voidaan ensisijaisena toimenpiteenä määrätä osallistumaan yhteensä enintään kaksi tuntia kestävään kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskustelu voidaan järjestää kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella. Kasvatuskeskusteluun määrää koulun opettaja tai rehtori. (Perusopetuslaki § 35)

Kasvatuskeskustelun tarkoituksena on oppilaiden vuorovaikutustaitoja edistämällä vähentää häiriökäyttäytymistä kouluissa. Kasvatuskeskustelussa oppilaan käyttäytymistä tai tapaa toimia pyritään ohjaamaan ja hänen on itse mietittävä käyttäytymisensä seuraukset. Käyttäytymisestä keskustellaan yhdessä oppilaan kanssa, jotta oppilaalle tulisi tunne, että hänestä huolehditaan, häntä kuunnellaan ja asiat otetaan vakavasti. Oppilas joutuu myös välittömästi pohtimaan  käyttäytymistään ja ottamaan vastuuta omista teoistaan.

Tyypillisiä kasvatuskeskusteluaiheita ovat mm:

• toistuvat rikemerkinnät Wilmassa
• epäasiallinen kielenkäyttö / -käytös
• häiriökäyttäytyminen välitunneilla
• toistuva oppituntien häirintä
• tottelemattomuus henkilökuntaa kohtaan
• myöhästely / luvaton poissaolo oppitunneilta
• koulun alueelta poistuminen
• koevilppi ja väärentäminen
• ilkivalta
• muu sääntöjen rikkominen

Toimintatapa kasvatuskeskustelussa:

1.  Koulun henkilökuntaan kuuluva aikuinen tekee lähetteen KAKE -opettajalle
   •  KAKE opettaja hakee oppilaan oppitunnilta
   • Oppilas kertoo omin sanoin mitä tapahtui ja mikä meni väärin
   • KAKE -opettaja kirjaa tapahtumat
   • Oppilas soittaa huoltajalle keskustelutilanteessa

2. Jos rikkomus uusiutuu, niin seuraavassa KAKEssa ovat mukana myös rehtori ja huoltaja. Tarvittaessa asia ohjautuu koulun oppilashuoltoryhmälle käsiteltäväksi.