Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Canth on vaikuttanut suuresti Suomen kehittymiseen tasa-arvon ja koulutuksen edelläkävijämaaksi.

Minna Canthin kuuluisimpia näytelmiä ovat Työmiehen vaimo ja Anna Liisa. Minna Canthin päivä on myös tasa-arvon päivä ja virallinen liputuspäivä.

Lehtinainen, kirjailija, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja

Minna Canth, alkujaan Ulrika Wilhelmina Johnsson, syntyi Tampereella 1844 vaatimattomiin oloihin. Vuonna 1853 perhe muutti Kuopioon hoitamaan Finlaysonin lankakauppaa. Canth ei viihtynyt tyttökoulussa ja hän väitti myöhemmin, että tyttökouluissa syntyy käsityötaitoisia naisraukkoja, jotka kulkevat tietämättömyyden kahleissa.

Murrosikäisenä Canth haaveilivitsenäisen naisen urasta. Jyväskylässä käynnistyi vuonna 1863 kansakoulunopettajaseminaari, joka oli tie vapauteen: opettajattarena nainen saattoi elättää itsensä menemättä naimisiin. Sitä ennen naiset olivat voineet kouluttautua Suomessa vain kätilöiksi. Ajatltiin, etä naisen tehtävä oli hoitaa kotia ja lapsia.

Canthin opinnot Jyväskylässä keskeytyivät, kun hän vastasi myöntävästi luonnontiedonopettajansa Johan Ferdinand Canthin kosintaan. Naimisissa olevan naisen ei ollut tuohon aikaan soveliasta opiskella. Miehensä toimittamien sanomalehtien myötä hän pääsi kuitenkin lehtityöhön ja ryhtyi julkaisemaan novelleja, uutisia ja yhteiskunnallisia kannanottoja.

Minna Canth odotti seitsemättä lastaan, kun hänen miehensä kuoli 1879. Hieman sen jälkeen Canth sai valmiiksi ensimmäisen näytelmänsä Murtovarkaus, ja palasi perheineen lapsuudenkotiinsa Kuopioon. Canth otti hoitaakseen lankakaupan ja avasi sen menestyksen myötä myös sekatavarakaupan. Liiketoiminta toi taloudellista turvaa, joka mahdollisti Canthin työn kirjailijana.

Kuopiossa Canthin kotitaloon Kanttilaan muodostui Minnan salonki, kirjallinen ja aatteellinen kohtauspaikka. Siellä nähtiin mm. Juhani Aho, Akseli Gallen-Kallela ja Järnefeltit sekä Sibeliukset.

Canth toimi liikenaisena, kirjoittajana ja salongin emäntänä kuolemaansa saakka. Hän menehtyi vain 53-vuotiaana sydänkohtaukseen vuonna 1897.

Naisten ja vähäosaisten asialla

Minna Canth oli ensimmäinen suomenkielinen lehtinainen, joka toi mielipiteitään julki. Hänen ensimmäisen lehtikirjoituksensa otsikko oli "Tyttäriemme kasvatus".

Canth julkaisi kymmenen näytelmää, kahdeksan laajaa novellia tai kertomusta, kaksosaisen novellikokoelman sekä pamfletin. Hän on Aleksis Kiven ohella toinen merkittävä näytelmäkirjailija ja prosaisti.

Keskeisiä teoksia

• Työmiehen vaimo, näytelmä (1885)
• Köyhää kansaa, näytelmä (1886)
• Kovan onnen lapsia, näytelmä (1888)
• Kauppa-Lopo, novelli (1889)
• Sylvi (1893)
• Papin perhe, näytelmä (1891)
• Anna Liisa, näytelmä (1895)

Ensimmäinen liputuspäivän saanut nainen

Vuonna 2003 sisäasiainministeriö antoi määräyksen, että valtion virastojen ja laitosten tulee liputtaa Minna Canthin syntymäpäivän ja tasa-arvon johdosta 19.3. 

Minna Canth ja tasa-arvo saivat vakiintuneen liputuspäivänsä vuonna 2007, ja Minna Canthista tuli kahdeksas suomalainen merkkihenkilö, joka on saanut oman liputuspäivänsä. Häntä edelsi seitsemän miestä.