3. Palaminen ja paloturvallisuus
3. Palaminen ja paloturvallisuus
Sanasta palaminen tulee ensimmäisenä mieleen tuli. Kun raapaiset tulitikkua, niin se syttyy tuleen. Kun viet palavan tulitikun paperin lähelle, niin paperi syttyy tuleen. Kun paperi on palanut loppuun, niin tuli katoaa ja paperi muuttuu tuhkaksi.
Puut palavat nuotiossa. Kun puu on palanut, niin se muuttuu tuhkaksi.
Palaminen on kemiallinen reaktio, jossa vapautuu lämpöä. Sen takia palava liekki on aina kuuma. Liekillisessä palamisessa syntyy myös valoa. Kaikki palaminen ei kuitenkaan synnytä liekkiä, vaan aineen palaminen voi olla myös varsin huomaamaton ilmiö.
Palamisreaktio
Jos laitat palavan kynttilän päälle vesilasin väärinpäin, niin kynttilä sammuu hetken kuluttua. Tämä johtuu siitä, että lasin sisältä loppuu happi.
Palaminen on kemiallinen reaktio, jossa palava aine reagoi hapen [[$O_2$]] kanssa. Happi saadaan useimmiten palavaa ainetta ympäröivästä ilmasta.
Palamisreaktion reaktiotuotteena on palavan aineen oksidi. Esimerkiksi hiilen palaessa syntyy hiilidioksidia.
Hiilen palamista esittävä reaktioyhtälö. Hiili [[$C$]] reagoi hapen [[$O_2$]] kanssa ja syntyy hiilidioksidia [[$CO_2$]].
Myös esimerkiksi vesi (divetyoksidi) on oksidi eli palamistuote. Se on syntynyt vedyn palaessa, minkä takia vesi ei pala.
Palamisreaktio voi olla nopea tai hidas. Nopea palaminen on reaktio, jossa energiaa vapautuu nin nopeasti, että syntyy liekki. Liekki, eli tuli, ei ole ainetta, vaan lämpöä ja valoa.
Nopea palaminen vaatii palavan aineen ja hapen lisäksi riittävän korkean lämpötilan. Eri aineilla on eri syttymispiste, joka on alin lämpötila, jossa aine syttyy palamaan.
Monet nesteet saattavat haihtuessaan syttyä hyvin alhaisessakin lämpötilassa. Tätä lämpötilaa kutsutaan leimahduspisteeksi.
Nopea palaminen vaatii happea, palavan aineen sekä riittävän lämpötilan.
Hidas palaminen on palamista, jossa lämpöä vapautuu niin hitaasti, että liekkiä ei synny. Esimerkkejä hitaasta palamisesta ovat raudan ruostuminen, lahoaminen ja ruoansulatus.
Ruostuminen on hidasta palamista. Ruoste syntyy, kun rauta reagoi ilman hapen kanssa ja syntyy rautaoksidia.
Palaminen on ollut jo tuhansia vuosia erittäin tärkeä ilmiö ihmiskunnalle. Toisinaan palaminen riistäytyy hallinnasta. Tätä kutsutaan tulipaloksi. Tulipalot ovat aina vaarallisia, sillä ne aiheuttavat todella korkean lämpötilan, leviävät nopeasti ja synnyttävät myrkyllisiä kaasuja. Tulipalon uhrit menehtyvät useimmiten tulipalossa syntyvien kaasujen takia.
Pienen tulipalon tai tulipalon alun voi sammuttaa itse. Tulipalon voi sammuttaa kolmella tavalla: jäähdyttämällä (esimerkiksi vedellä), tukahduttamalla (esimerkiksi sammutuspeitteellä) tai raivaamalla palavan aineen pois.
Sähkö- ja rasvapalojen sammuttamiseen ei saa käyttää vettä, vaan ne pitää sammuttaa jauhesammuttimella tai sammutuspeitteellä.
