Mistä salamat tai sähköiskut johtuvat?

Viime kappaleessa opimme, että kappaleella voi olla sähkövaraus. Jos kahdella kappaleella on erilaiset sähkövaraukset, niin niiden välillä sanotaan olevan jännite. 

Esimerkiksi ukonilmalla pilviin syntyy varauksia lumen ja rakeiden hangatessa toisiaan. Kun pilven eri osien välillä tai pilven ja maan välillä on riittävän suuri varausero, eli jännite, niin varausero purkautuu salamana.
Pilvien ja maan välillä on jännite, mikä synnyttää salaman. Salamoita syntyy myös pilvien sisällä, kun pilven eri osissa on erisuuruiset sähkövaraukset.

Mitä suurempi varausero kappaleiden välillä on, niin sitä suurempi on kappaleiden välinen jännite. 

Jännitteen tunnus on [[$U$]] ja jännitteen yksikkö on voltti ([[$V$]]). Esimerkiksi pariston napojen välinen jännite voi sormiparistossa olla [[$1,5 \ V$]].

Paristojen kytkennät

Miten saat [[$4,5 \ V$]] lampun palamaan [[$1,5 \ V$]] paristoilla?

Oppilastyössä huomasit kuinka paristojen luoma jännite kasvaa, kun paristot yhdistetään toisiinsa peräkkäin. Tätä kutsutaan sarjakytkennäksi. Paristojen sarjakytkennässä yhden pariston plusnapa kytketään toisen pariston miinusnapaan.

Kahden sarjaankytketyn [[$4,5 \ V$]] pariston kokonaisjännite on [[$9 \ V$]].

Sarjaankytkettyjen paristojen luoma kokonaisjännite on yksittäisten paristojen jännitteiden summa. Esimerkiksi kolmen [[$1,5 \ V$]] pariston kokonaisjännite sarjakytkennässä on [[$1,5 \ V \ + \ 1,5 \ V \ + \ 1,5 \ V \ = \ 4,5 \ V$]].

Paristot voidaan kytkeä toisiinsa myös siten, että paristojen plusnavat on kytketty toisiinsa ja miinusnavat toisiinsa. Tätä kutsutaan rinnankytkennäksi.

Kaksi [[$4,5 \ V$]] paristoa rinnankytkettynä.

Rinnankytkettyjen paristojen kokonaisjännite on sama kuin yksittäisen pariston. Rinnankytketyt paristot sen sijaan luovuttavat energiaa pidemmän aikaa.