2. Elämän kulkua määräävät tarinat

Tarinat muokkaavat maailmaamme useilla eri tavoilla ja vaikuttavat jokapäiväiseen elämäämme. Tarinat vaikuttavat jokaiseen ihmiseen, vaikkei sitä aina huomaisikaan. Uskonnolliset tarinat, joita esiintyy esimerkiksi Raamatussa tai Koraanissa, vaikuttavat eri maiden johtajien päätöksiin. Sosiaalisessa mediassa leviävillä kirjoituksilla voi olla suuri vaikutus pienempien yhteisöjen sisällä. Lisäksi tarinat vaikuttavat yksilötasolla, jokaisen ihmisen ajatusmaailmaan. Aionkin tarkastella tarinoiden vaikutusta näillä kolmella tasolla: globaali, yhteisöt ja yksilö.

Globaalilla tasolla tarinoiden vaikutusta maailman tarkasteltaessa, ensimmäisenä mieleeni nousee kulttuureiden väliset erot. Jokaiseen kulttuuriin kuuluvat omat tarinansa, jotka siirtyvät sukupolvelta toiselle. Useat kulttuuriin liittyvät tarinat ovat uskonnollisia ja niissä kuvataan sitä mikä on oikein ja mikä on väärin tai miten ihmisten tulisi elää. Kun kaksi erilaista ajatusmaailmaa oikeasta ja väärästä kohtaavat, on konfliktin välttäminen vaikeaa. Maailmalla soditaan tälläkin hetkellä uskontojen takia, sillä molemmat osapuolet näkevät toisen toimivan väärin ja omat arvonsa ja toimintatapansa ainoina oikeina. Näitä eroavia arvoja vahvistaa eri kulttureille tyypilliset tarinat. 

Jani Kaaro kertoo kolumnissaan: Emme pääse myyteistä eroon, siksi on tärkeää valita myytit oikein (Julkaistu Ylen verkkosivuilla 4.3.2018. Viitattu 3.2.2019.), että: "Myytit [kansalle tai kulttuurille ominaiset tarinat] eivät ole tosiasioita eivätkä lastenloruja, vaan mielikuvituksemme työstämiä visioita siitä, mitä maailma tai yhteiskunta tai kulttuuri voi olla." Vaikka nämä myytit eivät siis olisi faktoja, niitä pidetään sellaisina. Esimerkiksi ei uskota, että yhteiskunta voisi edes olla toisenlainen tai omaa uskontoa pidetään ainoana oikeana. Vahvalla uskolla myytteihin on usein konkreettiset seuraukset kuten sota. Myös rahaa voi pitää myyttinä, johon kaikki uskovat ja sen takia rahan konsepti toimii.

Tarinoilla voi olla myös positiivisia vaikutuksia. Kaaro kuvaa kolumnissaan esimerkiksi kuinka kova usko ja sitoutuminen myyttiin hyvinvointivaltiosta, teki siitä totta Suomessa. On lohduttava ajatus, että tarpeeksi kova usko ja sitoutuminen tarinaan tekisi siitä totta, jos esimerkikis ajatellaan ilmaston lämpenemistä. Kaaro kuvailee kolumnissaan James Lovelockin Gaia-hypoteesia ratkaisuna ilmaston lämpenemiseen. Gaia-hypoteesin mukaan maapallo muistuttaisi elollista olentoa, jossa kaikki liittyy kaikkeen. Uskon, että jos kaikki ihmiset sitoutuisivat tähän ajatukseen ja uskoisivat pystyvänsä omilla teoillaan vaikuttamaan asioihin, voisi muutos vielä tapahtua.

Tarinoilla on globaaleiden vaikutusten lisäksi suuria vaikutuksia eri yhteisöissä ja jokaisella yhteisöllä on omat tarinansa. Ensimmäisiä ja psysyvimpiä yhteisöjä, joihin ihminen elämänsä aikana kuuluu on perhe. Perheissä liikuu useita eri tarinoita, joista erityisesti Suomessa tärkeitä ovat kertomukset sodasta. Nämä suvussa kulkevat kertomukset ja tarinat muistuttavat jokaista omista juuristaan ja lisäävät kunnioitusta vanhempia kohtaan. Lisäksi erityisesti sodasta kertovat tarinat lisäävät ylpeyttä omasta isänmaasta. 

Toinen tärkeä yhteisö ihmisen elämässä on oma ystäväpiiri, joka voi muodostua jopa perhettä läheisemmäksi. Tarinat ovat tärkeitä ystäväpiirin toimimisen ja kasassa pysymisen kannalta. Tarinat ovat esimerkiksi tapa kertoa omista kuulumisista ystäville. Itse ajattelen useissa tilanteissa, että pääsisinpä jo kertomaan tästä kavereilleni, sillä sekä tarinoiden jakaminen ja kuuleminen kertovat välittämisestä. Ystävien kanssa yhdessä koetuista hetkistä muodostuu myös tarinoita, jotka tiivistävät porukkaa ja joita voi yhdessä muistella vielä vuosienkin jälkeen. 