Tulipalon sattuessa toimitaan seuraavasti:
Puut palavat nuotiossa. Kun puu on palanut, niin se muuttuu tuhkaksi.Palaminen on kemiallinen reaktio, jossa vapautuu lämpöä. Sen takia palava liekki on aina kuuma. Liekillisessä palamisessa syntyy myös valoa. Kaikki palaminen ei kuitenkaan synnytä liekkiä, vaan aineen palaminen voi olla myös varsin huomaamaton ilmiö.
Palamisreaktio
Jos laitat palavan kynttilän päälle vesilasin väärinpäin, niin kynttilä sammuu hetken kuluttua. Tämä johtuu siitä, että lasin sisältä loppuu happi.Palaminen on kemiallinen reaktio, jossa palava aine reagoi hapen [[$O_2$]] kanssa. Happi saadaan useimmiten palavaa ainetta ympäröivästä ilmasta.
Palamisreaktion reaktiotuotteena on palavan aineen oksidi. Esimerkiksi hiilen palaessa syntyy hiilidioksidia.
Hiilen palamista esittävä reaktioyhtälö. Hiili [[$C$]] reagoi hapen [[$O_2$]] kanssa ja syntyy hiilidioksidia [[$CO_2$]].Myös esimerkiksi vesi (divetyoksidi) on oksidi eli palamistuote. Se on syntynyt vedyn palaessa, minkä takia vesi ei pala.
Nopea palaminen
Palamisreaktio voi olla nopea tai hidas. Nopea palaminen on reaktio, jossa energiaa vapautuu nin nopeasti, että syntyy liekki. Liekki, eli tuli, ei ole ainetta, vaan lämpöä ja valoa.
Nopea palaminen vaatii palavan aineen ja hapen lisäksi riittävän korkean lämpötilan. Eri aineilla on eri syttymispiste, joka on alin lämpötila, jossa aine syttyy palamaan.
Monet nesteet saattavat haihtuessaan syttyä hyvin alhaisessakin lämpötilassa. Tätä lämpötilaa kutsutaan leimahduspisteeksi.
Nopea palaminen vaatii happea, palavan aineen sekä riittävän lämpötilan.Hidas palaminen
Hidas palaminen on palamista, jossa lämpöä vapautuu niin hitaasti, että liekkiä ei synny. Esimerkkejä hitaasta palamisesta ovat raudan ruostuminen, lahoaminen ja ruoansulatus.
Ruostuminen on hidasta palamista. Ruoste syntyy, kun rauta reagoi ilman hapen kanssa ja syntyy rautaoksidia.
Paloturvallisuus
Palaminen on ollut jo tuhansia vuosia erittäin tärkeä ilmiö ihmiskunnalle. Toisinaan palaminen riistäytyy hallinnasta. Tätä kutsutaan tulipaloksi. Tulipalot ovat aina vaarallisia, sillä ne aiheuttavat todella korkean lämpötilan, leviävät nopeasti ja synnyttävät myrkyllisiä kaasuja. Tulipalon uhrit menehtyvät useimmiten tulipalossa syntyvien kaasujen takia.
Pienen tulipalon tai tulipalon alun voi sammuttaa itse. Tulipalon voi sammuttaa kolmella tavalla: jäähdyttämällä (esimerkiksi vedellä), tukahduttamalla (esimerkiksi sammutuspeitteellä) tai raivaamalla palavan aineen pois.
Sähkö- ja rasvapalojen sammuttamiseen ei saa käyttää vettä, vaan ne pitää sammuttaa jauhesammuttimella tai sammutuspeitteellä.
Tulipalon sattuessa toimitaan seuraavasti:
- pienen tulipalon voi yrittää sammuttaa itse, kuitenkin itseään vaarantamatta
- poistu palavasta tilasta
- sulje ovet perässäsi
- huolehdi myös muiden turvallisuudesta
- soita hätänumeroon 112
- kodissa on oltava vähintään yksi palovaroitin asunnon koosta riippuen
- kodissa on hyvä olla myös alkusammutusvälineet (jauhesammutin ja/tai sammutuspeite)
- ole varovainen avotulen kanssa (nuotio, takka, kynttilät yms.)
- vältä helposti syttyviä sisustusmateriaaleja
- huolehdi sähkölaitteiden turvallisuudesta