Otsolan koulussa noudatetaan kiusaamistapauksissa aina Kotkan kaupungin toimintamallia. Koulun henkilökunnasta valitaan vuosittain Stop-tiimi, johon kuuluu kolme aikuista. He käsittelevät esiin tulleet kiusaamistapaukset Kotkan kaupungin toimintamallin mukaan.

Koulukiusaamisella tarkoitetaan sitä, kun yksi ja sama oppilas joutuu toistuvasti muitten negatiivisen toiminnan kohteeksi. Lisäksi kiusaamiseen liittyy yleensä epätasaväkisyys: se, jota kiusataan on yleensä heikompi ja jollain lailla puolustuskyvytön kiusaajiin nähden. Esimerkiksi satunnainen, milloin keneenkin kohdistuva kiusoittelu tai haitanteko ei ole kiusaamista, ei myöskään kahden tasaväkisen oppilaan välienselvittely tai jatkuva naljailu. (Salmivalli, 1998.)

Kiusaaminen voi olla fyysistä, psyykkistä verbaalista tai sosiaalista. Muotoja voivat olla toistuva ja jatkuva hakkaaminen, töniminen, tyrkkiminen, potkiminen, nipistely, kaataminen, kamppaaminen, puskeminen, hiuksista vetäminen, kuristaminen tai muu käsiksi käyminen, pilkkaaminen, lällätys, syrjiminen, eristäminen, pakottaminen, perättömien juorujen keksiminen, toisten yllyttäminen yhtä vastaan, toisen puolustamisen estäminen, yksin jättäminen, toiminnasta poisjättäminen, kiristäminen, tavaroiden piilottelu, tavaroiden luvaton ottaminen tai särkeminen sekä muu haitanteko.

Kiusaajan / kiusaajien lisäksi kiusaamiseen saattavat liittyä myös joukko mukanaolijoita. Ryhmässä voi olla mukana apureita, kannustajia, hiljaisia hyväksyjiä ja kiusatun puolustajia. Suuressa joukossa tulee usein toimittua niin, että kiusaamista kannustetaan, vaikka muuten oltaisiinkin kiusaamista vastaan. (Salmivalli, 1998.)

Kiusaamistilanteessa esiintyviä rooleja

Kiusaaja

• kokee itsensä dominoivaksi ja uskoo, että häneltä odotetaan tiettyä käytöstä
• ärsyyntyy helposti
• myönteinen suhtautuminen väkivaltaan
• valitsee usein seurakseen itseään nuorempia lapsia usein vanhempiin etäinen suhde

Kiusattu

• on yleensä herkkä, vetäytyvä, pelokas ja hiljainen
• ärsyyntyy helposti ja saattaa vastata kiusaukseen hyökkäyksellä
• vähemmän ystäviä kuin muilla
• kiusatuksi joutumiseen ei tarvita mitään erillistä syytä

Apuri

• ei aloita kiusaamista
• pelkää joutuvansa itse kiusatuksi
• ahdistuu, koska toimii omaa arvomaailmaansa vastaan

Vahvistaja

• on läsnä, vaikka ei itse kiusaisi
• palkitsee kiusaajaa esimerkiksi naurulla
• levittää huhuja kiusatun edustamasta uhkasta

Puolustaja

• asettuu kiusatun rinnalle
• kertoo kiusaamisesta aikuiselle
• yleensä kiusatun ystävä ja lohduttaja

Ulkopuolinen

• hakeutuu pois kiusaamistilanteesta
• ei asetu kenenkään puolelle

 

Ennaltaehkäiseviä toimia

Tavoitteena on luoda turvallinen oppimisympäristö kaikille oppilaille. Oppilaille tehdään selväksi lukuvuoden alussa koulukiusaamisesta aiheutuvat toimenpiteet. Koulukiusaamiseen puuttumisessa on tärkeintä ennaltaehkäisevä toiminta.

 

Toiminta kiusaamistilanteissa

Oppilas

• Kerro aina kiusaamisesta jollekin aikuiselle joko kotona tai koulussa.
• Sano päättäväisesti kiusaajalle ”lopeta tai jätä minut rauhaan” ja lähde pois.
• Kun kiusaamista aletaan selvitellä, niin kerro kiusaamiseen liittyvistä asioista avoimesti koulun aikuisille.

Huoltaja

• Ole aidosti kiinnostunut lapsestasi.
• Luo kotiin turvallinen ilmapiiri, jotta lapsesi voi avoimesti keskustella kiusaamiseen liittyvistä asioista kotona.
• Rohkaise lastasi sanomaan kiusaajalle, ettei hyväksy sellaista käytöstä.
• Rajoita väkivaltaisten ohjelmien katsomista / tietokonepelien pelaamista.
• Ota kiusaamistapauksissa välittömästi yhteyttä kouluun.
• Rohkaise lastasi löytämään ystäviä.

Opettaja

• Seuraa oppilaita ja ole kiinnostunut heidän asioistaan.
• Integroi opetukseen kiusaamista käsittelevää aineistoa.
• Luo oppilaille kiusaamista vastustava asenne.
• Muuta negatiivinen käyttäytyminen tuottavaksi käytökseksi.
• Tarkista, että valvonta toimii sovitulla tavalla.

Kiusaamistapaukset kirjataan aina. Kiusaamistapauksista ilmoitetaan sekä kiusatun että kiusaajan kotiin.

Rehtori

• Huolehdi, että kiusaamisen vastainen toimintamalli on osa koulun toimintaa.
• Varmista, että toimintamallista on ilmoitettu koulun henkilökunnalle, oppilaille ja heidän vanhemmilleen.
• Varmista, että kaikki koulussa työskentelevät ovat tietoisia siitä, että kiusaamista ei hyväksytä ja että siihen on aina puututtava.

 

Koulun tasolla

• asiasta puhuminen, vanhempainillat, itsearviointi
• kummiluokkatoiminta
• välituntivalvonta
• arvokeskustelut
• Stop-toimintamalli
• selkeä tiedottaminen
• kiusaamiskartoitus

Kaikki kouluyhteisön aikuiset ovat velvoitettuja puuttumaan havaitsemiinsa kiusaamistilanteisiin alla olevan ohjeen mukaan. Myös vanhempia rohkaistaan ottamaan yhteyttä kouluun iusaamistapauksissa.

Luokkatasolla

• yhdessä sovitut luokkasäännöt
• ryhmäyttäminen
• itsearviointi
• yhteistoiminnallinen oppiminen
• erilaiset kasvatusohjelmat 
• käsittely vanhempainkeskusteluissa