Nykyään sosiaalisen median myötä tarinoiden jakaminen ystäville on nopeutunut huomattavasti. Tarinoita on helpompi ja nopeampi jakaa myös ystäville, joita ei välttämättä pysty kovin usein näkemään. Sosiaalisessa mediassa tarinoita voi jakaa myös laajemmin, mutta tähän voi liittyä ongelmia. Maaria Ylikangaksen haastattelussa: Kertomuksen masentava keskiluokkaisuus (julkaistu Nuori Voima -lehden verkkosivuilla 29.3.2018. Viitattu 3.2.2019.) narratologi Maria Mäkelä kommentoi sosiaalisessa mediassa julkaistavien kertomusten ongelmia. Mäkelän mukaan sosiaalisessa mediassa esiintyvät kertomukset usein kertovat: "miltä tuntuu olla tietty yksilö tietyssä mullistavassa tilanteessa." Tämä on mielestäni tärkeä ottaa huomioon, kun lukee tarinoita sosiaalisessa mediasta. Usein sosiaaliseen mediaan jaettavat tarinat ovat subjektiivisa ja vain yhdestä näkökulmasta kuvattuja joten niitä täytyy osata lukea kriittisesti. 

Tarinoilla on suuri vaikutus maailmaan myös yksilötasolla. Lapsille luetaan usein satuja, jotka sisältävät jonkin opetuksen. Bruno Bettelheimin kirjassa Satujen lumous (1975) kerrotaan, että sadussa asiat ovat yksinkertaistettuja, jotta lapsen olisi helpompi ymmärtää oleelliset asiat, kuten kuka on hyvä ja kuka paha. Satujen lumouksessa kerrotaan, että eteenkin vanhemmissa saduissa pahuus on kaikkialla läsnä ja tämä hyvän ja pahan välinen tasapaino kaikessa luo moraalisia ongelmia. Näiden moraalisten ongelmien käsittely satujen yhteydessä valmistaa lasta kohtaamaan vastaavia ongelmia tosielämässä. Mielestäni sadut ovat hyvä tapa harjoitella kohtaamaan elämässä vastaan tulevia moraalisia dilemoita, mutta erityisesti uudempien satujen ongelmana koen liiallisen vaikeiden aiheiden välttelyn. 

Bettelheimin mukaan saduista lapselle välittyy ajatus, että olemalla rohkea ja kohtaamalla vaikeudet, selviytyy voittajana. Tämä on mielestäni suuri ongelma saduissa. Sadut antavat usein epärealistisen kuvan maailmasta, sillä tosielämässä hyvä ei aina voita. Tosielämässä ei jokainen prinsessa löydä prinssiään. Satujen ja muiden sankaritarinoiden optimistisuudella on kuitenkin valoisakin puoli. Sadut korostavat yleisesti hyvinä pidettyjä arvoja ja kannustavat lapsia käyttäytymään moraalisesti oikein. Tarinoista välittyvä positiivinen asenne voi myös lisätä omaa jaksamista ja antaa uskoa paremmasta huomisesta. Tämä vaikutus on erityisen vahva, jos tarina perustuu tositapahtumiin.

Tarinoiden vaikutus ihmisiin ei lopu lapsuuteen. Monet tarinat vaikuttavat esimerkiksi päätösten tekoon vielä aikuisenakin. Tarinat eivät vaikuta pelkästään selkeisiin moraalisiin päätöksiin, kuten onko oikein varastaa, vaan myös paljon arkisempiin asioihin, kuten mitä ostaa kaupasta. Mainoksissa esiintyvät tarinat voivat vaikuttaa ostopäätöksiin, sillä tunteisiin vetoaminen on yksi tehokkaimmista mainonnan keinoista. Hieman kärjistetyn esimerkin tarinoiden vaikutuksesta antaa Lise Myhren sarjakuva: Nemi (2006), jossa nainen kertoo toiselle, kuinka hänen mielestään tarinat tv:ssä antavat usein vääristyneen kuvan todellisuudesta ja saa ihmiset tekemään huonoja valintoja. Olen tämän ajatuksen kanssa samaa mieltä, vaikkakin sarjakuvassa ajatus esitetäänkin hieman ironisesti ja kärjistetysti, jotta siitä ollaan saatu humoristinen. Myös tarinat muiden onnistumisista voivat vaikuttaa omaan toimintaan, mutta vaikutus ei välttämättä aina ole positiivinen. Esimerkiksi uhkapelien pelaaminen muuttuu huomattavasti kiinnostavammaksi, jos kuulee kaverin voittaneen paljon. 

Tarinoilla on suuri vaikutus siihen millaisessa maailmassa elämme. Tarinat vaikuttavat useilla eri tavoilla ja tarinoiden gloobalit, yhteisölliset ja yksilölliset vaikutukset ovat liittyneet vahvasti yhteen. Tarinat lähentävät ihmisiä, ohjastavat elämän valinnoissa ja määrittävät tapaa, jolla katsomme maailmaa. Jokainen voi itse valita kohtaako maailman, kuin synkimmän kauhutarinan vai lähteekö rohkeasti ja ennakkoluulottomasti matkaan, kuin Don Quijot tuulimyllyjä vastaan.

Vastauksen pituus: 907 sanaa, 6804 merkkiä