Metallit ovat ominaisuuksiltaan sitkeitä, kovia ja kestäviä. Mutta, jos esimerkiksi vanha autonromu on alttiina luonnon epäpuhtauksille ja kosteudelle, niin se ruostuu käyttökelvottomaksi. Ihmiskunnan käyttämä metalli on rikastettu eri yhdisteistä maaperästä ja useimmat metallit myös pyrkivät palaamaan alkuperäiseen tilaansa.

Korroosio tarkoittaa metallien hapettumista ympäristön vaikutuksesta. Raudan ruostuminen on esimerkki korroosiosta.

Vanhan auton maalipinta on rikkoutunut, jolloin rauta hapettuu ilman sisältämän hapen ja kosteuden vaikutuksesta.

Korroosio voidaan jakaa kahteen tyyppiin: kemialliseen korroosioon ja sähkökemialliseen korroosioon.

Kemiallisessa korroosiossa metalli hapettuu ilman sisältämän hapen ja epäpuhtauksien vaikutuksesta.

Sähkökemiallisessa korroosiossa hapettumis-pelkistymis -reaktio tapahtuu kahden eri metallin välillä kosteissa olosuhteissa, jolloin epäjalompi metalli syöpyy.

Kupariputken vahvikkeet on kiinnitetty kuparipulteilla. Jos käytettäisiin rautapultteja, niin raudan ja kuparin välille syntyisi sähköpari, joka aiheuttaisi syöpymistä kosteissa olosuhteissa.

Metalli voidaan suojata korroosiolta monella tavalla.

• Metalli voidaan pinnoittaa esimerkiksi maalilla tai öljyllä, jolloin pinnoitteen alla oleva metalli ei pääse hapettumaan.

• Alumiinisen limsatölkin päällä on suojaava oksidikerros, joka on muodostunut korroosiossa. Oksidikerroksen syntymisen jälkeen korroosio ei pääse etenemään syvemmälle metalliin.

• Metalliseoksilla voi olla korroosiolta suojaava vaikutus. Esimerkiksi ruostumatan teräs on raudan ja kromin seos.

• Metalli voidaan myös suojata korroosiolta uhrimetallilla, jolloin epäjalompi metalli syöpyy jalomman metallin puolesta.