Tehtävät:

Perustehtävät: aikajana, haastattelu

Syventävä tehtävä: Laadi tarina, jossa kuljetat kuvitteellista suomalaista ihmistä tai sukua läpi vuosikymmenten jatkosodan lopusta vuoteen 2000.

Tarina voi olla esimerkiksi teksti, sarjakuva, diaesitys, seinäjuliste, näytelmä...

Arviointiasteikko: hyväksytty, kohtalainen, tyydyttävä, hyvä, kiitettävä. Perustehtävät tekemällä arvosanaksi tulee hyväksytty tai kohtalainen.

Työn tavoitteena on harjoitella ja osoittaa seuraavia historian taitoja: tiedon hankkiminen, lähteiden käyttö ja niiden arviointi, aikajärjestyksen hahmottaminen, ihmisen tarkoitusperien selittäminen, muutoksen ja jatkuvuuden ymmärtäminen sekä historiatiedon tuottaminen.

Arviointiperusteet: tiedon monipuolisuus, aikajärjestyksessä pysyminen, eri aikakausien vertailu, ihmisen toiminnan selittäminen ja lähteiden monipuolisuus sekä luotettavuuden arviointi.

OHJEET:

Perustehtävät:

1.) Laadi projektivihkoon aikajana, johon keräät keskeisiä maailman ja Suomen tapahtumia ja ilmiöitä vuosilta 1944-2000 (esim. oppikirjan kappaleet 12-18). Merkitse käyttämäsi lähteet vihkoon.

2.) Keksi projektivihkoon kysymyksiä haastattelua varten. Haastattele esimerkiksi sukulaistasi. Kirjoita haastattelun tiedot projektivihkoon. Aikajanan ja haastattelun tarkoituksena on kerätä tietoa tarinan laatimista varten.

Syventävät tehtävät:

3.) Suunnittele tarina keräämiesi tietojen pohjalta. Eli luonnostele tarinan päävaiheet projektivihkoon.


4.) Laadi tarina tietojesi ja suunnitelmasi pohjalta. Tarina voi olla teksti, sarjakuva, näytelmä... Muista aikajärjestys ja lähdeluettelo!


5.) Laadi tarinan loppuun pohdintaosio, jossa:
 
a.) esittelet tärkeimpiä samankaltaisuuksia ja eroja eri vuosikymmenten välillä, esimerkiksi 1940- ja 50-luku verrattuna nykyaikaan. (muutos ja jatkuvuus). 

b.) esittelet tarinasi henkilöiden valintoihin liittyviä syitä, esimerkiksi miksi tarinasi henkilö muuttaa maalta kaupunkiin tai Ruotsiin? (ihmisen tarkoitusperien selittäminen). 

c.) arvioit käyttämiesi lähteiden (esim. netti, haastattelu) luotettavuutta ja käyttökelpoisuutta. Apukysymyksiä: Kuka on tehnyt lähteen? Miksi lähde on tehty? Onko muissa lähteissä samanlaista tietoa? Onko haastattelu luotettava menetelmä tiedonhankintaan?